Lue keskustelun säännöt.
Kokenut työntekijä kokemattomien työyhteisössä?
18.03.2021 |
Työskentelen sote-alan työpaikassa, jossa työporukka on muutosten jälkeen vaihtunut sellaiseksi, että joukossa on useita täysin kokemattomia työntekijöitä, joilla kaikilla on alle 1 vuosi työkokemusta. Osalla ei käytännössä yhtään. Sitten olen minä, jolla on 20 vuoden työkokemus. Ikävä kyllä tuo porukan kokemattomuus on alkanut rassaamaan, sillä se näkyy kaikessa. Sen takia tulee ihan turhaa työtä, mokia ja hankaluuksia. Yhtään ei osata ennakoida, yhtään ei osata soveltaa. Ikävintä on että yksi näistä kokemattomista kokee olevansa "johtaja" ja ohjailee porukkaa välittämättä realiteeteista. Olen monesti sanonut että ei kannata tehdä niin, koska siitä seuraa tämä, mutta kukaan ei kuuntele minua. Muut kokemattomat seuraavat tätä yhtä kokematonta ja sitten se moka tapahtuu, kuten jo etukäteen pystyi päättelemään. Sen jälkeen vähätellään asiaa mutta sama touhu jatkuu. Esimies ei ole juurikaan työpaikalla, eikä muutenkaan ole kiinnostunut asiasta.
Mitä tehdä tilanteessa? Koen tämän todella turhauttavana. Minulla ei ole mitään kokemattomia vastaan, siinähän se kokemus tulee vuosien aikana. Mutta tämä että ei kuunnella yhtään minua on paitsi turhauttavaa, myös loukkaavaa ja ylimielistä. Kuinka toivoisin, että työyhteisöön tulisi edes pari kokemusta omaavaa, niin se työn laatu paranisi niin paljon ja turhat mokailut jäisi pois. Mutta eihän tähän paikkaan kukaan taida haluta. Halvemmaksi tulee palkata noita koulun penkiltä päässeitä.
Onko kokemuksia samasta tilanteesta? Miten ratkaisitte?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Minulle jäi vaikutelma, että koet nämä uudet uhaksi itsellesi. Olet ehkä tottunut itse olemaan se "pomo" ja nyt ärsyynnyt, kun et olekaan se joukon johtaja. Tunnut vähättelevän ja alentavan muita. Ehkä koet, että uudet syrjäyttävät sinut. Käytöksesi voi vaikuttaa ylimieliseltä. Huokailet, pyörittelet silmiäsi ja annat ymmärtää, ettei teistä lapsista ole mihinkään?
No päinvastoin. Olen aina ollut kiltti rivityöntekijä, jolla on kova vastuuntunto. Johtaja-ainesta minussa ei ole pätkääkään. Ehkäpä se on se syy miksi minua dissataan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama hyvä syy palkata kokemato:
- ovat työnantajalle halpoja (palkat)
- eivät ymmärrä pitää puoliaan (työsuhdeasiat)
- kilpailevat keskenään vakipaikoista (pysyvät työpaikalla)
- määräiltävissä ja vedäteltävissä
- uutuuden viehätys sitouttaa
- vastavalmistuneen isolla egolla uskotaan olevansa suuria asiantuntijoita
- ei osaa miettiä asioita muuta kuin yhdeltä kantilta
- elää hetkessä, ei paineita edes seuraavasta työtunnista
kai sinäkin pöljän palkkaisit, jos tarkemmin ajattelet työnantajan näkökulmasta
Vierailija kirjoitti:
Muutama hyvä syy palkata kokemato:
- ovat työnantajalle halpoja (palkat)
- eivät ymmärrä pitää puoliaan (työsuhdeasiat)
- kilpailevat keskenään vakipaikoista (pysyvät työpaikalla)
- määräiltävissä ja vedäteltävissä
- uutuuden viehätys sitouttaa
- vastavalmistuneen isolla egolla uskotaan olevansa suuria asiantuntijoita
- ei osaa miettiä asioita muuta kuin yhdeltä kantilta
- elää hetkessä, ei paineita edes seuraavasta työtunnista
kai sinäkin pöljän palkkaisit, jos tarkemmin ajattelet työnantajan näkökulmasta
No se on juuri noin!
