Lue keskustelun säännöt.
Perinteiset sukupuoliroolit perheessä
09.12.2020 |
Olemme 40-kymppinen pariskunta, jolla 3 lasta (pari teiniä ja alakoululainen). Asumme modernissa omakotitalossa ja olemme hyvissä ammateissa. Meillä on harrastuksia ja elämä mallillaan, ollaan onnellisia. Mutta mietin, onkohan muissa perheissä yhä niin selkeästi perinteiset sukupuoliroolit kuin meillä?r Eli mies käy töissä (myynnin johtotehtävät) kodin ulkopuolella, itse työskentelen markkinointialalla kotoa käsin. Mies vastaa pääosin perheemme taloudesta; tienaa enempi, maksaa laskut, hoitaa vakuutukset, päättää isoista hankinnoista kuten autot, telkkarit, tietokoneet yms.
Itse vastaan omista ja lasten vaatehankinnoista, harrastusvälineistä, leluista, sisustuksesta, kotitaloustarvikkeista, ruokaostoksista jne.
Kotitöistä teen valtaosan. Ruoka, siivoaminen, pyykinpesu on minun vastuulla+isommat lapset avustavat. Mies hoitaa lumityöt, ruohonleikkuut ja muut isommat puutarhahommat (itse istuttelen kukkia ja kastelen niitä. Remontit, maalaukset ja muut kodinhuollot ovat miehen hommia. Toki isommat työt teetetään ulkopuolisilla.
Mies huolehtii pojan joukkuepeliharrastukseen liittyvät asiat, minä tyttöjen harkkakuskaukset ym harrastusasiat. Lähinnä minä autan läksyissä.
Kurinpito on pääosin minun vastuulla, mutta isällä on suurin auktoriteetti. Jos jokin isompi rangaistus tai seuraamus pitää lapsille antaa, siitä päättää mies. Miehellä on yleensäkin aina se viimeinen sana isoissa asioissa. Asioista keskustellaan, mutta mies lopulta päättää. Itse nimenomaan haluan näin. Riitelemme harvoin. Olen sitä mieltä, että mies on perheen pää ja hänellä on siksi suurempi valta ja vastuu päätöksistä.
Haluan myös olla kuuliainen miehelle rakkaudessa. Hän haluaa aika paljon seksiä, enkä kieltäydy kuin joskus terveyssyistä (menkat, flunssa)
Tapamme elää saattaa kullostaa vanhanaikaiselta, mutta ole hyvinkin nykyaikaisia someihmisiä muuten. Perinteiset sukupuoliroolit vain sopii meille.
Kommentit (360)
Mikäpä siinä jos olet alistuva luonne ja tykkäät olla pomotettava pikkurouva.
Kunhan muistatte kertoa lapsillenne että roolinne poikkeavat muista, eikä heidän kannata ottaa suoraan mallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuo työnjako on kyllä aika yleistä edelleen mutta tuo asenteesi jossa mies on perheen pää ja sinä alistut hänen tahtoonsa ei onneksi ole kyllä enää yleinen.
Luoja varjelkoon ettei omat tyttäreni koskaan erehdy sinun poikasi kanssa yhteen!
Lumityöt, ruohonleikkuu... Kuka edes laskee noita. Tehdään jokunen kerta vuodessa.
Sama kun laskisi verhojen vaihdot kotityöjakoon.
Ilmeisesti olette molemmat tyytyväisiä, perheessänne on rakkautta, lapset voivat hyvin ja arki rullaa.
Onko sulla jokin ongelma, kun täällä kyselet oikeutusta omaan elämäntapaanne? En ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tavallaan perinteiset roolit myös.
Kolme lasta, minä hoidan lapset, pyykit, siivoukset, ruuat, anopin auttamiset, laskujen maksut, veroilmoitukset ym paperit. Mies käy töissä ja tuo rahaa perheelle, korjaa ja huoltaa autot, rakentaa, remontoi, lämmittää talon puilla jne.
Mutta aloittajaan verrattuna meillä kumpikin tekee satunnaisesti myös toisen hommia. Esimerkiksi viimetalvena miehellä oli selkä niin kipeä että minä teinkin moottorisahalla meidän polttopuut (noin 40 kuutiota). Ja pari vuotta sitten kun olin töissä mies teki aina iltapäiväruuan ja osallistui merkittävästi siivouksiin. Yleensäkin meillä on tavoitteena että kumpikin osaa tehdä kummankin töitä ainakin hätätilanteissa.
