Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli ruumillisen kurituksen "idea"?
16.11.2020 |
Tuli vaan mieleen tuosta koulurangaistuskeskustelusta tämä. Ei meillä koulussa siis kuritettu, mutta kotona välillä. Mutta olin jo lähtökohtaisesta sen verran kiltti/herkkä tyttö, että olin tippa linssissä jo siitä, jos nuhdeltiin tai korotettiin ääntä. En olisi tarvinnut sen järempiä rangaistuksia. Mutta meillä oli käytäntö, että välillä nuhtelun jälkeen otettiin vielä vyö ja kuritettiin sillä.
Kommentit (226)
No sen idea on siinä että lapsi ymmärtää paikkansa ja on hiljaa tai sattuu todella kovaa. Eläimet näykkivät luonnossa samalla tavalla poikasiaan, jos ne alkaa hillumaan ihan miten sattuu. Nykynuorison käytöksestä ja katujengitytmisestä päätellen kouviniemen herraa ja kettinkiä pitäisi nykyäänkin käyttää rangaitusmuotona. Kaikki liha tottelee kuria ja kipua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakata lapsista pelokkaita ja alistuvia.
Ehkä se, että osa lapsista on/oli niin lyhytnäköisiä, että toistivat hölmöilynsä ilman ns. "kunnon" rangaistusta? Että impulssin hetkellä muistaisivat, miten käy, jos teen taas näin?
Alistusele. Kaiken henkisen ja fyysisen, näkyvän ja huomaamattoman, kaiken närppimisen ja nakerruksen tarkoitus on aina alistaa. Alistuseleiden tekijä on lähtökohtaisesti heikko tai vinksahtanut. Alistamalla muita alistaja kokee hetkellisesti olevansa vallassa. Vallankäyttöä voi olla kaikki vähättely ja mitätöinti. Alistushaluiset on lähtökohtaisesti huonompia.
Terveiden ei tarvi alistaa ketään.
Tää ei sit tod ole mikään kurittamisen puolustelu. Mutta logiikka ehkä ontuu tässä siltä osin, että olit varmaan jo nuhtelusta tippa linssissä, KOSKA tiesit, että sen jälkeen saattaa tulla remmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut monelta ,ettei saanut mitään traumoja ,jos syystä sai vaikka risusta.
Vierailija kirjoitti:
Alistusele. Kaiken henkisen ja fyysisen, näkyvän ja huomaamattoman, kaiken närppimisen ja nakerruksen tarkoitus on aina alistaa. Alistuseleiden tekijä on lähtökohtaisesti heikko tai vinksahtanut. Alistamalla muita alistaja kokee hetkellisesti olevansa vallassa. Vallankäyttöä voi olla kaikki vähättely ja mitätöinti. Alistushaluiset on lähtökohtaisesti huonompia.
Terveiden ei tarvi alistaa ketään.
Lisäys: tietysti huonotapaisia lapsia täytyy kurittaa, mutta ehkä se onnistuu ilman fyysistä väkivaltaa?
Nuorisotapauksissa voi riittää kun hajottaa porukan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottelevat paremmin auktoriteetteja. Tuskinpa siinä mitään muuta on ollut tavoitteena. Oikeasti väkivallasta tietenkin kyse.
No hui kauhistus. Luojan kiitos meillä ei koskaan kuritettu fyysisesti. Opin kyllä vähemmälläkin sanomisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PYÖVELI kirjoitti:
No sen idea on siinä että lapsi ymmärtää paikkansa ja on hiljaa tai sattuu todella kovaa. Eläimet näykkivät luonnossa samalla tavalla poikasiaan, jos ne alkaa hillumaan ihan miten sattuu. Nykynuorison käytöksestä ja katujengitytmisestä päätellen kouviniemen herraa ja kettinkiä pitäisi nykyäänkin käyttää rangaitusmuotona. Kaikki liha tottelee kuria ja kipua.
Itse asiassa usein väkivaltaisilla miehillä on ollut isä tai äiti joka lyö. Nykynuorison käytöskään ei ole yleisesti ottaen mennyt mitenkään huonoon suuntaan myöskään, ehkä polarisoitunut. Enemmän tuolla kaduilla ne nykyvanhukset eli spurgut aiheuttaa häiriöö.