Olisi järkevintä, että sinä olisit esimiesasemassa muihin nähden. Koittaisin kyllä jutella pomolle että tästä ei tule mitään, ja sanoa että jäät työpaikalle vain jos voit olla jonkinlaisena esimiehenä tilanteessa, vaikka olisikin sama palkka (jos uskallat ottaa riskin etsiä muuta työtä).
Itse en jaksa tuollaista lainkaan. En enää viitsi tehdä aloittelijoiden kanssa töitä koska se on niin turhauttavaa ja raskasta. Turhauttavinta on, että aloittelijat eivät edes tiedä miten paljon kokemus merkitsee...! Eli heille ei voi mitenkään selittää, miksi kokemus on tärkeää. Muistan itsekin kun parikymppisenä en tajunnut mitä tarkoitettiin, kun puhuttiin kokemuksesta. Sitä kun ei ollut, niin se kuulosti paskanpuhumiselta, enkä tajunnut että se vaikuttaa kaikkeen, että kokemus on yksinkertaisesti ylivertaista kokemattomuuteen nähden. (Leipääntyminen ja suojatyöpaikat ovat sitten täysin eri asia, eli kyse ei ole siitä että vanhempi työntekijä olisi aina parempi.)
Hoitaisin vain oman tonttini hyvin ja antaisin muiden vouhottaa.
Toki jos kysyttäisi neuvoa/mielipidettä, niin kertoisin omani.
Jos kokematon on älykäs, hän kyllä tunnistaa kokeneen hiljaisen tiedon arvokkaaksi - typeryksiin taas ei kannata tuhlata ammuksia.
Jos työyhteisö on päästetty rakentumaan ap:n kuvaamaksi lastentarhaksi, niin esimies mitä todennäköisimmin lukeutuu typeryksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon kyllä ongelmasi. Voi olla että osa omista toimintatavoistasi on vanhentuneita tai muuten vain erilaisia kun nuoremmille on opetettu, mikä taas heidän silmissään syö uskottavuuttasi.
Sinuna olisi vain rauhallinen, ja kertoisin (ilman veemäistä tai opettajamaista äänensävyä) omat näkemykseni ja ehdotukseni erilaisiin tilanteisiin. Jos ehdotuksesi ovat parempia, niin kyllä he sen pikkuhiljaa huomaavat.
Kuulostaa myös, että tunnet itsesi vähän ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi työyhteisössä. Se on harmillista. Mutta ajan kanssa voi tulla uusia työntekijöitä tai muuten vain dynamiikka voi elää.
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja ja minulla on sellainen kokemus, että työnantajat suosivat rekrytoinitilanteessa kokemattomampia työnhakijoita kuin kokeneita. Esimerkiksi minä itse olen aiemmin ollut töissä Ruotsissa isossa yliopistosairaalassa ja tämän työnantajat ovat nähneet niin isona riskinä, että heitä on epäilyttävät uskaltavatko he palkata minua. Sitten he palkkaavat mieluummin epäpäteviä sairaanhoitajaopiskelijoita.
Niin, että heittäisin pallon tässä tilanteessa työnantajille, että voisivatko he kaikesta huolimatta olla rohkeita ja ottaa riskin palkkaamalla työkokemuksen omaavia työntekijöitä.
EIhän tässä ole mitään järkeä! Miksi pelkäävät palkkaamistasi? Miksi palkataan mieluummin kokemattomia? Hölmönä kyselen, koska omalla alallani kokemus on just se, millä töitä saa.
Kokemusta vaatimattomaan työhön ei kannata palkata kokenutta tai yleensäkään liikaa kokemusta ei kannata palkata. Miksikö? Siksi, ettei hän pysy työssä pitkään, vaan lähtee heti vaativampaan, omaa kokemusta vastaavaan paikkaan. Lisäksi kokeneelle joutuu maksamaan liikaa palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siis suurin ongelma sitten on noissa tapauksissa, sekö, että sinä lopulta joudut setvimään niitä ongelmia?
