Kannattaako masentuneena ottaa koiranpentua?
Kommentit (8)
No jaa jos on niin masentunut, ettei jaksa pitää itsestään huolta, niin miten sitten koirastakaan? Koirassa on kuitenkin aika paljon huolehdittavaa, ei sille riitä, että se saa ilostuttaa sun elämää.
Kyllä siitä koirasta varmaan olisi seuraa ja siitä tulisi kamalan rakas, mutta varmaan liikaa vastuuta.
Ajattele jos olisit kotosalla koiran kanssa kuukausia tai vuosia masennuksen vuoksi, se ei välttämättä tottuisi yksinoloon ja voisi reagoida sinun vointiisi ahdistuksella.
Jouduin omani luovuttamaan parempaan kotiin kun se haukkui täysillä käytännössä kaiken ajan, jonka joutui olemaan yksin, mistään ei ollut apua.
Mut pelasti 25vuotiaana vaikeasta masiksesta koira. Toi rytmiä päivään, sosiaalisia kontakteja ym. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Mut pelasti 25vuotiaana vaikeasta masiksesta koira. Toi rytmiä päivään, sosiaalisia kontakteja ym. Suosittelen.
Sama. Tosin olin 23. Koira sai menemään ulos ja siitä pikkuhiljaa alkoi mieli ja elämä kohentumaan.
Jollekin sopii, toiselle ei.
Tyttärelläni on toisinaan koira hoidossa meillä. Kyseessä on siis tuttu kiltti ja rauhallinen koira. Jos minulla on vähäisiäkään masennuksen oireita, aiheuttaa koiran läsnäolo niiden pahenemista jo parissa päivässä.
Voi aiheuttaa myös ahdistusta, koska tarkoittaa sitoutumista säännölliseen ulosvientiin ja kakkojen keräämiseen.
Pentuvaihe on myös siivoamisen kannalta raskasta. Jos elämänhallinta ja kodin siistinä pitäminen horjuu, en suosittele koiranpentua.