Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos elät kumppanisi kanssa avoliitossa, onko
07.05.2021 |
näin hyvä jatkaa eteenpäin vai haaveiletko naimisiin menosta?
Mitä etuja sinusta on olla avoliitossa verrattuna avioliittoon?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
En haaveile enkä näe mitään syytä mennä naimisiin. Pikemminkin minusta kysymys kuuluisi nimenomaan niin päin, että mitä etuja eli hyötyä avioliitossa olisi.
Juuri näin! Olen ollut mieheni kanssa 13v ja läheiset ne jaksaa ihmetellä miksemme mene naimisiin.. emme halua, ei se muuta mitenkään meidän elämää vaikka pitäisimme sormusta sormessa ja olis sama sukunimi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua naimisiin, en näe siinä mitään etuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haaveile enkä näe mitään syytä mennä naimisiin. Pikemminkin minusta kysymys kuuluisi nimenomaan niin päin, että mitä etuja eli hyötyä avioliitossa olisi.
Juuri näin! Olen ollut mieheni kanssa 13v ja läheiset ne jaksaa ihmetellä miksemme mene naimisiin.. emme halua, ei se muuta mitenkään meidän elämää vaikka pitäisimme sormusta sormessa ja olis sama sukunimi..
No me emme ottaisi samaa sukunimeä, vaikka löytyisi joku perusteltu syy mennä naimisiin, enkä ainakaan itse käyttäisi sormusta kuten en uskoisi puolisonkaan käyttävän.
Ei olla menossa naimisiin, kumpikaan ei halua. Ei nähdä siinä mitään hyötyä. Yhdessä 7 v, avoliitossa 2.5 v.
Sormukset ostettiin kyllä sitoutumisen merkiksi.
Mentiin lopulta naimisiin ihan vain taloudellisista syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliiton solmisin vain juridisista syistä. Rakkaudella tai sitoutumisella ei ole siihen mitään yhteyttä.
Ei olla vielä, 21v, keksitty yhtään syytä mennä naimisiin. Tai tarjosin kyllä ositusta perintöverojen pienentämiseen, muttei miestä kiinnostanut, sanoi tulevansa toimeen omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En haaveile enkä näe mitään syytä mennä naimisiin. Pikemminkin minusta kysymys kuuluisi nimenomaan niin päin, että mitä etuja eli hyötyä avioliitossa olisi.
Leskeneläke ja asumisoikeus asuntoon, jos puoliso kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haaveile enkä näe mitään syytä mennä naimisiin. Pikemminkin minusta kysymys kuuluisi nimenomaan niin päin, että mitä etuja eli hyötyä avioliitossa olisi.
Leskeneläke ja asumisoikeus asuntoon, jos puoliso kuolee.
Leskeneläke ei koske enää meidän ikäisiämme ja se on muutenkin poistumassa, mikä on ihan oikein. Asumisoikeutta en tarvitse, koska en jää tähän asumaan, jos puolisoni kuolee ennen minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menemme naimisiin ja teemme avioehdon ja testamentin. Syy: olemme 60-vuotiaita, ei yhteisiä lapsia ja tarkoituksena elää loppuelämä yhdessä. Haluamme varmistaa molempien turvatun loppuelämän kun toinen kuolee. Kannattaa katsoa kuinka erilaisessa asemassa lainsäädännössä avopuoliso on aviopuolisoon nähden.
Vierailija kirjoitti:
Menemme naimisiin ja teemme avioehdon ja testamentin. Syy: olemme 60-vuotiaita, ei yhteisiä lapsia ja tarkoituksena elää loppuelämä yhdessä. Haluamme varmistaa molempien turvatun loppuelämän kun toinen kuolee. Kannattaa katsoa kuinka erilaisessa asemassa lainsäädännössä avopuoliso on aviopuolisoon nähden.
Mekin olemme +/- 60 emmekä mene naimisiin emmekä tee testamenttia. Minulle on itsestäänselvyys, että lapseni (ei yhteinen) perii minut ja puolison perii hänen läheisensä. Turvattu loppuelämä perustuu molemmilla omien säästöjen ja oman omaisuuden varaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menemme naimisiin ja teemme avioehdon ja testamentin. Syy: olemme 60-vuotiaita, ei yhteisiä lapsia ja tarkoituksena elää loppuelämä yhdessä. Haluamme varmistaa molempien turvatun loppuelämän kun toinen kuolee. Kannattaa katsoa kuinka erilaisessa asemassa lainsäädännössä avopuoliso on aviopuolisoon nähden.
Testamentti riittää. Avioliittoa ei tarvita.
Haluaisin naimisiin. Ja ihan vaan puhtaasti siksi, että se olisi mielestäni romanttista. Haluaisin, että mies kosisi.
En kaipaa jalkapallon kokoisia timanttisormuksia tai yhtään minkäänlaista hääjuhlaa. Avioehdonkin varmaan tekisin kun mulla on enemmän omaisuutta kun miehellä.