Onko mahdollista, että sinä hoidat omat ongelmasi ja jätät nämä uudet hoitamaan itse ne ongelmatilanteet? Jos olet vaikka lomalla, niin silloinhan ne ihmiset vain keskenään ratkaisee ne jutut ilman että sun pitää niistä murehtia. Eli murehditko tavallaan liikaa?
No juurikin se että minä olen sitten setvimässä niitä ongelmia. Sekin ärsyttää, että ne ongelmat olisi ollut vältettävissä. Ja meidän alalla ongelmat tarkoittavat huomattavaa ylimääräistä stressiä ja kuormaa. On hyvin vaikea antaa vain olla, koska kuitenkin ihmisiä on hoidettavina eikä esineitä.
Ehkä eniten kuitenkin kaipaan sellaista vertaistukea, että olisi muita kokeneita porukassa. Uusien työntekijöiden jutut ovat jotenkin naiiveja ja se näkemys jotenkin ihan toinen. Ymmärrän sen, olin itse 20 vuotta sitten samanlainen. Lisäksi tämä yksi tyyppi rasittaa luvattoman paljon, kun hän leikkii jotakin pikkupomoa eikä suostu yhtään kuuntelemaan. Tyyppi on valmistunut koulusta alle vuosi sitten ja jo nyt esittää suurtakin johtajatarta ja jostakin kumman syystä muut seuraavat, vaikka näytöt ovat olemattomat.
Olen aika yksin tässä. Harmi vielä kun pienellä paikkakunnalla valinnanvapautta ei hirveästi ole.
ap
Mitä tapahtuu, jos sanot että "setvikää tämä keskenänne, kun alun perinkään ette kuunnelleet minua tässä asiassa"?
Eivät sano mitään, hymyilevät ja vilkuilevat epävarmana toisiaan.
ap
Sitten vaan jätät ne keskenään setvimään sotkunsa.
Huolehdit vaan, että hoidat aina oman osuutesi omalla vartiovuorollasi ja turvaat oman juridisen selustasi.
Sinuna en edes kommentoisi asioita noin pölvästeille, elleivät erikseen kysyisi.
Tekisin oman työni ja osuuteni huolella ja keskittyisin siihen.
Ap, ymmärrän niin tuskasi.
Minäkään en arvosta pätkääkään kokemattomia ihmisiä. Heistä on vain haittaa työyhteisölle. Minä olen tehnyt työtä 30 vuotta ja asiat tehdään juuri niin kuin minä sanon. Tiedän kyllä, miten asiat hoidetaan. Nuoria joutuu opastamaan ihan kaikessa ja se vie voimat. Esim. yksi tyttö keitti kahvia ja jouduin käydä varmistamassa, että laittoihan hän varmasti yhden ylimääräisen mitallisen kahvia. Hän oli ihan pihalla eikä tiennyt, että 2 kupillista kohtaan laitetaan 3 mitallista, 3 kupilliseen 4 jne. Miten voi olla noin pihalla. Eihän nuo lattelapset osaa edes keittää kahvia. Olen ihan uupunut, kun joudun huolehtimaan, että onhan heillä lapaset ja pipo aamulla.
Koko työpäivöni kuluu siihen, että kierrän työpisteestä toiseen. Kukaan ei osaa mitään. Tavarat on väärässä järjestyksessä. Sitten kun heille sanoo "anna kun minä näytän", niin hypitään nenille, että kyllä minä osaan. No kun ette osaa. Yksi herkkis purskahti itkuun, kun kävin neuvomassa. Itkultaan sai sanottua, että hän oli tekemässä juuri niin kuin sanoin. No minä nyt vaan halusin opastaa etukäteen, kun hän ei olisi kuitenkaan osannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo on silti työnohjauksen ongelma. Jos kerran sinulta ei kysytä neuvoja, miksi sinun pitäisi sammuttaa tulipaloja, jos tehdään mokia sen takia, että neuvojasi ei otettu vastaan? Äärimmäisen stressaavaa.
