Onko teidänkin mielestä lapsellani liian vähän harrastuksia?
Tyttöni on tokalla luokalla koulussa ja harrastaa kerran viikossa balettia, ei muita ohjattuja harrastuksia. Baletti on viikonloppuna. Lisäksi käy 2 x viikossa viikolla iltapäiväkerhoa, muina päivinä menee itsekseen kotiin odottelemaan vanhempia töistä.
Tytön kavereiden vanhemmista osa on ääneen ihmetellyt, että eikö meidän "Anna" muuta harrasta ja ehdotelleet lisäharrastuksia.
Tapaa kavereitaan iltaisin silloin kun näillä ei ole niitä harrastuksiaan, noin kerran-pari viikossa siis. Lukee kirjoja, askartelee, leikkii jne.
Tuleeko lapsestani nyt todellakin vähemmän kehittynyt ja passiivinen ihminen kun harrastuksia ei ole kuin "vain" yksi ainoa? Lisäisittekö minuna harrastuslistaa? Kokkikerhoon tyttö olisi halunnut, mutta se ei ajallisesti olisi sopinut (olisi ip-kerhopäivänä ja niin että sinne pitäisi kävellä suoraan ip:sta, minusta liian rankkaa koulun ja ip:n päälle, muiden mielestä ei ilmeisesti olisi...).
Kommentit (65)
joita halusitkin. Itse en kylläkään käsitä sitä, että jos lapsi haluaa vaatimattomasti johonkin kokkikerhoon, niin sekin pitää sitten kieltää. Aivan varmasti antasin kokeilla, sittenhän sen näkisi, käykö liian raskaaksi. Tietenkään kaikkea mahdollista mitä mieleen juolahtaa kokeilla, ei voi tehdä, mutta kai sitä jotain pientä voi antaa lapsen kokeilla. Ja mitä tulee noihin vain olelu päiviin, eikö teillä muilla lapset jo luonnostaan osaa vaatia vapaa iltoja? Kyllä meillä on saanut asioita kokeilla, mutta tenava pitää tarkasti huolen siitä että pelkkiä koti-iltoja viikolla ja myös pelkkiä koti/löhöviikonloppuja on hänelle tarpeellinen määrä.
on itse tyytyväinen. Silti ihmettelen vähän, kuinka harrastus kerran viikossa iltapäiväkerhon päälle on liian rankkaa.
...että perheissä joissa lapset harrastavat lähes joka päivä jotain kodin ulkopuolella pienestä pitäen vanhemmat eivät vaan vaivaudu miettimään mitä he voisivat ITSE tehdä lastensa kanssa. Kaikki on hirveää suorittamista eikä osata välillä vain olla. Kysyä "miten sun päivä meni" ja ihan vaan jutella. Antaa lapsille sitä paljon puhuttua "laatuaikaa".
Mihin on hävinnyt se rauhallinen kotonaolo oli lapsia yksi tai neljä? Juttelu aikuisten ja lasten kesken, puuhailu yhdessä. Vaikkapa jonkun ah niin vanhanaikaisen lautapelin pelaaminen? Äidin kanssa leipominen? Isän kanssa nikkaroiminen? Vai onko niin että vanhemmat haluavat omaa aikaa niin on kätevää tunkea lapsi ulkopuoliseen harrastukseen.
Joten vastaus kysymykseesi on - ei. Lapsellasi on ihan sopivasti harrastuksia. Jätä nämä ehdottelijat omaan arvoonsa. Joko he eivät osaa itse keksiä lapselleen tekemistä kotona tai sitten heille on osunut se harvinainen tapaus lapseksi joka oikeasti kaipaa nonstoppina puuhaa kodin ulkopuolella. Tosin tällekin rauhattomuudelle löytyy sitten omat terminsä.
Ugh - ei kun kettuilemaan minulle kaikki aaveemammat. ;)
Koska niidenkin kautta pääsee pätemään! Pääsee tuntemaan että lapsi on parempi kuin jonkun muun reppanalapsi "joka on vain kotona eikä opi mitään".
Jotkut myös oikeasti pelkäävät että lapsi jää ulkopuoliseksi jos lapsi ei ole KAIKESSA mukana. Tämän olen nähnyt pienellä paikkakunnalla tapahtuvan.
on joka päivä ip-kerhossa ja sen lisäksi pursuaa energiaa. Koulumatkakin on vielä pitkä, joten päiväkin on pitkä.
