Lue keskustelun säännöt.
Kokenut työntekijä kokemattomien työyhteisössä?
18.03.2021 |
Työskentelen sote-alan työpaikassa, jossa työporukka on muutosten jälkeen vaihtunut sellaiseksi, että joukossa on useita täysin kokemattomia työntekijöitä, joilla kaikilla on alle 1 vuosi työkokemusta. Osalla ei käytännössä yhtään. Sitten olen minä, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ikävä kyllä tuo porukan kokemattomuus on alkanut rassaamaan, sillä se näkyy kaikessa. Sen takia tulee ihan turhaa työtä, mokia ja hankaluuksia. Yhtään ei osata ennakoida, yhtään ei osata soveltaa. Ikävintä on että yksi näistä kokemattomista kokee olevansa "johtaja" ja ohjailee porukkaa välittämättä realiteeteista. Olen monesti sanonut että ei kannata tehdä niin, koska siitä seuraa tämä, mutta kukaan ei kuuntele minua. Muut kokemattomat seuraavat tätä yhtä kokematonta ja sitten se moka tapahtuu, kuten jo etukäteen pystyi päättelemään. Sen jälkeen vähätellään asiaa mutta sama touhu jatkuu. Esimies ei ole juurikaan työpaikalla, eikä muutenkaan ole kiinnostunut asiasta.
Mitä tehdä tilanteessa? Koen tämän todella turhauttavana. Minulla ei ole mitään kokemattomia vastaan, siinähän se kokemus tulee vuosien aikana. Mutta tämä että ei kuunnella yhtään minua on paitsi turhauttavaa, myös loukkaavaa ja ylimielistä. Kuinka toivoisin, että työyhteisöön tulisi edes pari kokemusta omaavaa, niin se työn laatu paranisi niin paljon ja turhat mokailut jäisi pois. Mutta eihän tähän paikkaan kukaan taida haluta. Halvemmaksi tulee palkata noita koulun penkiltä päässeitä.
Onko kokemuksia samasta tilanteesta? Miten ratkaisitte?
Kommentit (48)
Itse annan tyttöjen (juu, nimenomaan esihenkilö) vouhottaa ja hoidan ruutuni. Ei ole ongelma. Kokemuksen kautta tietäisin moneen asiaan toimivan keinon ja joskus heitän jotain pöydälle. Antaa heidänkin oppia alaa ihan itse.
Alkaisi vaan savustus ja kyräily, jos miehenä nostaisin asioita pöydälle. Työ on vaan työ.
-sosiaaliala
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milenniaali pyrkii heti johtoon?
Osaa kaiken.
Kertoo olvansa "from hell".
Niillä asioilla joita hän ei tunne, ei ole merkitystä.
Vähättelee vanhempia työtovereita.
Hallitsee lounashuonetta.
Istuu lattialla lukemassa lehteä.
Pyyhkii kämmeneensä räkäistä nokkaasa.
Johtuuko kaikki teidän mokailu todlla muiden kokemattomuudesta, vai luuletko vaan?
Omat havainnot sekä kokeneena että uusiin tehtäviin siirryttyäni kokemattomana kertovat, että a)hirveä määrä mokia seuraa myös kokeneisuuden mukanaan tuomasta ylimielisyydestä ja siitä, että menetelmiä ei olla valmiita muuttamaan tilanteen vaatimusten muuttuessa ja b) että juuri omia mokiaan on helppo pitää pieninä ja merkityksettöminä tai olla kokonaan huomaamatta. Urallaan etenevät kuitenkin ne, joilla on kyky kiinnittää huomio omaan kehitykseensä ja panostaa siihen tykönään myös itsekritiikin kautta.
Työyhteisö on ilmeisesti niin lapsellista, että ei ymmärrä omaa parastaan. Onneksi itsellä oli aikanaan niin hyvä tuuri että menin työporukkaan jossa suurin osa oli kokeneita, meitä aloittelijoita oli pari. En edes halua arvailla mitä sekoilua se olisi ollut jos kokeneita ei olisi ollut. Kokeneilta sai neuvoja ja heihin pystyi luottamaan. Tämä siis haastavien päihdeongelmaisten yksikössä.
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko kaikki teidän mokailu todlla muiden kokemattomuudesta, vai luuletko vaan?
