Lue keskustelun säännöt.
Paha mieli perheeni takia
03.04.2021 |
Lapsille tuli riitaa, kun olivat luonani (asuvat isänsä kanssa) ja lasten isäkin oli meillä. Isompi halusi, että hänet viedään kotiin ja pienempi hoki, että kaikki vihaavat häntä.
En tajua, miten muilla on kivaa lastensa kanssa. Mun mielestä kaikki tekeminen ainakin on paljon paskempaa, kuin aikuisten kesken.
Ikinä ei tule tällälailla paha mieli, kun kokoonnutaan yhteiseen ajanviettoon. Mutta perheen kanssa aivan takuulla tunnet olevasi ihan paska äiti.
En sitten tiedä, oliko sillä 13-vuotiaalla yksin kotosalla kivempaa, koska sanoi, että olisi kait voinut täälläkin olla, kun soitin, mutta mies oli heti tottelemassa ja kärräämässä hänet kotiin, kun hän niin sitten halusi.
Nuorempi onneksi pääsi huonommuudentunteensa yli, kunnvakuutin, ettei tilanne johdu siitä, että hän olisi huono.
Kommentit (102)
Mut siis oikeasti, älkää hankkiko lapsia. Jos yhtään epäilyttää, tai arvostatte omaa aikaanne ja elämäänne ilman työläitä laahusankkureita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän lapsilla ei ole mitään rajoja. Ja miksi mieskin oli luonasi?
Vierailija kirjoitti:
Teidän lapsilla ei ole mitään rajoja. Ja miksi mieskin oli luonasi?
Millaisia rajoja olisi tarvittu? Olivat polttamassa pääsiaäiskokkoa, tai sellaista pienehköä notskia vaan.
En tiedä, jos mies ei ois vienyt poikaa kotiin, olisiko hän sitten voinut osallistua, mutta esikoisella on aspergerpiirteitä ja hän ei tule toimeen siskonsa kanssa, joka on pienempi ja tavallaan ärsyttää.
Tosin minusta 11-vuotias on luonnostaankin keskeneräinen (sisko siis).
Sisko ei nyt ärsyttänyt tahalaan siis, vaan se, millainen sisko on, ärsyttää. Joskus on ärsyttävä tahallaankin, kai. Itselläni ei ollut sisaruksia, niin en osaa sanoa. Kai sillä ärsyttämiselläkin jokin kunnon syy yleensäon? Muistan ainakin itse, että jos ärsytin serkkujani, niin mulla oli vaan paha olla, koska äitini oli niin k*sipää, ja heidän äitinsä rakasti minua. Omani ei.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli siis tyhmä idea polttaa sitä kokkoa minun luonani, mutta kun mies puhui, että laittavat notskin niin sanoin ääneen, että h*tto kun mulla on hirveästi risuja, mitkä pitäis polttaa.
Mies on ne aikoinaan siihen kerännyt asuessaan täällä, että en tiedä, tuliko sille jokin velvollisuudentunne auttaa.
Olisi pitänyt sanoa, että joskus muulloin kuin pääsiäisenä. Mutta ei sitä ikinä arvaa, ettei tämäkään mene kuin Strömsössä, lapsilla ainakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli siis tyhmä idea polttaa sitä kokkoa minun luonani, mutta kun mies puhui, että laittavat notskin niin sanoin ääneen, että h*tto kun mulla on hirveästi risuja, mitkä pitäis polttaa.
Mies on ne aikoinaan siihen kerännyt asuessaan täällä, että en tiedä, tuliko sille jokin velvollisuudentunne auttaa.
Olisi pitänyt sanoa, että joskus muulloin kuin pääsiäisenä. Mutta ei sitä ikinä arvaa, ettei tämäkään mene kuin Strömsössä, lapsilla ainakaan.
Tosiaan tyhmä idea. Teillä on vanhemmuus hukassa ja lapset on teistä ne fiksuimmat. Ei ihme etteivät halua viettää teidän kanssanne aikaa.
Sellaista vanhemmuus on. Lapsille tulee paha mieli ja sen kanssa opetetaan elämään. Paljon pettymyksiä jää pois kun hyväksyy että tunteet kuuluvat elämään ja välillä yhteiselo on hankalaa. Yhdessäolosta voi tulla ikäviä muistoja tai surua siitä että vahemmat on eronneet. Se sitten purkautuu miten purkautuu. Kannattaa kiinnittää huomio hyviin hetkiin, vaikka kuinka pieniinkin. Niitä huomioimalla elämä näyttäytyy taas monimuotoisemmalta sen sijaan että "aina" on hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista vanhemmuus on. Lapsille tulee paha mieli ja sen kanssa opetetaan elämään. Paljon pettymyksiä jää pois kun hyväksyy että tunteet kuuluvat elämään ja välillä yhteiselo on hankalaa. Yhdessäolosta voi tulla ikäviä muistoja tai surua siitä että vahemmat on eronneet. Se sitten purkautuu miten purkautuu. Kannattaa kiinnittää huomio hyviin hetkiin, vaikka kuinka pieniinkin. Niitä huomioimalla elämä näyttäytyy taas monimuotoisemmalta sen sijaan että "aina" on hankalaa.
