Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teidänkin mielestä lapsellani liian vähän harrastuksia?
19.08.2009 |
Tyttöni on tokalla luokalla koulussa ja harrastaa kerran viikossa balettia, ei muita ohjattuja harrastuksia. Baletti on viikonloppuna. Lisäksi käy 2 x viikossa viikolla iltapäiväkerhoa, muina päivinä menee itsekseen kotiin odottelemaan vanhempia töistä.
Tytön kavereiden vanhemmista osa on ääneen ihmetellyt, että eikö meidän "Anna" muuta harrasta ja ehdotelleet lisäharrastuksia.
Tapaa kavereitaan iltaisin silloin kun näillä ei ole niitä harrastuksiaan, noin kerran-pari viikossa siis. Lukee kirjoja, askartelee, leikkii jne.
Tuleeko lapsestani nyt todellakin vähemmän kehittynyt ja passiivinen ihminen kun harrastuksia ei ole kuin "vain" yksi ainoa? Lisäisittekö minuna harrastuslistaa? Kokkikerhoon tyttö olisi halunnut, mutta se ei ajallisesti olisi sopinut (olisi ip-kerhopäivänä ja niin että sinne pitäisi kävellä suoraan ip:sta, minusta liian rankkaa koulun ja ip:n päälle, muiden mielestä ei ilmeisesti olisi...).
Kommentit (65)
Olen seurannut sivusta loppuunajettuja lapsiparkoja joiden elämä on ohjelmoitua aamusta iltaan arkena ja viikonloppuina kisoja ja pelejä.
Milloin lapsi saa vain olla?
Tyttäreni on musiikkiluokalla ja käy konservatoriolla soittotunneilla, teoriassa ja orkesterissa. Käy konservatoriolla 2-3 kertaa viikossa riippuen saako soittotunnin yhdistettyä teoriapäivään tai orkesteriin.
Hänen luokallaan on oppilaita joilla on vaativa urheiluharrastus rinnalla tyyliin telinevoimistelu tai luistelu jossa harjotteita useamman kerran viikossa. Kenties lisäksi hiihtoa ja suunnistusta.
Näistä lapsista moni olisi näiden vuosien aikana halunnut lopettaa jonkin harrastuksistaan koska omaa aikaa ei ole niin vanhemmat eivät ole antaneet.
Vanhemmat kuskailee illat lapsiaan harrastuksiin ja ajoaikatalulut ovat seinällä. Perheen yhteistä aikaa oleiluun ei ole lainkaan, aina on joku tulossa tai menossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheen yhteistä aikaa oleiluun ei ole lainkaan, aina on joku tulossa tai menossa.
Ja tiedän itsekin perheitä joissa näin on. Jopa viikonloppuisinkin haalitaan harrastuksia joka päivälle. Koskaan ei olla vain perheen kesken. Mutta ehkä kaikki eivät ajattele näin?
Riippuu ihan perheen tilanteesta montako harrastusta lapsella voi olla. JOs perheessä monta lasta niin voi olla vaikeaa toteuttaa jokaiselle 3 harrastusta... Lisäksi jos molemmat vanhemmat kiireisissä töissä.
Esim meidän lapsilla ei ole niitä "naapurikavereita" kenen kanssa vois iltoja viettää, joten ihan mielellään käyvät harrastuksissa useana iltana viikossa.
Jos taas joka illalle riittäis kaveri kotona tai pihalla, niin tilanne olis varmasti toinen.
Kaikki lapset ei edes tykkää ohjatuista harrastuksista. Meidän lapsista ei kukaan. Ovat luovia, yksi tekee konemusaa, toinen kerää perhosia, 2 piirtää ja askartelee paljon. Luovuus ja sen kehittyminen tarvitsee nimenomaan aikaa, sitä ettei ole koko elämä aikataulutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ekaluokkalainen mitään ja hyvä niin, jääpähän aikaa olla perheenkin kanssa. on aina ystävien kanssa, jos vielä veis harrastuksiin niin ei nähtäis koskaan. eli mitä vähemmän harrastuksia sen parempi, mielellään ei ollenkaan.
mitä haluaa ja jaksaa. Eri juttu joku tarhaikäinen... Eli, jos hän itse haluaa lisää harrastuksia niin kyllä antaisin niitä hänelle. Harrastuksethan on tosi kivoja, en tajua, miten niistä ajatellaan nykyään että ovat kuin joku "työ". Nehän on nimenomaan sitä vapaa-aikaa, jolloin tehdään kaikkea kivaa, sitä mitä haluaa!
harrastuksia - eihän aikuinenkaan aina osaa arvioida. Minusta on hullu ajatus antaa lapsen päättää. Parempi on liian vähän harrastuksia kuin liian paljon. Yksi kerta viikossa on hyvä.