En usko, että me selviämme yhdellä harrastuksella...
Edustat siis sitä näkökulmaa, että lasta ei tarvise lainkaan kuunnella, kun keskustellaan hänen harrastuksistaan. Ap lapsihan on itse sitä mieltä että kokkikerho olisi kiva, eli kaipaa lisää puuhaa. Ja koska toive on melko vaatimaton, helposti toteutettavissa, niin en nyt vaan ymmärrä, miksi sitä ei voi kokeilla. Ei kai ap:n tapauksella ole mitään tekemistä näien himoharrastajien kanssa. Ja koska ap kysyi mielipiteitä omaan tilanteeseensa, minä hölmönä kommentoin vain hänen tilanteeseensa. Mitä tekemistä näillä hulluna joka ilta harrastavilla on ap:n kysymyksen kanssa?
...että perheissä joissa lapset harrastavat lähes joka päivä jotain kodin ulkopuolella pienestä pitäen vanhemmat eivät vaan vaivaudu miettimään mitä he voisivat ITSE tehdä lastensa kanssa. Kaikki on hirveää suorittamista eikä osata välillä vain olla. Kysyä "miten sun päivä meni" ja ihan vaan jutella. Antaa lapsille sitä paljon puhuttua "laatuaikaa". Mihin on hävinnyt se rauhallinen kotonaolo oli lapsia yksi tai neljä? Juttelu aikuisten ja lasten kesken, puuhailu yhdessä. Vaikkapa jonkun ah niin vanhanaikaisen lautapelin pelaaminen? Äidin kanssa leipominen? Isän kanssa nikkaroiminen? Vai onko niin että vanhemmat haluavat omaa aikaa niin on kätevää tunkea lapsi ulkopuoliseen harrastukseen. Joten vastaus kysymykseesi on - ei. Lapsellasi on ihan sopivasti harrastuksia. Jätä nämä ehdottelijat omaan arvoonsa. Joko he eivät osaa itse keksiä lapselleen tekemistä kotona tai sitten heille on osunut se harvinainen tapaus lapseksi joka oikeasti kaipaa nonstoppina puuhaa kodin ulkopuolella. Tosin tällekin rauhattomuudelle löytyy sitten omat terminsä. Ugh - ei kun kettuilemaan minulle kaikki aaveemammat. ;)
että mitä haluaa harrastaa. Jos ei jaksa niin pakkoko sitä harrastusta on sit jatkaa, sen kun lopettaa. Mun mielestä harrastukset on ihan yhtä hyvä juttu kuin pyöriä joidenkin kavereiden kanssa illat - jopa parempi!
se oli, että koululaisille 1-3 harrasKERTAA viikossa on sopiva ja alle kouluikäiselle 1-2.
Itse pidättäydyn alle kouluikäisillä 1 harrastuksessa ja kouluikäisillä 2:ssa. Tämä on sopinut meille ja uskon että on hyvä monilla muillakin.
Kun on 2 harrastusta viikossa, ehtii välillä tulla tylsääkin, mikä on hyvä. Ehtii myös odottaa sitä harrastuskertaa.
Ehkäpä kaikki eivät "tyydy" yhtä vähään...
Vaan monet lapset varmaan luulevat että se kuuluu asiaan että on melkein joka illalle harrastuksia, kun kavereillakin on. Ja vanhemmat menee usein samaan retkuun.
Vanhemmat monesti lisäksi siirtävät sen jatkuvan suorittamisen elämäntavan lapsilleen.
Ja monet varmaan kokevat sen helpompana kun joku muu järjestää tekemistä lapselle, ei tarvitse itse vaivautua ja olla sen lapsen kanssa.
Säälin niitä lapsia joiden kaikki vapaa-aika on robottimaista ohjattua toimintaa, eikä ole aikaa vapaalle leikille ja kavereiden kanssa oleskelulle. Kyllä jokainen lapsi tarvitsee sitä että saa joskus vain olla, eikä tarvitse tukka putkella juosta paikasta toiseen.
Jo pelkästään koulutyö on rankkaa minkä ikäiselle tahansa, oli sitten eka- tai ysiluokkalainen.
iltapäiväkerho on jo sitä, ja eikähän se koulukaan nyt vielä tuossa aiheessa niin vakavaa ole.
ei varmasti ole liikaa harrastuksia vaikka johonkin kokkikerhoon menisikin sen yhden harrastuksen/vko lisäksi.