No en mä ole elämääni ilman lapsia ainakaan tuommoiseksi kokenut.
Itkettää, kun mulla oli pojalle vielä sellainen hänelle mielenkiintoinen, vähän erikoinen (ennemmin oivaltava ja simppeli, kuin kallis) lahja antaa, joka näyttikin kiinnostavan häntä, mutta siitä se riita sitten repesi sisarusten välille. Vaikka toinen saa Soturikissakirjoja eikä veli silloin saa välttämättä mitään.
Ymmärrän tavallaan pienemmän vaikeuden pitää turpaansa tukossa, mutta isommalle tuli siitä niin paha mieli, että suuttui ja pahoitti mielensä.
Itsellekin jäi lähinnä vain paha mieli.
Ap
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli siis tyhmä idea polttaa sitä kokkoa minun luonani, mutta kun mies puhui, että laittavat notskin niin sanoin ääneen, että h*tto kun mulla on hirveästi risuja, mitkä pitäis polttaa.
Mies on ne aikoinaan siihen kerännyt asuessaan täällä, että en tiedä, tuliko sille jokin velvollisuudentunne auttaa.
Olisi pitänyt sanoa, että joskus muulloin kuin pääsiäisenä. Mutta ei sitä ikinä arvaa, ettei tämäkään mene kuin Strömsössä, lapsilla ainakaan.Tosiaan tyhmä idea. Teillä on vanhemmuus hukassa ja lapset on teistä ne fiksuimmat. Ei ihme etteivät halua viettää teidän kanssanne aikaa.
No ei todellakaan ole keskenkasvuiset ja epäkypsät lapset meitä aikusia fiksumpia. Silloinhan ois ollut ihan kiva ilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin vain, että tekikö lasten isä mielestänne väärin, kun vei pojan heti pois eli kotiin, kun tämä pyysi? Meinaan ei siis koittanutkaan jutella kanssani siitä, miten poika saadaan pysymään mukana porukassa ja viettämään perhejuhlia.
Ja ei, se ei ole minulta pois, minusta se on pois pojalta ja lasten isä mielestäni oli heti valmis myötäilemään siinä poikaa, eli ottamaan sen pois häneltä, EI yrittänytkäön tehdä mitän sen eteen, että poika pääsisi yli mielipahasta.
Tai en tiedä, jos osaa päästä yli, jos koki tulleensa loukatuksi, niin minusta se olisi pitänyt selvittää ennen, ennen kuin kukaan juhlii yhtään mitään tai pitää hauskaa.
Nyt mies siivoai mielensäpahoittaneen pois silmistä omaan yksinäisyyteensä, koska se oli lapsen tahto.
Ja siis se ei ois llut ok, että jompikumpi aikuisista ois mennyt pojan seuraksi kotiin, kun tarkoitus oli olla yhdessä iltaa ulkona. Lisäksi poika olisi vain esitellyt avaruusaiheisia piirustuksiaan, eikä saanut muunlaisesta kokemusta.
Hän osaa olla kanssakäymisissä hyvin paljon vain omilla ehdoillaan. Se on ihan ok, mutta lasten isä ei edes yritä vaatia muunlaisen kanssakäymisen opettelua.
Minusta miehen olisi pitänyt keskustella MUN kanssa siitä, että miten tilanne ratkaistaan. Vihaan häntä sen takia, enkä arvosta ihmisenä, ettei osannuttai ymmärtänyt. Vitsi mikä nolo pässi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis en vihaa häntä ilkeyttänija huvitellen, vaan mulla on perustelut. Toimii väärin. Huonosti. Huonon vanhemman lailla. Hyvä vanhempi olisi koittanut saada yhteishengen esiin.
Ja siis asia ei haittaa minua itseäni, vaan minua haittaa pojan elämä. En näe mitään tulevaisuutta hänelle. Millainen elämä hänellw oikein muodostuu, jos ei ole ikinä viettänyt yhtään perhejuhlaa tai perhe ajanviettoa yhdessä, poislukien jouluja, vaan aina eristäytyy?