Paljon on lapsia, jotka haluaa harrastaa kaikkea, haluavat olla kaikessa mukana, pelkäävät jäävänsä jostain paitsi, jos eivät ole siellä missä kaveritkin. Tiedän tällaisia tapauksia, ja vanhemmat ovat kädettömiä: "mutta kun lapsi HALUAA". Ja kiukkuaa, jos vanhemmat eivät päästä, tosin kiukkuaa myös jos päästävät, koska on aivan ylivireessä.
Harrastuksia tärkeämpi haaste on nykyään taito osata olla myös itsekseen sekä keksiä itse tekemistä. Eikä niin, että viikot on ohjelmoitu aanusta iltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iltapäiväkerhossa on viikosta ja minun työvuoroista riippuen 3-5 iltapäivänä. Lisäksi illalla on omat pikkuveljet "riesana" :D
Itse olen "ammattikasvattajana" sitä mieltä että yksi harrastus on alle 10-vuotiaalle aivan riittävä. Lasta ei saisi ohjelmoida liikaa pienestä pitäen, ja perheen yhteinen aika on hyvin kallisarvoista. Voi olla, jos lapsemme olisi ainokainen miettisin toista mielekästä ohjattua harrastusta. Mutta tosiaan kuten toisetkin jo mainitsivat, kotona voi harrastaa kaikenlaista yksin tai yhdessä perheen kanssa. Ulkoilua, piirtämistä / askartelua, tietokonetta, leikkimistä.. :)
Ja iltapäiväkerho tosiaan myös menee harrastuksesta, ainakin siellä näkee kavereita! :)
Meidän samanikäinen käy ratsastamassa kerran viikossa ja lisäksi lukee paljon.
Itselläni ei ollut tuon ikäisenä mitään ohjattua harrastusta. Harrastin lukemista ja liikuntaa. Minustakin tuli silti aivan täysjärkinen.
Ennemminkin käy sääliksi niitä lapsia, jotka raahataan monta kertaa viikossa harrastuksiin jo pienestä lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
harrastuksia - eihän aikuinenkaan aina osaa arvioida. Minusta on hullu ajatus antaa lapsen päättää. Parempi on liian vähän harrastuksia kuin liian paljon. Yksi kerta viikossa on hyvä. Paljon on lapsia, jotka haluaa harrastaa kaikkea, haluavat olla kaikessa mukana, pelkäävät jäävänsä jostain paitsi, jos eivät ole siellä missä kaveritkin. Tiedän tällaisia tapauksia, ja vanhemmat ovat kädettömiä: "mutta kun lapsi HALUAA". Ja kiukkuaa, jos vanhemmat eivät päästä, tosin kiukkuaa myös jos päästävät, koska on aivan ylivireessä. Harrastuksia tärkeämpi haaste on nykyään taito osata olla myös itsekseen sekä keksiä itse tekemistä. Eikä niin, että viikot on ohjelmoitu aanusta iltaan.
[/quote]
Tunnen erään perheen jossa on aivan hassu meininki: kahdella vanhemmalla lapsella on n. 3-4 harrastusta viikossa, myös viikonloppuisin. Saavat kokeilla kaikkea mitä haluavat, ei mitään rajaa. Lisäksi vanhempiraukat joutuvat viemään lapsia pitkiä matkoja näihin harrastuksiiin koska asuvat syrjässä. Perheessä vielä 2 pienokaistakin joten en ymmärrä miten kauan tuota enää jaksavat?!
