Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Elämänkatsomustieto uskonnonopetuksen tilalle kouluissa

Vierailija
15.09.2009 |

Mitä mieltä olette asiasta?



"Elämänkatsomustieto uskonnonopetuksen tilalle kouluissa



Koulujen alettua Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK muistuttaa Forssan ohjelman tavoitteesta poistaa uskonnonopetus kouluista. SONKin mielestä uskonnonopetuksen sijaan kouluissa tulisi opettaa elämänkatsomustietoa, ET:a, kaikille oppilaille. Tällä hetkellä elämänkatsomustietoa voivat peruskoulussa opiskella ainoastaan kirkkoon kuulumattomat oppilaat ja muut oppilaat huoltajan erikoisluvalla, kun taas uskonnontunnit ovat vapaita myös evankelis-luterilaiseen uskontokuntaan kuulumattomille. Tämä asetelma on käännettävä toisinpäin.



Elämänkatsomustiedon tärkeimpiä tehtäviä on opettaa nuori ajattelemaan itse sekä tutustuttaa hänet erilaisiin kulttuureihin ja uskontoihin. ET:n opiskelu kannustaa nuorta järkiperäiseen oman elämän hallintaan ja omien inhimillisten tavoitteiden saavuttamiseen, kriittiseen ajatteluun sekä avaraan ja suvaitsevaiseen maailmankuvaan. Tällaista elämän perustaitojen opetusta on sosialidemokraattisen liikkeen piirissä perätty viime vuosina.



SONK korostaa, että tärkeää on keskittyä ensisijaisesti eettiseen kasvatukseen. Kun lapsi on kykenevä ymmärtämään myös vertauskuvallisia asioita, voidaan käydä läpi myös eri uskontojen tarinoita. Elämänkatsomustiedossa käydään läpi laajasti erilaisia maailmankatsomuksia, joista nuori saa neutraalin ja laaja-alaisen tiedollisen pohjan voidakseen muodostaa itse oman tapansa katsoa maailmaa."



http://www.demari.fi/content/view/6855/331/

Kommentit (55)

Vierailija
1/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleissivistävää ainesta ja tutustumista esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti niinkin merkittävään teokseen kuin Raamattuun hyvin vähän. Samoin kirkkohistoriaa. Oman alueen valtauskonto olisi yleissivistyksen vuoksi syytä tuntea kunnolla ja lisäksi tärkeimmät asiat muista isoista uskonnoista. Minusta ET:n opetussuunnitelmassa varsinkin tuon oman alueen valtauskonnon tuntemus jää liian huteraksi.

Mitä tulee tuohon fundamentalismin lisääntymiseen, niin nimenomaan tiedon puute altistaa sille. Jos ihminen ei esimerkiksi tiedä mitään tieteellisestä raamattu-tutkimuksesta, on paljon todennäköisempää tulkita sitä fundamentalistisesti. Monissa erittäin fundamentalistisissa suuntauksissa (oli uskonto mikä hyvänsä) merkittävä piirre on juuri tiedon vähäisyys. Ei ymmärretä teologiaa, ei pystytä itse tutkimaan pyhiä tekstejä, vaan uskotaan, mitä joku auktoriteetti sanoo.

Varsinkin kristilliselle fundamentalismille on ominaista, että Raamatun lainauksia ripotellaan kyllä vaikka kuinka, mutta käsitys opista, kirkkohistoriasta, raamatunhistoriasta yms. on hyvin hatara. Suomessa kouluissa ev.lut uskonnonopetuksessa opetetaan alkeita myös teologian ymmärtämiseen ja toisaalta raamattu- ja kirkkohistoriaa ja ne osaltaan torjuvat fundamentalismia tehokkaasti.

Keskustele joskus huviksesi uskonnosta esimerkiksi tyypillisen nashvillelaisen evankelisen kristityn kanssa. Saatat alkaa arvostaa Suomen koulujen uskonnonopetusta ihan toisella tavalla.

käsitellään erilaisia uskontoja ja maailmankatsomuksia. Yleissivistys vain kasvaisi, jos tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta siirryttäisiin kaikille yhteiseen elämänkatsomustiedon opetukseen!

Elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmiin voi tutustua esimerkiksi täällä <a href="http://et-opetus.fi/index.php/et-opetussuunnitelma" alt="http://et-opetus.fi/index.php/et-opetussuunnitelma">http://et-opetus.fi/index.php/et-opetussuunnitelma</a&gt;

Minun on vaikea ymmärtää, miten elämänkatsomustiedon opetus voisi lisätä "fundamentalistien ja epäterveiden uskonnollisten liikkeiden vetovoimaa".

Vierailija
2/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parasta kai olisi että kaikista uskonnoista puhuttaisiiin yeisellä tasolla.



Kaikkien uskontojen päämäärä on hyvä. Mutta miten sinne hyvään päämärään päästään onkin toinen juttu. Aivan jokaisessa uskonossa on omat "konnankoukut" jotka rikkovat ihmisoikeuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuinka niin monet kieltävät hengellisyyden osana ihmisyyttä. Jos ei itse osaa sitä puolta harjottaa tai ei usko siihen, ei se tarkoita, etteikö hengellisyyttä olisi olemassa. Ihmisyys on kokonaisvaltaista, ei yksi puoli sulje muita pois. Todellisuutta voi katsoa muillakin kuin tieteen silmin, esim. taiteen, musiikin, uskonnon silmin. Avarakatseisuutta hyvät nykyajan ihmiset!

Vierailija
4/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten uskonnot ovat estäneet tieteen kehityksen.



Tarkoitan siis sitä ettei siellä "ussan" tunilla istuttaisi apaattisina vaan asetettaisiiin kysymyksiä vastaan ja puolesta.

Vierailija
5/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

perusteellisen uskonnollisen yleissivistyksen. Niin perusteellisen, että tiedän todella tarkkaan että uskonto /hengellisyys ei todellakaan ole minun juttuni. Siitä huolimatta olen ainakin tähän saakka luullut jotain ymmärtäväni niin kulttuurista, historiasta kuin politiikastakin. Minusta pikemminkin kuulostaa hieman epäilyttävältä, jos jollekulle em. asiat avautuvat vain tai pääosin uskonnollisessa kontekstissa.

Tiedän, etten ole ainoa ei-hengellinen ihminen. Miten todistat väitteesi, että valtaosalla maailman ihmisistä olisi hengellistä elämää? Aika monissa maissa vielä nykyään ihmisillä ei ole todellista vapautta ilmaista avoimesti aitoa mielipidettään uskonnosta (esim. useimmat islamilaiset maat).

-13

Mutta vielä enemmän kaltaisiasi ihmisiä olisi, jos uskontoa ei opetettaisi. On aika ikävää, että sinulta on mennyt ohi sellainen tosiasia, että valtaosalla maailman ihmisistä on hengellistä elämää ja se on heille hyvin olennaista. Se ei ole vain yhden ihmisen korvien välissä, vaan hengellisyys on yksi suuria ihmiskuntaa liikuttavia voimia, eikä todellakaan rajoitu vaikutusvallaltaan hengellisten yhteisöjen sisälle. Jos ihminen ei ymmärrä hengellisyyden merkitystä ihmiskunnalle, hän ymmärtää äärettömän vähän kulttuurista, maailmanpolitiikasta, historiasta ja yleensäkin elämänmenosta. Siis täysin riippumatta siitä, uskooko itse johonkin yliluonnolliseen vai ei.