Sitten myös sitä en ihan ymmärrä, miksi ne selvitettävät asiat päätyvät juuri sinulle. Luulisi, että niitä päätyisi myös esimiehelle ja että esimiehellä olisi viime kädessä vastuu.
Minulla on myös omassa työssä ongelmaa sillä tavalla, että neuvon muita, että suoriutuvat tehtävistään, jotta en joudu tekemään niitä heidän puolestaan tai korjailemaan jälkiä. Tämä ei näy esimiehelle, koska esimies ei välttämättä tajua, kuka saa aina korjailla kenenkin jälkiä. Tai esimiestä ei kiinnosta asia, joka ei näy hänelle. Mutta tuo neuvominen on kuormittavaa. Ja en voi sitten vain hoitaa omia hommiani, koska tosiaan ne muiden osaamattomuudet kaatuvat minulle.
Kerro esimiehelle. Hänen kuuluu muuttaa tilanne paremmaksi.
Jos rekrytointi on ollut ap:n kertomaa lapsilaumatasoa, niin "esimies" tuskin on varustettu yhtään sen paremmilla palikoilla...
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän niin tuskasi.
Minäkään en arvosta pätkääkään kokemattomia ihmisiä. Heistä on vain haittaa työyhteisölle. Minä olen tehnyt työtä 30 vuotta ja asiat tehdään juuri niin kuin minä sanon. Tiedän kyllä, miten asiat hoidetaan. Nuoria joutuu opastamaan ihan kaikessa ja se vie voimat. Esim. yksi tyttö keitti kahvia ja jouduin käydä varmistamassa, että laittoihan hän varmasti yhden ylimääräisen mitallisen kahvia. Hän oli ihan pihalla eikä tiennyt, että 2 kupillista kohtaan laitetaan 3 mitallista, 3 kupilliseen 4 jne. Miten voi olla noin pihalla. Eihän nuo lattelapset osaa edes keittää kahvia. Olen ihan uupunut, kun joudun huolehtimaan, että onhan heillä lapaset ja pipo aamulla.
Koko työpäivöni kuluu siihen, että kierrän työpisteestä toiseen. Kukaan ei osaa mitään. Tavarat on väärässä järjestyksessä. Sitten kun heille sanoo "anna kun minä näytän", niin hypitään nenille, että kyllä minä osaan. No kun ette osaa. Yksi herkkis purskahti itkuun, kun kävin neuvomassa. Itkultaan sai sanottua, että hän oli tekemässä juuri niin kuin sanoin. No minä nyt vaan halusin opastaa etukäteen, kun hän ei olisi kuitenkaan osannut.
T. Älykäs milleniaali
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme vaihtoehtoa tai joku niiden yhdistelmä:
1. Kerro esimiehellesi. Hän kantaa vastuun.
2. Ehdota jotain perehdytystä/koulutusta niistä uusille selvästi vaikeimmista asioista.
3. Vaihda itse työpaikkaa ja jätä heidät keskenään.
Problem solved.
Minä annan olla, kokeilen opastaa muutaman kerran, jos ei ole kiinnostunut en enää tuputa. Potilas kärsii meillä viime kädessä. Saa liian suuria tai pieniä lääkemääriä, osa joutunut jopa teholle tämän vuoksi. Hoidollisesti haava ei parane, jos hoito väärä tai ei reagoida muutoksiin. Potilas ei kuntoutudu. Kotiutuu puutteellisin avuin ym. Tälläistä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän niin tuskasi.