Monissa vanhoissa Suomi-Filmin elokuvissa sanotaan että, se joka vitsaa säästää se lastaan vihaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajateltiin, että lapsi oppii olemaan tekemättä kiellettyä tekoa, kun hän tietää, että siitä seuraa rangaistus, jota hän pelkää.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut monelta ,ettei saanut mitään traumoja ,jos syystä sai vaikka risusta.
Minä ainakin olisin saanut traumoja jos käsiksi olisi käyty. Mulla oli omat hölmöilyni, mutta luojan kiitos ei käytetty fyysistä väkivaltaa vaan asiat hoidettiin puhumalla, joita sitten kyllä uskoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isoäiti antoi vitsaa niin hellävaraisesti, että poikiaan lähinnä nauratti, mutta isoäiti itki.
Jotkut käyttävät piiskaamista siksi, että purkavat omia aggressioitaan. Mun mies olisi halunnut piiskat meidän lapsia, kun oli itse raivoissaan heidän tekemisistään. Muttä mää estin tietty. Ja kerroin lapsille, että se on 112, jos anta remmiä.
Nyt on lapset jo 30-vuotiaita.
Ruumiillisen kurituksen suosijat saavat -huokaus- seksuaalista tyydytystä kurittamisesta.
Ei lapsi opi luunapeista ja tukkapöllyista mitään muuta kuin säikkymään uusia tilanteita.
No siis, ennen vanhaan, kun lapsia oli tapana kurittaa, eikä se ollut laillisesti eikä moraalisesti tuomittavaa, lapset oppivat pelkäämään selkäsaunaa. Siis yksinkertainen syy-seuraussuhde. Jos teen jotain kiellettyä, saan selkääni. Siksi en tee kiellettyä, tai jos teen, kärsin rangaistuksen.
Ehdottoman huono puoli kurituksessa on se, että lapsi oppii pelkäämään tai vihaamaan. Hän ei siis välttämättä ymmärrä, miksi hän saa selkäsaunan - varsinkaan, jos teko on epämääräinen tai vähäinen ja rangaistus siihen nähden julma, mutta hän oppii, että tuota ihmistä kannattaa varoa. Tai sitten hän oppii, että voi tehdä luvatonta, kunhan ei jää tämän rankaisevan ihmisen nähden siitä kiinni.
Nykyään, kun kuritus on laissa kiellettyä, lapsia kasvatetaan lähinnä puhuttamalla. Kuuliaisilla se toimii, mutta voimakastahtoisilla yleensä ei. Voi sanoa, että jos lapsi tai nuori vastustaa voimakkaasti auktoriteettejä, pelkkä sanallinen nuhtelu ei auta yhtään mitään. Sen sijaan jonkinlainen teon hyvittäminen saattaisi auttaa. Esim. jos rikkoo ikkunan, hänelle ei sanotakaan vain, että ethän enää riko ikkunoita, vaan lapsi/ nuori osallistuisi uuden ikkunan asentamiseen tjsp.
Rankaiseminen oli takavuosikymmeninä ylipäätään ankarampaa. Vankilat olivat oikeasti kovia paikkoja rikollisille.
Lasten kurittaminen liittyi omaan, kovempaan aikaansa.
Vierailija kirjoitti:
Tää ei sit tod ole mikään kurittamisen puolustelu. Mutta logiikka ehkä ontuu tässä siltä osin, että olit varmaan jo nuhtelusta tippa linssissä, KOSKA tiesit, että sen jälkeen saattaa tulla remmiä.
Ehkä pienempänä oli noinkin, mutta isompana tyttönä muistan kyllä olleeni jonkinlainen perfektionisti niin, että olin harmissani jo siitä, jos olin tehnyt jotain, mistä tuli sanomista. Esimerkiksi muistan sen kun huolimattomuuttani, mutta kuitenkin täysin tahattomasti rikkonut yhden jutun ja se harmitti tosi paljon. Ja minä vielä itse menin kertomaan asiasta äidille, vaikka olisin varmaan voinut päästä tästä kuin koira veräjästä, jos olisin ollut hiljaa. Kuitenkin tästä tuli myös vyökuritus.
Kouluissa opettajat ja rehtorit myös pahoinpitelivät lapsia, osin mielivaltaisesti. Olen kuullut kauhutarinoita karttakepillä lyömisestä.
Että oppii välttämään ei-toivottua käyttäytymistä kun siitä seuraa kuritus.