Omat havainnot sekä kokeneena että uusiin tehtäviin siirryttyäni kokemattomana kertovat, että a)hirveä määrä mokia seuraa myös kokeneisuuden mukanaan tuomasta ylimielisyydestä ja siitä, että menetelmiä ei olla valmiita muuttamaan tilanteen vaatimusten muuttuessa ja b) että juuri omia mokiaan on helppo pitää pieninä ja merkityksettöminä tai olla kokonaan huomaamatta. Urallaan etenevät kuitenkin ne, joilla on kyky kiinnittää huomio omaan kehitykseensä ja panostaa siihen tykönään myös itsekritiikin kautta.
Kyllä nämä kokemattomuuden piikkiin menevät. Kuten sanoin, minulla ei ole mitään uusia työntekijöitä vastaan, päinvastoin sitä parempi mitä motivoituneempia ovat. Mutta kun se tietotaso ei ole vielä ihan parhaalla tasolla, eikä haluta kuunnella ohjeita, niin on tullut hankaluuksia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko kaikki teidän mokailu todlla muiden kokemattomuudesta, vai luuletko vaan?
Omat havainnot sekä kokeneena että uusiin tehtäviin siirryttyäni kokemattomana kertovat, että a)hirveä määrä mokia seuraa myös kokeneisuuden mukanaan tuomasta ylimielisyydestä ja siitä, että menetelmiä ei olla valmiita muuttamaan tilanteen vaatimusten muuttuessa ja b) että juuri omia mokiaan on helppo pitää pieninä ja merkityksettöminä tai olla kokonaan huomaamatta. Urallaan etenevät kuitenkin ne, joilla on kyky kiinnittää huomio omaan kehitykseensä ja panostaa siihen tykönään myös itsekritiikin kautta.
Kyllä nämä kokemattomuuden piikkiin menevät. Kuten sanoin, minulla ei ole mitään uusia työntekijöitä vastaan, päinvastoin sitä parempi mitä motivoituneempia ovat. Mutta kun se tietotaso ei ole vielä ihan parhaalla tasolla, eikä haluta kuunnella ohjeita, niin on tullut hankaluuksia.
ap
Näkisin, että palat loppuun, jos yrität koko ajan neuvoa ja ohjata muita.
Minusta sinun pitää keskustella ensin esimiehesi kanssa, kaikesta huolimatta.
Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat kokemattomien mokilla, on se rassaavaa, jos energia menee siihen, että tehdään mokia jo sellaisissa asioissa, joihin olisi jo olemassa tietotaitoa (mitä sinulla on).
Olen itse työssä, jossa esimieheni on ollut vaikea käsittää, että joo, ymmärrän kyllä, että ihmiset tekee virheitä, mutta on ihan mahdollista, että tietyistä asioista ihmisillä on tietyt pohjatiedot ja ei tarvitse kapsahtaa sellaisiin perustason virheisiin sen takia. Että voi edellyttää, että ne "perusasiat" saisi kuitenkin haltuun.
Mikä siis suurin ongelma sitten on noissa tapauksissa, sekö, että sinä lopulta joudut setvimään niitä ongelmia?
Onko mahdollista, että sinä hoidat omat ongelmasi ja jätät nämä uudet hoitamaan itse ne ongelmatilanteet? Jos olet vaikka lomalla, niin silloinhan ne ihmiset vain keskenään ratkaisee ne jutut ilman että sun pitää niistä murehtia. Eli murehditko tavallaan liikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siis suurin ongelma sitten on noissa tapauksissa, sekö, että sinä lopulta joudut setvimään niitä ongelmia?
Onko mahdollista, että sinä hoidat omat ongelmasi ja jätät nämä uudet hoitamaan itse ne ongelmatilanteet? Jos olet vaikka lomalla, niin silloinhan ne ihmiset vain keskenään ratkaisee ne jutut ilman että sun pitää niistä murehtia. Eli murehditko tavallaan liikaa?
No juurikin se että minä olen sitten setvimässä niitä ongelmia. Sekin ärsyttää, että ne ongelmat olisi ollut vältettävissä. Ja meidän alalla ongelmat tarkoittavat huomattavaa ylimääräistä stressiä ja kuormaa. On hyvin vaikea antaa vain olla, koska kuitenkin ihmisiä on hoidettavina eikä esineitä.
Ehkä eniten kuitenkin kaipaan sellaista vertaistukea, että olisi muita kokeneita porukassa. Uusien työntekijöiden jutut ovat jotenkin naiiveja ja se näkemys jotenkin ihan toinen. Ymmärrän sen, olin itse 20 vuotta sitten samanlainen. Lisäksi tämä yksi tyyppi rasittaa luvattoman paljon, kun hän leikkii jotakin pikkupomoa eikä suostu yhtään kuuntelemaan. Tyyppi on valmistunut koulusta alle vuosi sitten ja jo nyt esittää suurtakin johtajatarta ja jostakin kumman syystä muut seuraavat, vaikka näytöt ovat olemattomat.
