Kohta se taistelu taas alkaa kun pitää herättää lapset kouluun
Tappelua ja huutoa kun ei haluta nousta. Ei pueta, ei pestä hampaita ilman järkyttävää vastarintaa. Maha kipeä, pää kipeä jne. Vihaan näitä aamuja jotka toistuu maanataista perjantaihin joka päivä. Läksyjä ei huvita tehdä, ei mennä nukkumaan ajoissa, ei pestä hampaita. Huuto raikaa aamusta iltaan. Tappelua. Joka ikinen päivä. Opettajillakaan ei ollut _mitään_ hyvää sanottavaa kummastakaan pojasta. Eivät viitsi tehdä mitään ellen istu vieressä koko ajan.
T. 11-vuotiaan ja 9-vuotiaan yh joka alkaa musertua kodin ja työn välissä
Kommentit (75)
Puhelin pois illaksi jos ei aamut suju.
No lapset ovat oppineet, että äidinkään ei tarvitse aamuisin lähteä mihinkään, miksi heidän pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
No lapset ovat oppineet, että äidinkään ei tarvitse aamuisin lähteä mihinkään, miksi heidän pitäisi.
Sanoiko ap että on työtön?
Vierailija kirjoitti:
Missä lasten isät ovat?
Meillä mies on töissä joten herätykset mulla.
Eri.
Onpas rakentavia kommentteja täällä. Tsemppiä AP. Nuo oli aika hankalat vuodet pojalle täälläkin, tuntuu että nyt on melkein helpompi (täyttää 13 syksyllä) vaikka murrosikä on jo alkanut! (koputan puuta)
Eihän tässä kauan tarvi kärvistellä kun kohta alkaa jo kesäloma.
Herätyskello soi joka aamu ja siihen herätään. Sitten kuten aina on tehty. Missä on vika?
Meillä helpotti vasta kun pojat oli 15-16v, siihen asti kauheeta taistelua. Vieläkään en ymmärrä miksi kun keskiarvot molemmilla yli 9.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lapset ovat oppineet, että äidinkään ei tarvitse aamuisin lähteä mihinkään, miksi heidän pitäisi.
Sanoiko ap että on työtön?
Eihän kukaan työttömäksi väittänytkään. Mutta selvästi ei ole tarvetta herätä kuudelta ja olla seiskalta töissä, vaan voi olla lapsia herättelemässä.
Aika moni 9 ja 11 vuotias hoitaa ihan itse heräämisensä ja lähtemisensä kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lasten isät ovat?
Meillä mies on töissä joten herätykset mulla.
Eri.
Meillä on naapurissa eläkeläisiä ja työikäisiä. Eilen telkkarista tuli uutiset.
Eri.
Vierailija kirjoitti:
Missä lasten isät ovat?
Ai niin kun mieskin pitää herättää ja hoitaa töihin. Hitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lasten isät ovat?
Ai niin kun mieskin pitää herättää ja hoitaa töihin. Hitto.
Eikö se toinen mies voisi herättää sen toisen? Vai ovatko molemmat samanlaisia luusereita?
Tästä on ilmiselvästi tulossa ap:n lynkkauskeskustelu. Mutta silti pistän lusikkani soppaan minäkin.
Meillä pojat ovat 10- ja 8-vuotiaita, ja aamut ovat yhtä kärsimystä, vaikka kuvioissa on myös lasten isä. Itse asiassa hän hoitaa valtaosan aamutoimista, kun minä en vain kestä sitä jäkätystä.
Aamupala ei mene suihin jäkättämättä, vaatteet eivät mene päälle jäkättämättä, mikään ei tapahdu jäkättämättä. Lopulta suuttuvat kun tajuavat että ovat melkein myöhässä.
Pojilla ei ole mitään diagnooseja, toinen on saanut stipendin luokkansa parhaana oppilaana, toinen loistaa urheilussa ja musiikissa. Ovat ihania lapsia - paitsi aamuisin.
Ratkaisuja kuulisin mielelläni minäkin.
Tiedän ettei tämä sovi tiettyjen näkemykseen lasten kasvatuksesta, mutta lapselle pitää antaa itselle vastuuta asioidensa hoidosta. Kun puhutaan normaalista, kouluikäisestä lapsesta. Tietääkö lapsi mitä seuraa, jos ei syö? Tietääkö lapsi, mitä seuraa jos ei mene kouluun?
Vierailija kirjoitti:
Kasvattaminen alkaa jo vauvasta asti. Ei mulla muuta.
Toivotaan, ettet saa kovapäisiä lapsia. Teineinä viimeistään näyttävät luontonsa.
Sama täällä. Hyvä perhe meillä on. 14v tytön kanssa sujunut nämä ongelmitta, mutta 12v ja 10v pojat ihan mahdottomia näissä asioissa. Tänään taas kauhee aamu, mutta lopulta hyvillä mielin lähtivät kouluun.
Kaikkea on kokeiltu.
Ollaan miehen kanssa kyllä töissä, mutta etätöissä oltu yli vuosi joten aamut ollaan nyt kimpassa kun lapset herää ja lähtee kouluun.
En tiedä johtuuko siitä, että ollaan nyt aamutkin kotona eikä lasten tarvi yksin olla mihin tottuivat ennen koronaa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on ilmiselvästi tulossa ap:n lynkkauskeskustelu. Mutta silti pistän lusikkani soppaan minäkin.
Meillä pojat ovat 10- ja 8-vuotiaita, ja aamut ovat yhtä kärsimystä, vaikka kuvioissa on myös lasten isä. Itse asiassa hän hoitaa valtaosan aamutoimista, kun minä en vain kestä sitä jäkätystä.
Aamupala ei mene suihin jäkättämättä, vaatteet eivät mene päälle jäkättämättä, mikään ei tapahdu jäkättämättä. Lopulta suuttuvat kun tajuavat että ovat melkein myöhässä.
Pojilla ei ole mitään diagnooseja, toinen on saanut stipendin luokkansa parhaana oppilaana, toinen loistaa urheilussa ja musiikissa. Ovat ihania lapsia - paitsi aamuisin.
Ratkaisuja kuulisin mielelläni minäkin.
Kuulostaa autismin kirjolta.
Kasvattaminen alkaa jo vauvasta asti. Ei mulla muuta.