Vierailija
6/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mielenkiintoinen aihe, jota kyllä käsitelläänkin. Tosin sen käsitteleminen, miten uskonto on estänyt tieteen kehtiystä on hyvin yksipuolinen kuva asiasta. Uskonto kun on myös edistänyt tieteenkehtiystä suunnattomasti. Jonkun verranhan näitä kyllä koulussa käsitelläänkin ja onneksi tosiaan molempaa puolta asiasta.

miten uskonnot ovat estäneet tieteen kehityksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

paitsi ET:n myös esimerkiksi kirjallisuuden, historian ja kuvataiteen tunneilla. Raamatun tuntemus kuuluu yleissivistykseen. Siihen ei kuitenkaan tarvita tunnustuksellisia uskonnontunteja. Raamattua (samoin kuin muitakin kirjallisuuden klassikoita) voidaan käsitellä koulussa monin tavoin eri oppiaineissa, mutta koulussa ei pitäisi opettaa Raamatun tarinoita totuutena. Kodeissa ja seurakunnissa näin voidaan tehdä.

Koulun pitäisi opettaa ajattelutaitoa ja kykyä kyseenalaistaa asioita (niin uskontoja, vallitsevia käsityksiä, mainosten maailmaa kuin poliittisia ideologioitakin). Toki on tärkeää, että yritetään löytää myös yhteisiä arvoja - joitakin sellaisia, jotka ovat yhteisiä kaikille ihmisille.

Kuinka moni kirkkoon kuuluva muuten on itse lukenut Raamatun?

Yleissivistävää ainesta ja tutustumista esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti niinkin merkittävään teokseen kuin Raamattuun hyvin vähän. Samoin kirkkohistoriaa. Oman alueen valtauskonto olisi yleissivistyksen vuoksi syytä tuntea kunnolla ja lisäksi tärkeimmät asiat muista isoista uskonnoista. Minusta ET:n opetussuunnitelmassa varsinkin tuon oman alueen valtauskonnon tuntemus jää liian huteraksi.

Vierailija
8/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sillä ei olisi laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Ruoanlaitto ei ole minun juttuni. En silti kiellä ruoanvalmistuksen merkitystä ihmiselämässä ja ymmärrän, että monille se on suorastaan nautinnollinen asia. En myöskään vaadi kotitalouden opetuksen poistamista kouluista.

Jos todella olet sitä mieltä, että hengellisyydellä ei ole väliä tai merkitystä, et oikeasti voi ymmärtää mitään kulttuureista etkä ihmisistä. Kyseiset asiat eivät ole pelkästään hengellisiä, mutta hengellisyys ja uskonnot ovat yksiä suurimpia taustavoimia noille asioille. Harva varmaankaan erityisesti kehuskelisi silläkään, että ei tiedä, mitä markkinatalous tai luontaistalous on, mutta väittäisi silti ymmärtävänsä historiaa ja politiikkaa. Ei tarvitse itse uskoa ymmärtääkseen hengellisyyden ja uskontojen merkityksen, mutta kyllä niistä asioista pitää tietää.

Suomi on yksi maailman sekulaareimmista maista. Silti yli puolet suomalaisista uskoo Jumalaan ja rukoilee. Eikö sekin kerro jotain? Monissa maissa uskonnollisia mielipiteitään ei saa ilmaista vapaasti, mutta se ei tarkoita, että kukaan ei uskoisi siihen viralliseen uskontoon. Suurin osa uskoo. Toisinajattelijoita varmasti on, mutta he eivät muodosta valtaosaa kansasta. Jos muodostaisivat, teokratiat eivät pysyisi vallassa. Monissa uskonnonvapauden ääriinsä vienneissä maissa uskonto on äärettömän tärkeä tekijä ja ihmiset hyvin uskonnollisia. Esimerkkinä vaikkapa sellainen pieni kansakunta kuin yhdysvaltalaiset.

perusteellisen uskonnollisen yleissivistyksen. Niin perusteellisen, että tiedän todella tarkkaan että uskonto /hengellisyys ei todellakaan ole minun juttuni. Siitä huolimatta olen ainakin tähän saakka luullut jotain ymmärtäväni niin kulttuurista, historiasta kuin politiikastakin. Minusta pikemminkin kuulostaa hieman epäilyttävältä, jos jollekulle em. asiat avautuvat vain tai pääosin uskonnollisessa kontekstissa.