Olen aika yksin tässä. Harmi vielä kun pienellä paikkakunnalla valinnanvapautta ei hirveästi ole.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siis suurin ongelma sitten on noissa tapauksissa, sekö, että sinä lopulta joudut setvimään niitä ongelmia?
Onko mahdollista, että sinä hoidat omat ongelmasi ja jätät nämä uudet hoitamaan itse ne ongelmatilanteet? Jos olet vaikka lomalla, niin silloinhan ne ihmiset vain keskenään ratkaisee ne jutut ilman että sun pitää niistä murehtia. Eli murehditko tavallaan liikaa?
No juurikin se että minä olen sitten setvimässä niitä ongelmia. Sekin ärsyttää, että ne ongelmat olisi ollut vältettävissä. Ja meidän alalla ongelmat tarkoittavat huomattavaa ylimääräistä stressiä ja kuormaa. On hyvin vaikea antaa vain olla, koska kuitenkin ihmisiä on hoidettavina eikä esineitä.
Ehkä eniten kuitenkin kaipaan sellaista vertaistukea, että olisi muita kokeneita porukassa. Uusien työntekijöiden jutut ovat jotenkin naiiveja ja se näkemys jotenkin ihan toinen. Ymmärrän sen, olin itse 20 vuotta sitten samanlainen. Lisäksi tämä yksi tyyppi rasittaa luvattoman paljon, kun hän leikkii jotakin pikkupomoa eikä suostu yhtään kuuntelemaan. Tyyppi on valmistunut koulusta alle vuosi sitten ja jo nyt esittää suurtakin johtajatarta ja jostakin kumman syystä muut seuraavat, vaikka näytöt ovat olemattomat.
Olen aika yksin tässä. Harmi vielä kun pienellä paikkakunnalla valinnanvapautta ei hirveästi ole.
ap
Mitä tapahtuu, jos sanot että "setvikää tämä keskenänne, kun alun perinkään ette kuunnelleet minua tässä asiassa"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siis suurin ongelma sitten on noissa tapauksissa, sekö, että sinä lopulta joudut setvimään niitä ongelmia?
Onko mahdollista, että sinä hoidat omat ongelmasi ja jätät nämä uudet hoitamaan itse ne ongelmatilanteet? Jos olet vaikka lomalla, niin silloinhan ne ihmiset vain keskenään ratkaisee ne jutut ilman että sun pitää niistä murehtia. Eli murehditko tavallaan liikaa?
No juurikin se että minä olen sitten setvimässä niitä ongelmia. Sekin ärsyttää, että ne ongelmat olisi ollut vältettävissä. Ja meidän alalla ongelmat tarkoittavat huomattavaa ylimääräistä stressiä ja kuormaa. On hyvin vaikea antaa vain olla, koska kuitenkin ihmisiä on hoidettavina eikä esineitä.
Ehkä eniten kuitenkin kaipaan sellaista vertaistukea, että olisi muita kokeneita porukassa. Uusien työntekijöiden jutut ovat jotenkin naiiveja ja se näkemys jotenkin ihan toinen. Ymmärrän sen, olin itse 20 vuotta sitten samanlainen. Lisäksi tämä yksi tyyppi rasittaa luvattoman paljon, kun hän leikkii jotakin pikkupomoa eikä suostu yhtään kuuntelemaan. Tyyppi on valmistunut koulusta alle vuosi sitten ja jo nyt esittää suurtakin johtajatarta ja jostakin kumman syystä muut seuraavat, vaikka näytöt ovat olemattomat.
Olen aika yksin tässä. Harmi vielä kun pienellä paikkakunnalla valinnanvapautta ei hirveästi ole.
ap
Mitä tapahtuu, jos sanot että "setvikää tämä keskenänne, kun alun perinkään ette kuunnelleet minua tässä asiassa"?
Eivät sano mitään, hymyilevät ja vilkuilevat epävarmana toisiaan.
ap
Yrittäisin olla pitkäpinnainen ja jaksaa neuvoa. Olisi hyvä, jos nämä kokemattomat ymmärtäisivät, että sinua kannattaa kuunnellaa ja kysyä neuvoa. Yrittäisin vähän ottaa "johtajuutta", tosin en lähtisi kisaamaan tämän nykyisen päsmärin kanssa. Ennemminkin hakisin kunnioitusta ja auktoriteettia toimillani ja osaamisellani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuisin esimiehen kanssa ja ehdottaisin, että osastolla olisi käytössä ohjeet toimintaan.