Toisaalta taas lapset ovat yksilöitä ja jokainen vanhempi (toivottavasti) osaa tulkita omaa lastaan ja hänen jaksamistaan..
40
Kiitos vastauksista, ihanaa kun tästä on kehkeytynyt näin pitkä keskusteluketju! :)
Tuosta kokkikerhosta vielä kysyisin mielipidettänne. Se olisi siis iltapäiväkerhopäivänä. Koulua on tuona päivänä klo 9-13, sen jälkeen ip-kerho (aika meluinen ryhmä) ja sen jälkeen pitäisi suoraan mennä kokkikerhoon käymättä välillä kotona syömässä tai lepäämässä välillä (kokkikerho alkaa klo: 16.15). Eikö tämä mielestänne tulisi liian rankaksi? Lapseni kyllä kovasti juuri tuonne tahtoisi.
ap
Syökööt eväät ip-kerhon ja kokkikerhon välissä.
Kiitos vastauksista, ihanaa kun tästä on kehkeytynyt näin pitkä keskusteluketju! :) Tuosta kokkikerhosta vielä kysyisin mielipidettänne. Se olisi siis iltapäiväkerhopäivänä. Koulua on tuona päivänä klo 9-13, sen jälkeen ip-kerho (aika meluinen ryhmä) ja sen jälkeen pitäisi suoraan mennä kokkikerhoon käymättä välillä kotona syömässä tai lepäämässä välillä (kokkikerho alkaa klo: 16.15). Eikö tämä mielestänne tulisi liian rankaksi? Lapseni kyllä kovasti juuri tuonne tahtoisi. ap
Lapsi olisi kotona vasta 18 aikaa. Moni muu varmaan vaan tykkäisi kun säästyy kuskailuilta.
Liittyykö se vaan siihen, kun aikuisilla "pitää" nykyään olla niin kauhea kiire joka paikkaan? Että halutaan sitten saada lapsikin siihen samaan muottiin?
Vastaus kysymykseesi on siis ei. Yksi harrastus riittää aivan mainiosti minunkin mielestä.
Kai sitä nykyään halutaan lastenkin suorittavan koko ajan jotain.
Minä kanssa peräänkuulutan perheen olemista yhdessä ja tekemistä yhdessä.
ei ole hyvä idea, tulee liian raskas päivä. Eikö sitä järjestetä missään muualla, jonain toisena päivänä? Muuten olen kyllä sitä mieltä, että harrastukset on enemmänkin siunaus kuin kirous :-).
että lapsi saa paljon kokemuksia, niitäkin kokemuksia joista itse jäi lapsena paitsi ja jotka on jäänyt harmittamaan. Nythän on varmaan ensimmäinen sukupolvi vanhempia menossa joilla on oikeasti varaa viedä lapsia moneen harrastukseen, ja se tietty näkyy.
Eikö tämäkin ole sitä yhteiskunnan "jenkkiläistymistä", eli että halutaan trimmata lapsista yhä pätevämpiä suorittajia? Luultavasti myös aikuisten kiire heijastuu lasten elämään, tavallaan kai nähdään hienona se että lapsellakin on paljon tekemistä. Muuten kai leimautuu luuseriksi!!
Onhan se vähän aikuisellakin nykyään outoa jos sanoo ettei tee paljon mitään eikä ole kiireinen. Musta tuntuu että on lähinnä hienoa sanoa että on täysin buukattu eikä ole aikaa mihinkään.
Se nyt on vielä oikein kamalaa jos harrastuksesta tulee vakavaa, siis sellaista että lapsesta halutaan tehdä joku tähti, esim. just jalkapalloilussa olen sen huomannut. Lapsi ei saa olla mukana liikkumisen ilosta, pitäisi vielä olla hyväkin.
Nämä nyt ovat vain tällaisia ajatuksia. Omilla lapsillani yritän pitää vielä n. 1 harrastuksen/lapsi. Kaksi vanhempaa ovat koulussa.
Yksi harrastus on oikein hyvä. Pääasia että lapsella on turvallinen koti ja jotain muutakin tekemistä kuin tv:n tuijottaminen.