Ihan onnellisesti ollaan yhdessä. Naimisissa ollaan oltu jo 20v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette aika helvetin vanhoja. Muistatteko Kustaa II Aadolfin?
Vierailija kirjoitti:
Aika kuvottava elämäntapa kyllä. Mutta onneksi löysitte toisenne, ettei kukaan muu joudu kärsimään.
Veikkaan, että heillä on paljon vähemmän kuvotusta aiheuttava elämä kuin sinulla. Kateus nimittäin paistaa sinulla noin vahvasti läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä avaus taas muistutti, että vaikka monta kertaa meitä miehiä moititaan siitä, miten olemme yleisesti tulppana ja esteenä sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymisessä ja eriyisesti naisten aseman kohentumisessa, niin on myös naisa, jotka joko tiedostaen tai tiedostaen itse toimivat esteenä sille, että sukupuolten ja erityisesti naisten oikeudet olisvat tasaverosia miehsten oikeuksien kanssa. Vai miä muuta voi pääellä kun avauksen tehny naine kirjoittaa [suora lainaus:] "Miehellä on yleensäkin aina se viimeinen sana isoissa asioissa. Asioista keskustellaan, mutta mies lopulta päättää. Itse nimenomaan haluan näin. Riitelemme harvoin. Olen sitä mieltä, että mies on perheen pää ja hänellä on siksi suurempi valta ja vastuu päätöksistä."
9 jatkaa. Siis työnjako meillä tuollainen. Aloittajasta poiketen meillä isot yhteiset päätökset tehdään aina yhdessä. Kumpikaan ei halua tehdä yksin kymmenien tuhansien arvoisia päätöksiä. Esimerkiksi viimeisimmän automme mies osti niin että se oli kolarin takia mennyt lunastukseen ja mies osti sen romun ja osat ja kasasi siitä meille toimivan hyvän auton. Mies kysyi moneen kertaan minun mielipiteen ostaako auton ja mitä mieltä olen hinnasta jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä avaus taas muistutti, että vaikka monta kertaa meitä miehiä moititaan siitä, miten olemme yleisesti tulppana ja esteenä sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymisessä ja eriyisesti naisten aseman kohentumisessa, niin on myös naisa, jotka joko tiedostaen tai tiedostaen itse toimivat esteenä sille, että sukupuolten ja erityisesti naisten oikeudet olisvat tasaverosia miehsten oikeuksien kanssa. Vai miä muuta voi pääellä kun avauksen tehny naine kirjoittaa [suora lainaus:] "Miehellä on yleensäkin aina se viimeinen sana isoissa asioissa. Asioista keskustellaan, mutta mies lopulta päättää. Itse nimenomaan haluan näin. Riitelemme harvoin. Olen sitä mieltä, että mies on perheen pää ja hänellä on siksi suurempi valta ja vastuu päätöksistä."
Provohan tuo on. Ei kai kukaan usko kaikkea, mitä tänne kirjoitellaan. Kirjoittaja tuskin edes on nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kuvottava elämäntapa kyllä. Mutta onneksi löysitte toisenne, ettei kukaan muu joudu kärsimään.
Veikkaan, että heillä on paljon vähemmän kuvotusta aiheuttava elämä kuin sinulla. Kateus nimittäin paistaa sinulla noin vahvasti läpi.
Ajattelitko siis että olen mies joka on kateellinen tuollaisesta kotipalvelijattaresta? 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sinä maksat vähintään puolet kaikesta ja teet suurimman osan kotitöistä ja lastenhoidosta? Ihan tyypillinen suomalaisperhe, joo. Nainen on työjuhta, ei saa mitään kompensaatiota työstään eikä edes tajua kyseenalaistaa asemaansa. Jos mies haluaa olla perheen pää, niin sitten hänen pitäisi myös elättää perheensä. Ei auktoriteettia saa ilmaiseksi, vaan pitää olla jotain meriittiä.