Hänen ainoat muistonsa lapsuudesta ovat: kun piirsin avaruusolioita ja avaruusmaailmankarttoja ja avaruuslippuja omassa huoneessani ja pelasin tietokoneella tai katsoin you tubea? Pari kertaa kuukaudessa kävin äidin kanssa syömässä ja sitten olin koulussa ☹️😔
Mä kuolisin noin hirveään elämään.
Vierailija kirjoitti:
Mut siis oikeasti, älkää hankkiko lapsia. Jos yhtään epäilyttää, tai arvostatte omaa aikaanne ja elämäänne ilman työläitä laahusankkureita.
Naiset voisi tehdä lapsia mutta ei sotkea miehiä siihen, isä voisi olla jääkaappi jossa spermaa säilytetään
Sun lapsella voi olla aspergerpiirteitä. Mun lapsella on. Ja ne ei tykkää, jos niitten rutiinit muuttuu. Ne ei tykkää lähtemisistä eikä muualla olemisesta. Ne haluu olla siinä omassa kuviossaan.
Mun lapsi ois tehnyt ihan samalla tavalla. Olla itekseen omien juttujensa kanssa.
Täysin hyväksyttävissä oleva asia. Hän on sellainen, ei hän kaipaa perhejuttuja ja näyttää sen. Se ei ole sun miehen, sun tai sisaruksen syy.
Mun lapsi on jopa ihan saman ikäinen. Teinien tyyliin ilmaisee asiat jyrkästi ja tylysti, ei ole empatiaa eikä ymmärrystä muiden toiveille tai tunteille.
Ota selvää näistä aspergerjutuista, jos et vielä ole ajatellut tällaista. Voit yllättyä, kuinka samantyyppistä käyttäytymistä as- tyypeillä on. Alat ymmärtämään lastasi paremmin ja hyväksymään hänen erityisiä piirteitään. Et ole paska äiti, isää ei tarvii vihata, siskonkin elämää voi keventää.
Vierailija kirjoitti:
Sun lapsella voi olla aspergerpiirteitä. Mun lapsella on. Ja ne ei tykkää, jos niitten rutiinit muuttuu. Ne ei tykkää lähtemisistä eikä muualla olemisesta. Ne haluu olla siinä omassa kuviossaan.
Mun lapsi ois tehnyt ihan samalla tavalla. Olla itekseen omien juttujensa kanssa.Täysin hyväksyttävissä oleva asia. Hän on sellainen, ei hän kaipaa perhejuttuja ja näyttää sen. Se ei ole sun miehen, sun tai sisaruksen syy.
Mun lapsi on jopa ihan saman ikäinen. Teinien tyyliin ilmaisee asiat jyrkästi ja tylysti, ei ole empatiaa eikä ymmärrystä muiden toiveille tai tunteille.
Ota selvää näistä aspergerjutuista, jos et vielä ole ajatellut tällaista. Voit yllättyä, kuinka samantyyppistä käyttäytymistä as- tyypeillä on. Alat ymmärtämään lastasi paremmin ja hyväksymään hänen erityisiä piirteitään. Et ole paska äiti, isää ei tarvii vihata, siskonkin elämää voi keventää.
On hän aspergerpiirteinen, taisin mainita sen aloituksessa. Isänikin oli ja mielestäni itsekin olen. En silti ollenkaan ole tavannut tuollaista, että eristäytyy. Tai no, äitini kanssa en lapsena halunnut mitenkään erityisesti olla, mutta se johtuikin siitä, että hän oli minulle ilkeä.
Ja itse ihmettelen, että ei kai asperger halua olla siksi yksin, että se on niin kivaa, vaan koska tuli taas keran paha mieli niin helposti. Meillä on kyllä tukea perheen ulkopuolelta, siis perheterapiaa pojan takia ja tyttären kanssa, joka on normaali (nyt tajuan, miten hyviksi äideiksi normaalien lasten äidit voivat itsensä kokea ilman mitään vaivaa) on perheneuvola, koska hän on ottanut omaksi syykseen nämä tapahtumat ja nyt pitäisi se purkaa siellä, että se ei oole hänen syytään.
Vaikka siis heille tuli riitaa. Mutta sehän on ihan normaalia.
Soitin siis muiden palattua kotiin sille isommalle lapselle. Hän oli ihan ok-tuulella. Oli ollut tietokoneella. Ihan kauhea elämä. Ei tee paljon mitään muuta. Ainakaan perheen kanssa. Eikä siis kauheasti muulloinkaan, viihtyy kai itsekseen aika hyvin.