Mies ei vaan oo samaa mieltä. :'(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menemme naimisiin ja teemme avioehdon ja testamentin. Syy: olemme 60-vuotiaita, ei yhteisiä lapsia ja tarkoituksena elää loppuelämä yhdessä. Haluamme varmistaa molempien turvatun loppuelämän kun toinen kuolee. Kannattaa katsoa kuinka erilaisessa asemassa lainsäädännössä avopuoliso on aviopuolisoon nähden.
Testamentti riittää. Avioliittoa ei tarvita.
...mutta verotuksellisesti aika eri juttu. Ja vastauksena edelliselle, meilläkin molempien omat lapset perivät kyllä oman vanhempansa - mutta asunto ja mökki, molempiin toisella on elinikäinen hallintaoikeus vaikka virallisesti vain toisen nimissä (toisella toinen). Aika kamalaa jos joutuisi muuttamaan omasta kodistaan kun juuri on menettänyt rakkaansa.
Juridiset syyt ovat ainoa syy, miksi ”kannattaa” mennä avioon. Noiden ketjussa mainittujen syiden lisäksi on paljon muitakin tilanteita, joissa aviopuolisolla on paremmat oikeudet kuin avopuolisolla. Toki monet niistä asioista voidaan järjestää muilla tavoin, kuten sopimuksin ja testamentein.
Odotin kosintaa viisi ekaa vuotta, nyt ei enää kiinnosta kymmenen vuoden jälkeen. Ja kuten joku joskus sanoi, avoliitosta on helpompi lähteä. Senkun hommaa oman kämpän. Kuinkahan moni jättää eroamatta ihan vain siksi kun avioliitosta on vaikeampi lähteä? Byrokratia, omaisuuden ositus jne... Olemme pitäneet varallisuutemme erillään toisistaan, joten isoa tappelua ei syntyisi. Toki mun tapetit on hänen seinässään, mutta se on mun häviö eron tullen. Avoliitossa tuntuu kuin olisi jatkuvasti vapaa lähtemään eikä ole sormuksella toiseen kahlittuna. Mikäs sen parempi parisuhde, kun ei ole estettä lähtöön mutta silti halutaan olla yhdessä. Avioliitosta haaveilin nuorena kovasti, olisihan se ihanaa jos joku polvistuisi jne. Mutta se on romanttista hölynpölyä, kyllä se toisen arvostaminen näkyy arjessa ihan yhtä hyvin kun vaan huomaa. Juridiikkaan en ota kantaa, avoliittoa ollaan kuitenkin kokoajan vahvistamassa, samoja oikeuksia ja etuja kuin avioliitossakin. Yhteinen sukunimi olisi kyllä kätevä, postilaatikon laatta kävi vähän ahtaaksi kun molempien nimet painettiin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haaveile enkä näe mitään syytä mennä naimisiin. Pikemminkin minusta kysymys kuuluisi nimenomaan niin päin, että mitä etuja eli hyötyä avioliitossa olisi.
Juuri näin! Olen ollut mieheni kanssa 13v ja läheiset ne jaksaa ihmetellä miksemme mene naimisiin.. emme halua, ei se muuta mitenkään meidän elämää vaikka pitäisimme sormusta sormessa ja olis sama sukunimi..
Miksi ajattelet että naimisissa ollessa pitäisi olla sormus sormessa ja sama sukunimi?
Itse olen menossa avomieheni kanssa naimisiin, mutta kumpikin meistä pitää oman sukunimensä ja sormukset hankitaan mutta ne todennäköisesti jäävät juhlakäyttöön, emme kumpikaan ole tottuneet käyttämään mitään koruja arkikäytössä.
Vierailija kirjoitti:
Juridiset syyt ovat ainoa syy, miksi ”kannattaa” mennä avioon. Noiden ketjussa mainittujen syiden lisäksi on paljon muitakin tilanteita, joissa aviopuolisolla on paremmat oikeudet kuin avopuolisolla. Toki monet niistä asioista voidaan järjestää muilla tavoin, kuten sopimuksin ja testamentein.
Voisitko luetella tähän vaikka 6 sellaista asiaa, joissa aviopuolisolla on paremmat oikeudet. Esimerkiksi tädilläni oli suunnaton onni olla olematta aviossa, kun avopuolison yritys meni nurin. Avopuolison omaisuuteen kun ei kosketa, teki avokki mitä tahansa. Ja jos haluaa turvata avopuolison tulevaisuuden, tekee hänestä henkivakuutuksensa edunsaajan,
Rakastimme niin paljon toisiamme, että mikään avoviritys ei vain riittänyt. Kolme päivää kestettiin avoliittoa, sitten päätettiin mennä naimisiin. Kaksi kk ja oltiin aviopari. Ihanaa, ihanaa. Hakekaa oma tienne. Avioliitto on paljon voimakkaampi.
Alue: Aihe vapaa
En haaveile enkä näe mitään syytä mennä naimisiin. Pikemminkin minusta kysymys kuuluisi nimenomaan niin päin, että mitä etuja eli hyötyä avioliitossa olisi.