Mutta mielestäni on aika hullua jos eka- tai tokaluokkalaisella on esim. 4 ohjattua harrastusta. Koska hän ehtii rauhoittua kotonaan? Koska ehtii olla kavereiden kanssa? Ei siellä harrastuksessakaan aina ehdi leikkiä kaverin kanssa. Onko sen kilpailun jo pakko alkaa näinkin pienillä?
ole ollut oikestaan mitään harrastuksia tähän mennessä. Ellei kerta viikossa kunnan kokkikerhoa lasketa ja kavereiden kanssa leikkimistä ja ulkoilua. Nyt on menossa tanssikurssille, kerran viikossa 1.5h kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin lapseni lukee paljon ja on luonteeltaan hiukan hitaastisyttyvä. Siksi en ole "pakottanut" mihinkään aikaisemmin. Nytkin menee tanssiin omasta halustaan. Kerkiää sitten muutaman vuoden kuluttua aloittaa useamman harrastuksen. Kun hänestä ei nyt mitään tennistähteä tms olla leipomassa :-)
Harrastukset on ainoa paikka koulun ulkopuolella, missä saa kontaktia samanikäisiin.
Pitäiskö siis tämäkin kieltää??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastukset on ainoa paikka koulun ulkopuolella, missä saa kontaktia samanikäisiin. Pitäiskö siis tämäkin kieltää??
todella tärkeää lapselle. Ja kannattaisi mieluummin pyytää koulukavereita leikkimään vaikka kerran viikossa illalla. Tai koulun jälkeen.
Harrastukset on ainoa paikka koulun ulkopuolella, missä saa kontaktia samanikäisiin. Pitäiskö siis tämäkin kieltää??
todella tärkeää lapselle. Ja kannattaisi mieluummin pyytää koulukavereita leikkimään vaikka kerran viikossa illalla. Tai koulun jälkeen.
Ainakin leikkii sisarustensa kanssa tai haluaa vain olla meidän kanssamme. Tekee paljon kaikenlaista isänsä kanssa. Joskus kutsumme tänne jonkun koulukaverin illaksi. Ehkä pari kertaa kuussa. Samaten poikakin käy kaverilla pari kertaa kuussa. Ei vaadi enempää vielä.
leikkii sisarustensa kanssa tai haluaa vain olla meidän kanssamme. Tekee paljon kaikenlaista isänsä kanssa. Joskus kutsumme tänne jonkun koulukaverin illaksi. Ehkä pari kertaa kuussa. Samaten poikakin käy kaverilla pari kertaa kuussa. Ei vaadi enempää vielä.
Ehkäpä kaikki eivät "tyydy" yhtä vähään...
leikkii sisarustensa kanssa tai haluaa vain olla meidän kanssamme. Tekee paljon kaikenlaista isänsä kanssa. Joskus kutsumme tänne jonkun koulukaverin illaksi. Ehkä pari kertaa kuussa. Samaten poikakin käy kaverilla pari kertaa kuussa. Ei vaadi enempää vielä.
Ehkäpä kaikki eivät "tyydy" yhtä vähään...
Tuskin sellainen lapsi tyytyykään joka ei ole tottunut olemaan rauhassa, yksinkin.
lakeja eikä edes normeja (paitsi ehkä joissakin piireissä, joissa lasten harrastusten määrä on jotenkin vanhempien varallisuuden mitta).
Yksi harrastus, johon keskittyy kunnolla, riittää ihan hyvin. Muuta voi harrastella ihan itsekin.
joka kyllä jaksaa harrastaa... (Varsinkin kun kesä harrasteet ja syksyn harrasteet menee päällekkäin niin, nyt on menoa).
Nauttii itse kovasti tilanteesta. Koulupäivät loppuu joskus klo 12. Onhan siinä vielä iltaa mennä ja touhuta, harrastaa leikkiä ja vaikka mitä.
Alue: Aihe vapaa
joku ilta. Ip-kerhon jälkeen suoraan on minustakin huono, mutta joku ilta joko myöhemmin, niin että ehtii ip-kerhon jälkeen kotona ensin hetken hengähtää tai sitten joku päivä suoraan koulusta kun ei ole ip-kerhoa. Jos siis vanhemmat jaksaa sen kuskailun. Löytyiskö ihan läheltä joku kiva?