Sitä aina mietin että jos molemmat käy töissä ja toisella on ruoanlaitto ja siivous hommina ja toisella esim. pihatyöt. Kun se mies on aamulla kolannut sen pienen pläntin pihaa niin töiden jälkeen voi rentoutua sohvalla. Nainen kun tulee kotiin kaupan kautta niin alkaa tekemään ruokaa, siivoaa keittiön ruoan jälkeen ja ehkä hoitaa vähän pyykkihommia. Ja siinä samalla hoitaa lapsetkin. Kuullostaa tasavertaiselta.
Me olemme viisi-kuusikymppinen pariskunta, jolla ei ole yhtään kotona asuvaa lasta. Asumme isossa ok-talossa ja olemme hyvissä ammateissa. Meillä on harrastuksia ja elämä mallillaan, olemme onnellisia. Toinen työskentelee päällikkötason ammatissa (nykyisin etänä), toinen on pienyrittäjä. Meillä on yhteinen taloustili, jolta maksamme asumiskulut, ruoan ja yhteisen auton kulut. Molemmat tallettavat tilille kuukausittain saman summan, joka on laskettu niin, että se kattaa sen kuukauden kulut. Loput on omaa rahaa ja sen saa käyttää tietenkin ihan miten haluaa.
Se, joka haluaa vaihtaa autoa tai moottoripyörää tai kännykkää tai läppäriä, hankkii sen tietysti itse. Koska asumme maalla, kulkuvälineitä on enemmän kuin tuo yksi yhteinen auto. Yhteiset isot hankinnat päätämme ja maksamme puoliksi. Jos toinen haluaa esimerkiksi uuden television, joka tulee yhteiskäyttöön, mutta toisen mielestä se on tarpeeton, niin silloin haluaja pääsääntöisesti hankkii tavaran yksin. Ei ole tullut ongelmia, kun esimerkiksi televisiota ei meillä edes katsota kuin max 1-2 h/vrk.
Koska yrittäjäpuolison työt ovat nyt lähes täysin katkolla, hän hoitaa suurimman osan kotitöistä. Minun vastuullani on ruoanlaitto. Lumitöitä ei viime vuonna paljon tarvinnut tehdä eikä toivottavasti tänäkään vuonna. Renkaiden vaihdot, laiturin laitot/nostot yms ostetaan ulkopuolisilta.
Olemme tasa-arvoisia ja meitä yhdistää rakkaus, ei raha eikä lapset. Matkustelemme sekä yhdessä että erikseen. Minulla on enemmän työmatkoja, tosin tänä vuonna jäivät vähiin (yksi ulkomaanmatka ja pari kotimaanmatkaa). Molemmat huolehtivat suhteista omiin sukulaisiinsa ja ystäviinsä. Hemmottelemme toisiamme sekä lahjoilla että huomioimalla. Seksiä harrastamme vain yhteisestä halusta ja siinä molempien nautinto on yhtä tärkeää.
Muunlaisessa suhteessa en voisi kuvitella olevani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä avaus taas muistutti, että vaikka monta kertaa meitä miehiä moititaan siitä, miten olemme yleisesti tulppana ja esteenä sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymisessä ja eriyisesti naisten aseman kohentumisessa, niin on myös naisa, jotka joko tiedostaen tai tiedostaen itse toimivat esteenä sille, että sukupuolten ja erityisesti naisten oikeudet olisvat tasaverosia miehsten oikeuksien kanssa. Vai miä muuta voi pääellä kun avauksen tehny naine kirjoittaa [suora lainaus:] "Miehellä on yleensäkin aina se viimeinen sana isoissa asioissa. Asioista keskustellaan, mutta mies lopulta päättää. Itse nimenomaan haluan näin. Riitelemme harvoin. Olen sitä mieltä, että mies on perheen pää ja hänellä on siksi suurempi valta ja vastuu päätöksistä."
Provohan tuo on. Ei kai kukaan usko kaikkea, mitä tänne kirjoitellaan. Kirjoittaja tuskin edes on nainen.
Vastaavia avauksia ja kirjoituksia on ja on ollut niin paljon, että kyllä minä ainakin olen taipuvainen uskomaan,että ainakin suurimmalta osalta avaus saattanee pitää paikkansa. - Eikä tämä avaus ollut edes kaikkein pahimmasta päästä, niiden joukosta, joissa kirjoittaja (yleensä luultavammin nainen, tai naisena esiintyvä) kuvaa hyvin epätasa-arvoista parisuhdettaan.