Tiedän, etten ole ainoa ei-hengellinen ihminen. Miten todistat väitteesi, että valtaosalla maailman ihmisistä olisi hengellistä elämää? Aika monissa maissa vielä nykyään ihmisillä ei ole todellista vapautta ilmaista avoimesti aitoa mielipidettään uskonnosta (esim. useimmat islamilaiset maat).

-13

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset


Vierailija
10/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kuulu kirkkoon. Olisipa ihanaa, jos koulussa ei olisikaan uskontoa, vaan et-opetusta, jossa opeteltaisiin kaikki maailman uskonnot. Kyllähän ne yleissivistykseen kuuluu. Ehkä tuo on totta vasta lapsenlapsillemme...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai on tärkeää, että ihmiset saavat tietoa uskonnoista ja siitä, miten ne ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä ihmisiin ja yhteiskuntiin. Ei siihenkään silti tarvita tunnustuksellista oman uskonnon opetusta! Sitä paitsi oman uskonnon tunneilla fundamentalistisuus saattaa korostua etenkin, jos opettaja ei ole pätevä ja on kovin uskonnollinen. Päteviä oman uskonnon opettajia voi olla hankala löytää.

Mielestäni kaikille yhteinen oppiaine nimenomaan vähentäisi kaikkia näitä ongelmia. En tiedä, millä nimellä oppiainetta tulisi kutsua. Olisi tärkeää, että tunneilla erilaiset ihmiset pohtisivat yhdessä asioita siten, että mitään maailmankatsomusta ei nostettaisi toista paremmaksi tai oikeammaksi. Olisi tärkeää, että lapset saisivat lisää tietoa ja lisää välineitä omaan ajatteluun. Olisi tärkeää, että lapset opetettaisiin toimimaan yhdessä erilaisuudesta huolimatta eikä heitä jaettaisi eri ryhmiin vanhempien uskontojen mukaan. Olisi tärkeää löytää myös yhteisiä ja yhdistäviä asioita.


Mitä tulee tuohon fundamentalismin lisääntymiseen, niin nimenomaan tiedon puute altistaa sille. Jos ihminen ei esimerkiksi tiedä mitään tieteellisestä raamattu-tutkimuksesta, on paljon todennäköisempää tulkita sitä fundamentalistisesti. Monissa erittäin fundamentalistisissa suuntauksissa (oli uskonto mikä hyvänsä) merkittävä piirre on juuri tiedon vähäisyys. Ei ymmärretä teologiaa, ei pystytä itse tutkimaan pyhiä tekstejä, vaan uskotaan, mitä joku auktoriteetti sanoo.

Varsinkin kristilliselle fundamentalismille on ominaista, että Raamatun lainauksia ripotellaan kyllä vaikka kuinka, mutta käsitys opista, kirkkohistoriasta, raamatunhistoriasta yms. on hyvin hatara. Suomessa kouluissa ev.lut uskonnonopetuksessa opetetaan alkeita myös teologian ymmärtämiseen ja toisaalta raamattu- ja kirkkohistoriaa ja ne osaltaan torjuvat fundamentalismia tehokkaasti.

Vierailija
12/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

eri uskontojen oppisisältöihin ja merkityksiin.

Olisipa ihanaa, jos koulussa ei olisikaan uskontoa, vaan et-opetusta, jossa opeteltaisiin kaikki maailman uskonnot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Varsinkin kristinusko yritti harata vastaan. Se oli perkeleestä suoraan sanottuna.



Toki jossain vaiheessa ihminen otti aivot narikasta ja alkoi käyttää järkeään. Kristityt hoksasivat, että ehkäpä sittekin Jumala oli asialla kun alkoi tulla näyttöjä lääketieteen hyödyistä;)





Epäilen kyllä, että kunnon vanha u-maikka ei suostuisi näihn keskusteluihin.