Minäkään en arvosta pätkääkään kokemattomia ihmisiä. Heistä on vain haittaa työyhteisölle. Minä olen tehnyt työtä 30 vuotta ja asiat tehdään juuri niin kuin minä sanon. Tiedän kyllä, miten asiat hoidetaan. Nuoria joutuu opastamaan ihan kaikessa ja se vie voimat. Esim. yksi tyttö keitti kahvia ja jouduin käydä varmistamassa, että laittoihan hän varmasti yhden ylimääräisen mitallisen kahvia. Hän oli ihan pihalla eikä tiennyt, että 2 kupillista kohtaan laitetaan 3 mitallista, 3 kupilliseen 4 jne. Miten voi olla noin pihalla. Eihän nuo lattelapset osaa edes keittää kahvia. Olen ihan uupunut, kun joudun huolehtimaan, että onhan heillä lapaset ja pipo aamulla.
Koko työpäivöni kuluu siihen, että kierrän työpisteestä toiseen. Kukaan ei osaa mitään. Tavarat on väärässä järjestyksessä. Sitten kun heille sanoo "anna kun minä näytän", niin hypitään nenille, että kyllä minä osaan. No kun ette osaa. Yksi herkkis purskahti itkuun, kun kävin neuvomassa. Itkultaan sai sanottua, että hän oli tekemässä juuri niin kuin sanoin. No minä nyt vaan halusin opastaa etukäteen, kun hän ei olisi kuitenkaan osannut.
Onko tämä satiiria vai oletko tosissasi?
Kyseessä on kunnioituksen puute. Nuorisolauma pitää sinua dinosauruksena ja tämä niiden johtaja haluaa liiderin paikan. Sinä et kokemuksesi kanssa paina siinä mitään, ikävä kyllä. Tyypillistä yksityisissä sote-paikoissa.
Työpaikka vaihtoon ja hakeutuminen julkiselle sektorille. Siellä kokemusta sentään vielä arvostetaan ja säännöt ovat selkeät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärrän niin tuskasi.
Minäkään en arvosta pätkääkään kokemattomia ihmisiä. Heistä on vain haittaa työyhteisölle. Minä olen tehnyt työtä 30 vuotta ja asiat tehdään juuri niin kuin minä sanon. Tiedän kyllä, miten asiat hoidetaan. Nuoria joutuu opastamaan ihan kaikessa ja se vie voimat. Esim. yksi tyttö keitti kahvia ja jouduin käydä varmistamassa, että laittoihan hän varmasti yhden ylimääräisen mitallisen kahvia. Hän oli ihan pihalla eikä tiennyt, että 2 kupillista kohtaan laitetaan 3 mitallista, 3 kupilliseen 4 jne. Miten voi olla noin pihalla. Eihän nuo lattelapset osaa edes keittää kahvia. Olen ihan uupunut, kun joudun huolehtimaan, että onhan heillä lapaset ja pipo aamulla.
Koko työpäivöni kuluu siihen, että kierrän työpisteestä toiseen. Kukaan ei osaa mitään. Tavarat on väärässä järjestyksessä. Sitten kun heille sanoo "anna kun minä näytän", niin hypitään nenille, että kyllä minä osaan. No kun ette osaa. Yksi herkkis purskahti itkuun, kun kävin neuvomassa. Itkultaan sai sanottua, että hän oli tekemässä juuri niin kuin sanoin. No minä nyt vaan halusin opastaa etukäteen, kun hän ei olisi kuitenkaan osannut.
Onko tämä satiiria vai oletko tosissasi?
Oli tarkoitettu piruiluksi ap:lle. En kyllä oikein ymmärrä että miksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä annan olla, kokeilen opastaa muutaman kerran, jos ei ole kiinnostunut en enää tuputa. Potilas kärsii meillä viime kädessä. Saa liian suuria tai pieniä lääkemääriä, osa joutunut jopa teholle tämän vuoksi. Hoidollisesti haava ei parane, jos hoito väärä tai ei reagoida muutoksiin. Potilas ei kuntoutudu. Kotiutuu puutteellisin avuin ym. Tälläistä tapahtuu.
Tässäpä se.
Mistäs sitä työkokemusta saa ellei töistä? Sille et voi mitään että ketä työnantaja on päättänyt palkata ja millä perustein. Ehkä kokeneita työntekijöitä ei ole ollut saatavilla samalla tavalla kuin juuri valmistuneita.