Osastollanne voisitte yhdessä kehittää kyseiset ohjeet.
Minusta tuo on silti työnohjauksen ongelma. Jos kerran sinulta ei kysytä neuvoja, miksi sinun pitäisi sammuttaa tulipaloja, jos tehdään mokia sen takia, että neuvojasi ei otettu vastaan? Äärimmäisen stressaavaa.
Sitten myös sitä en ihan ymmärrä, miksi ne selvitettävät asiat päätyvät juuri sinulle. Luulisi, että niitä päätyisi myös esimiehelle ja että esimiehellä olisi viime kädessä vastuu.
Minulla on myös omassa työssä ongelmaa sillä tavalla, että neuvon muita, että suoriutuvat tehtävistään, jotta en joudu tekemään niitä heidän puolestaan tai korjailemaan jälkiä. Tämä ei näy esimiehelle, koska esimies ei välttämättä tajua, kuka saa aina korjailla kenenkin jälkiä. Tai esimiestä ei kiinnosta asia, joka ei näy hänelle. Mutta tuo neuvominen on kuormittavaa. Ja en voi sitten vain hoitaa omia hommiani, koska tosiaan ne muiden osaamattomuudet kaatuvat minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristiina xx kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja ja minulla on sellainen kokemus, että työnantajat suosivat rekrytoinitilanteessa kokemattomampia työnhakijoita kuin kokeneita. Esimerkiksi minä itse olen aiemmin ollut töissä Ruotsissa isossa yliopistosairaalassa ja tämän työnantajat ovat nähneet niin isona riskinä, että heitä on epäilyttävät uskaltavatko he palkata minua. Sitten he palkkaavat mieluummin epäpäteviä sairaanhoitajaopiskelijoita.
Niin, että heittäisin pallon tässä tilanteessa työnantajille, että voisivatko he kaikesta huolimatta olla rohkeita ja ottaa riskin palkkaamalla työkokemuksen omaavia työntekijöitä.
EIhän tässä ole mitään järkeä! Miksi pelkäävät palkkaamistasi? Miksi palkataan mieluummin kokemattomia? Hölmönä kyselen, koska omalla alallani kokemus on just se, millä töitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo on silti työnohjauksen ongelma. Jos kerran sinulta ei kysytä neuvoja, miksi sinun pitäisi sammuttaa tulipaloja, jos tehdään mokia sen takia, että neuvojasi ei otettu vastaan? Äärimmäisen stressaavaa.
Sitten myös sitä en ihan ymmärrä, miksi ne selvitettävät asiat päätyvät juuri sinulle. Luulisi, että niitä päätyisi myös esimiehelle ja että esimiehellä olisi viime kädessä vastuu.
Minulla on myös omassa työssä ongelmaa sillä tavalla, että neuvon muita, että suoriutuvat tehtävistään, jotta en joudu tekemään niitä heidän puolestaan tai korjailemaan jälkiä. Tämä ei näy esimiehelle, koska esimies ei välttämättä tajua, kuka saa aina korjailla kenenkin jälkiä. Tai esimiestä ei kiinnosta asia, joka ei näy hänelle. Mutta tuo neuvominen on kuormittavaa. Ja en voi sitten vain hoitaa omia hommiani, koska tosiaan ne muiden osaamattomuudet kaatuvat minulle.
Kerro esimiehelle. Hänen kuuluu muuttaa tilanne paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siis suurin ongelma sitten on noissa tapauksissa, sekö, että sinä lopulta joudut setvimään niitä ongelmia?
Onko mahdollista, että sinä hoidat omat ongelmasi ja jätät nämä uudet hoitamaan itse ne ongelmatilanteet? Jos olet vaikka lomalla, niin silloinhan ne ihmiset vain keskenään ratkaisee ne jutut ilman että sun pitää niistä murehtia. Eli murehditko tavallaan liikaa?
No juurikin se että minä olen sitten setvimässä niitä ongelmia. Sekin ärsyttää, että ne ongelmat olisi ollut vältettävissä. Ja meidän alalla ongelmat tarkoittavat huomattavaa ylimääräistä stressiä ja kuormaa. On hyvin vaikea antaa vain olla, koska kuitenkin ihmisiä on hoidettavina eikä esineitä.