Vierailija
14/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja täytyy sanoa, että ainakin meidän pojan oman uskonnon opettajat ovat olleet erinomaisia. Oman uskonnon oppisisältöä ei myöskään pysty kovin fundamentalistisesti viemään läpi. Opetussuunnitelma ja oppikirjat estävät sen.

Kaikille yhteisessä riittävän sivistävässä opetuksessa olisi kieltämättä puolensa, mutta nykyinen ET on täysi irvikuva sellaisesta. Nykyisen tuntimäärän puitteissa se ei myöskään olisi mahdollinen. Jos vaikka vain viidelle suurimmalle uskonnolle uhrattaisiin tasapuolisesti niin paljon aikaa, että myös siihen oman alueen valtauskontoon ehtisi tutustua yleissivistyksen vaatimukset täyttävällä tavalla, pitäisi tuntimäärä kaksin- tai kolminkertaistaa ja poistaa kaikki eettiseen pohdiskeluun liittyvä aineisto.

Tottakai on tärkeää, että ihmiset saavat tietoa uskonnoista ja siitä, miten ne ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat yhä ihmisiin ja yhteiskuntiin. Ei siihenkään silti tarvita tunnustuksellista oman uskonnon opetusta! Sitä paitsi oman uskonnon tunneilla fundamentalistisuus saattaa korostua etenkin, jos opettaja ei ole pätevä ja on kovin uskonnollinen. Päteviä oman uskonnon opettajia voi olla hankala löytää.

Mielestäni kaikille yhteinen oppiaine nimenomaan vähentäisi kaikkia näitä ongelmia. En tiedä, millä nimellä oppiainetta tulisi kutsua. Olisi tärkeää, että tunneilla erilaiset ihmiset pohtisivat yhdessä asioita siten, että mitään maailmankatsomusta ei nostettaisi toista paremmaksi tai oikeammaksi. Olisi tärkeää, että lapset saisivat lisää tietoa ja lisää välineitä omaan ajatteluun. Olisi tärkeää, että lapset opetettaisiin toimimaan yhdessä erilaisuudesta huolimatta eikä heitä jaettaisi eri ryhmiin vanhempien uskontojen mukaan. Olisi tärkeää löytää myös yhteisiä ja yhdistäviä asioita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sillä ei olisi laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Ruoanlaitto ei ole minun juttuni. En silti kiellä ruoanvalmistuksen merkitystä ihmiselämässä ja ymmärrän, että monille se on suorastaan nautinnollinen asia. En myöskään vaadi kotitalouden opetuksen poistamista kouluista. Jos todella olet sitä mieltä, että hengellisyydellä ei ole väliä tai merkitystä, et oikeasti voi ymmärtää mitään kulttuureista etkä ihmisistä. Kyseiset asiat eivät ole pelkästään hengellisiä, mutta hengellisyys ja uskonnot ovat yksiä suurimpia taustavoimia noille asioille. Harva varmaankaan erityisesti kehuskelisi silläkään, että ei tiedä, mitä markkinatalous tai luontaistalous on, mutta väittäisi silti ymmärtävänsä historiaa ja politiikkaa. Ei tarvitse itse uskoa ymmärtääkseen hengellisyyden ja uskontojen merkityksen, mutta kyllä niistä asioista pitää tietää. Suomi on yksi maailman sekulaareimmista maista. Silti yli puolet suomalaisista uskoo Jumalaan ja rukoilee. Eikö sekin kerro jotain? Monissa maissa uskonnollisia mielipiteitään ei saa ilmaista vapaasti, mutta se ei tarkoita, että kukaan ei uskoisi siihen viralliseen uskontoon. Suurin osa uskoo. Toisinajattelijoita varmasti on, mutta he eivät muodosta valtaosaa kansasta. Jos muodostaisivat, teokratiat eivät pysyisi vallassa. Monissa uskonnonvapauden ääriinsä vienneissä maissa uskonto on äärettömän tärkeä tekijä ja ihmiset hyvin uskonnollisia. Esimerkkinä vaikkapa sellainen pieni kansakunta kuin yhdysvaltalaiset.