Olen ihan eri alalla töissä, mutta uusi työympäristössä jossa olen selvästi nuorin sillä olen valmistunut alle vuosi sitten. Suhtaudun töihini nöyryydellä mutta innolla oppia uutta. Jokainen ns. konkarityöntekijä on teknisesti taitavampi kuin minä, mutta olen huomannut joidenkin kanssa selvän sukupolvien välisen kuilun tietyissä asioissa. Esimerkiksi itse kysyn ja jopa kyseenalaistan tiettyjä prosesseja oppiakseni miksi asia tehdään tietyllä tavalla ja hahmottaakseni kokonaiskuvan. Joskus oma logiikkani tekisi asiat eri tavalla ja kysynkin usein, miksei se toimisi. Kyseinen kysymys ei ole olemassaolevien prosessien arvostelua saatikka työkavereideni osaamisen kyseenalaistamista, mutta valitettavsti jotkut vanhemmat työkaverit tuntuvat suhtautuvan erittäin nuivasti jos et vain katso ja tee perässä vaan kevyesti haastat toimintatapoja ja prosesseja osana oppimisprosessissasi.
Oletko varma, ettet vain tulkitse tilannetta ja työkavereitasi väärin? Luultavasti heistä ainakin suurin osa kyllä tiedostaa pitkän työkokemuksesi sekä sen tuomat taidot ja varmuuden. Ehkä sinäkin voit oppia vastavuoroisesti jotain nuorilta työkavereiltasi joilla on tuore koulutus takataskussa ja jotka tulevat taloon uusin asentein.
Jos taas työyhteisössä on selviä intersosiaalisia ongelmia tai uudet työntekijät vaativat lisäperehdytystä jota et ehdi antaa, tulee sinun olla yhteydessä esimieheen joka vastaa työn järjestelemisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siis suurin ongelma sitten on noissa tapauksissa, sekö, että sinä lopulta joudut setvimään niitä ongelmia?
Onko mahdollista, että sinä hoidat omat ongelmasi ja jätät nämä uudet hoitamaan itse ne ongelmatilanteet? Jos olet vaikka lomalla, niin silloinhan ne ihmiset vain keskenään ratkaisee ne jutut ilman että sun pitää niistä murehtia. Eli murehditko tavallaan liikaa?
No juurikin se että minä olen sitten setvimässä niitä ongelmia. Sekin ärsyttää, että ne ongelmat olisi ollut vältettävissä. Ja meidän alalla ongelmat tarkoittavat huomattavaa ylimääräistä stressiä ja kuormaa. On hyvin vaikea antaa vain olla, koska kuitenkin ihmisiä on hoidettavina eikä esineitä.
Ehkä eniten kuitenkin kaipaan sellaista vertaistukea, että olisi muita kokeneita porukassa. Uusien työntekijöiden jutut ovat jotenkin naiiveja ja se näkemys jotenkin ihan toinen. Ymmärrän sen, olin itse 20 vuotta sitten samanlainen. Lisäksi tämä yksi tyyppi rasittaa luvattoman paljon, kun hän leikkii jotakin pikkupomoa eikä suostu yhtään kuuntelemaan. Tyyppi on valmistunut koulusta alle vuosi sitten ja jo nyt esittää suurtakin johtajatarta ja jostakin kumman syystä muut seuraavat, vaikka näytöt ovat olemattomat.
Olen aika yksin tässä. Harmi vielä kun pienellä paikkakunnalla valinnanvapautta ei hirveästi ole.
ap
Kuka näitä uusia ihmisiä perehdyttää hommiinsa?
Meillä on uusille perehdytysohjelma. On myös työtehtäviin liittyvät työohjeet.
Lisäksi esiin tulleita ongelmia käydään läpi koko tiimillä, jolloin päästään juurisyihin kiinni ja korjataan myös ne.
Kaikkein kannattavin rekrytoitava on kokematon ja kielitaidoltaan sopivan vajaa..