Ehkä eniten kuitenkin kaipaan sellaista vertaistukea, että olisi muita kokeneita porukassa. Uusien työntekijöiden jutut ovat jotenkin naiiveja ja se näkemys jotenkin ihan toinen. Ymmärrän sen, olin itse 20 vuotta sitten samanlainen. Lisäksi tämä yksi tyyppi rasittaa luvattoman paljon, kun hän leikkii jotakin pikkupomoa eikä suostu yhtään kuuntelemaan. Tyyppi on valmistunut koulusta alle vuosi sitten ja jo nyt esittää suurtakin johtajatarta ja jostakin kumman syystä muut seuraavat, vaikka näytöt ovat olemattomat.
Olen aika yksin tässä. Harmi vielä kun pienellä paikkakunnalla valinnanvapautta ei hirveästi ole.
ap
Mitä tapahtuu, jos sanot että "setvikää tämä keskenänne, kun alun perinkään ette kuunnelleet minua tässä asiassa"?
Eivät sano mitään, hymyilevät ja vilkuilevat epävarmana toisiaan.
ap
No sano sitten, että kun ette alun perinkään ottaneet minulta neuvoja, en selvitä tätä asiaa, jos se on ongelma, kääntykää xx:n (esimies) puoleen.
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja ja minulla on sellainen kokemus, että työnantajat suosivat rekrytoinitilanteessa kokemattomampia työnhakijoita kuin kokeneita. Esimerkiksi minä itse olen aiemmin ollut töissä Ruotsissa isossa yliopistosairaalassa ja tämän työnantajat ovat nähneet niin isona riskinä, että heitä on epäilyttävät uskaltavatko he palkata minua. Sitten he palkkaavat mieluummin epäpäteviä sairaanhoitajaopiskelijoita.
Niin, että heittäisin pallon tässä tilanteessa työnantajille, että voisivatko he kaikesta huolimatta olla rohkeita ja ottaa riskin palkkaamalla työkokemuksen omaavia työntekijöitä.
EIhän tässä ole mitään järkeä! Miksi pelkäävät palkkaamistasi? Miksi palkataan mieluummin kokemattomia? Hölmönä kyselen, koska omalla alallani kokemus on just se, millä töitä saa.
Tulevat halvemmiksi. Lisäksi ei ole pitkiä lomia ym eikä aina ihan käsitystä niistä omista oikeuksista. Siksi työnantaja tykkää.
Minulle jäi vaikutelma, että koet nämä uudet uhaksi itsellesi. Olet ehkä tottunut itse olemaan se "pomo" ja nyt ärsyynnyt, kun et olekaan se joukon johtaja. Tunnut vähättelevän ja alentavan muita. Ehkä koet, että uudet syrjäyttävät sinut. Käytöksesi voi vaikuttaa ylimieliseltä. Huokailet, pyörittelet silmiäsi ja annat ymmärtää, ettei teistä lapsista ole mihinkään?
Kristiina xx kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja ja minulla on sellainen kokemus, että työnantajat suosivat rekrytoinitilanteessa kokemattomampia työnhakijoita kuin kokeneita. Esimerkiksi minä itse olen aiemmin ollut töissä Ruotsissa isossa yliopistosairaalassa ja tämän työnantajat ovat nähneet niin isona riskinä, että heitä on epäilyttävät uskaltavatko he palkata minua. Sitten he palkkaavat mieluummin epäpäteviä sairaanhoitajaopiskelijoita.
Niin, että heittäisin pallon tässä tilanteessa työnantajille, että voisivatko he kaikesta huolimatta olla rohkeita ja ottaa riskin palkkaamalla työkokemuksen omaavia työntekijöitä.
Kokeneet on hankalia, kun hitsi vieköön tietävät mihin pitää/kannattaa suostua ja mihin ei..
Olen sairaanhoitaja ja minulla on sellainen kokemus, että työnantajat suosivat rekrytoinitilanteessa kokemattomampia työnhakijoita kuin kokeneita. Esimerkiksi minä itse olen aiemmin ollut töissä Ruotsissa isossa yliopistosairaalassa ja tämän työnantajat ovat nähneet niin isona riskinä, että heitä on epäilyttävät uskaltavatko he palkata minua. Sitten he palkkaavat mieluummin epäpäteviä sairaanhoitajaopiskelijoita.
Niin, että heittäisin pallon tässä tilanteessa työnantajille, että voisivatko he kaikesta huolimatta olla rohkeita ja ottaa riskin palkkaamalla työkokemuksen omaavia työntekijöitä.