perusteellisen uskonnollisen yleissivistyksen. Niin perusteellisen, että tiedän todella tarkkaan että uskonto /hengellisyys ei todellakaan ole minun juttuni. Siitä huolimatta olen ainakin tähän saakka luullut jotain ymmärtäväni niin kulttuurista, historiasta kuin politiikastakin. Minusta pikemminkin kuulostaa hieman epäilyttävältä, jos jollekulle em. asiat avautuvat vain tai pääosin uskonnollisessa kontekstissa. Tiedän, etten ole ainoa ei-hengellinen ihminen. Miten todistat väitteesi, että valtaosalla maailman ihmisistä olisi hengellistä elämää? Aika monissa maissa vielä nykyään ihmisillä ei ole todellista vapautta ilmaista avoimesti aitoa mielipidettään uskonnosta (esim. useimmat islamilaiset maat). -13


Ravinnon tärkeys että olemme hengissä on kai fakta?

Vierailija
16/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on vastustanut tiedettä monella tavalla. Kuitenkin koululaitos on länsimaissa kristinuskon ansiota, samoin luostareissa harjoitettu tiede pohjana monille tieteenaloille. Vasta uudella ajalla tiede ja uskonto on erotettu toisistaan, ennen ne kulkivat käsikädessä. Myös teologia on tiedettä, siinä tutkitaan poikkitieteellisin metodein uskontoa ja homo religiosusta. Ei siis uskonto ja tiede automaattisesti sulje toisiaan pois...

Vierailija
17/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on historian aikana ollut hyvin vähän. Ne harvat, joita on ollut, ovat usein olleet diktatuureja, joissa uskonto on kielletty.

On ateistisia uskontoja, mutta luettelepa edes 20 historian aikana valinnutta uskonnotonta kulttuuria, joissa uskonnottomuus ei olisi ollut dkitaattorisen kiellon tulosta.


Ravinnon tärkeys että olemme hengissä on kai fakta?

Vierailija
18/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja esim. kristityn ideologialla? Ei yhtään mitään. Säännöt ovat selvät. Jos et ole meidän puolella olet meitä vastaan, ja loppupeleissä sinun käy "helvetin" huonosti.



Jos ajattelet vaikka kommunismia. Se on äärettömän kaunis ja puhdas ideologina. Se ei vain toimi ihmiskunnassa. Meillä olisi paratiisi maanpäällä jos eläisimme sen mukaisesti. Kaikki on yhteistä ja kaikki ovat ystäviä ei vihollisia.



Syy että uskonnot ovat kielettyjä dikatuurissa on niiden vahigollinen vaikutus ihmiseen. Ei niitä muutoin olisi kieletty. Uskonnot ovat ajaneet ihmiset epätasa-arvoon.



Uskonnot kieltävät myöskin joukon asioita jotka rikkovat YK:n ihmisoikeuksia.



Onhan esim. Raamatun Jumala hyvä esimerkki dikatuurista.

Vierailija
19/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos uskontotunneilla opetettasiin uskontoa puolueettomasti. eli kaikkia uskontoja, ehkä vähän enemmän valtauskontoa mutte tyyliin että jumala on luonut kaiken. ei siis satuja kerrottais vaan ihan sivistyksen kannalta olisi hyvä tietää eri uskonnoista. mikään ei ole niin naurettavaa kuin opettaa pelkkää valtauskontoa ja uskovaisella tyylillä että näin on asia. sitten maantiedon tunnilla kerrotaankin ihan toista miten asiat oikeasti on - menee pieni ihminen ihan sekaisin.

Vierailija
20/55 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli turhaan siis istuin peruskoulun ja lukion uskontotunneilla? Josko opetettais edes ne pääsuunnat, mitä opetettiin ehkä yläasteella?

eri uskontojen oppisisältöihin ja merkityksiin.

Olisipa ihanaa, jos koulussa ei olisikaan uskontoa, vaan et-opetusta, jossa opeteltaisiin kaikki maailman uskonnot.