Toki varmasti moni myös liiottelee, mutta lienee hvvä jos tämä palsa sitten tarjoaa alustan, jolla voi päästää höyryjä ja paineita ulos. Vaikka paineiden purkamien ja höyryjen päästö sitten vastaavasti monia meitä lukijoita kummeksuttaa ja hämmentää.
Tai niin kuin itseäni hieman turhauttaa.
Saaden itseni myös kysymään omassa rajallsiessa mielessäni, että onko sitten oma vikani kun olen sinkku kun pyrin ja haaveilen enempi tasa-arvoisesa parisuhteesta,enkä osaa tai en halua ryhtyä esittämään naselle, että kuinka olisin jotenkin erityisen miehekäs ja maskuliinen "perineinen mies", jonka rinnalla hän voisi olla Se "perinteinen" ja naisellinen nainen, joka tekee ja vastaa kaikista "traditionaalisista naisten töistä" ; siinä kun minä vastaavasti olisin aina se viimeisen sanan sanoja ja päätäjä, joka hoitaisi "miesten työt"
"13"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä avaus taas muistutti, että vaikka monta kertaa meitä miehiä moititaan siitä, miten olemme yleisesti tulppana ja esteenä sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymisessä ja eriyisesti naisten aseman kohentumisessa, niin on myös naisa, jotka joko tiedostaen tai tiedostaen itse toimivat esteenä sille, että sukupuolten ja erityisesti naisten oikeudet olisvat tasaverosia miehsten oikeuksien kanssa. Vai miä muuta voi pääellä kun avauksen tehny naine kirjoittaa [suora lainaus:] "Miehellä on yleensäkin aina se viimeinen sana isoissa asioissa. Asioista keskustellaan, mutta mies lopulta päättää. Itse nimenomaan haluan näin. Riitelemme harvoin. Olen sitä mieltä, että mies on perheen pää ja hänellä on siksi suurempi valta ja vastuu päätöksistä."
Provohan tuo on. Ei kai kukaan usko kaikkea, mitä tänne kirjoitellaan. Kirjoittaja tuskin edes on nainen.
Vastaavia avauksia ja kirjoituksia on ja on ollut niin paljon, että kyllä minä ainakin olen taipuvainen uskomaan,että ainakin suurimmalta osalta avaus saattanee pitää paikkansa. - Eikä tämä avaus ollut edes kaikkein pahimmasta päästä, niiden joukosta, joissa kirjoittaja (yleensä luultavammin nainen, tai naisena esiintyvä) kuvaa hyvin epätasa-arvoista parisuhdettaan.
Toki varmasti moni myös liiottelee, mutta lienee hvvä jos tämä palsa sitten tarjoaa alustan, jolla voi päästää höyryjä ja paineita ulos. Vaikka paineiden purkamien ja höyryjen päästö sitten vastaavasti monia meitä lukijoita kummeksuttaa ja hämmentää.
Tai niin kuin itseäni hieman turhauttaa.
Saaden itseni myös kysymään omassa rajallsiessa mielessäni, että onko sitten oma vikani kun olen sinkku kun pyrin ja haaveilen enempi tasa-arvoisesa parisuhteesta,enkä osaa tai en halua ryhtyä esittämään naselle, että kuinka olisin jotenkin erityisen miehekäs ja maskuliinen "perineinen mies", jonka rinnalla hän voisi olla Se "perinteinen" ja naisellinen nainen, joka tekee ja vastaa kaikista "traditionaalisista naisten töistä" ; siinä kun minä vastaavasti olisin aina se viimeisen sanan sanoja ja päätäjä, joka hoitaisi "miesten työt"
"13"
Kyllähän näistä ihan hedelmällistä keskustelua saa, olivat provoja tai ei. Ihmetyttää vain, että usein se keskustelu halutaan käynnistää provon kautta.
Itse en ymmärrä, miksi haluaisin olla ap:n asemassa. Mikä siinä olisi hyvää, kannattavaa, parempaa kuin tasa-arvoisessa parisuhteessa?
Perinteisissä sukupuoli rooleissa ei ole mitään väärää, jos kumpikin osapuoli on tyytyväinen!
Hyi!