Miksei alakoululaisia jaeta tasoryhmiin!?
Seuraa tunteenpurkaus...
Tiedän että tämä on uskomattoman itsekästä, mutta kyse on lapsestani (ekalla luokalla) ja olen valmis hylkäämään kaikki periaateeni saadakseni lapselleni parhaan mahdollisen tulevaisuuden.
Ärsyttää suunnattomasti kun hän etevänä oppilaana jää kaikissa aineissa jälkeen luokan hitaampien ja "paperillisten" oppilaiden takia. Lapseni on opettajan mukaan 3.lk tasolla lukemisessa ja saa matikan kokeista täysiä pisteitä. Samoin muut lukuaineet sujuvat hyvin, vaikkei niille mitään mittaria olekkaan ja wilmaan tulee vähän väliä "aktiivinen tuntityöskentely"-merkintöjä.
Sitten luokassa on niitä, jotka eivät pysty istumaan koko oppintunnin aikaa vaan makaavat luokan lattialla (siis oikeesti!!) jaa kaatavat pulpettejaan. Näiden takia sitten minun lapseltani jää näillä näkymin matikan kirjasta iso pala käymättä. Toki käydään niitä sitten kotona, mutta rasittavaa että kotona joudutaan opiskelemaan asioita, mitä ei koulussa ole edes käyty. Ja entäs sitten ne oppilaat, joiden vanhemmat luottavat siihen että "koulu hoitaa", eikä asioita käydä itsenäisesti kotona?
Tässä koulussa on 4 ekaa luokkaa (kaikki pieniä ryhmiä). Miksei niitä voida jakaa tason mukaan? Varmasti jokaiselta luokalta löytyisi muutama etevämpi oppilas. Ja jos kaikilta luokilta nämä "ongelmaoppilaat" keskitettäisiin yhteen ryhmään (kun tarkkikset on tästä maasta lopetettu) niin siihen ryhmään saataisiin keskitettyä huomattavasti enemmän resursseja. Tällä hetkellä jokaisella ekaluokalla on jatkuvasti opettajan lisäksi ohjaaja ja parilla tunnilla viikossa myös resurssiope. Miksei tehdä tällaisia koulun sisäisiä "erityisluokkia"?
Silloin enemmän tukea tarvitsevat saisivat sitä ja nopeammin edistyviä ei tarvitsisi jarruttaa.
Ja tämä ei ole kritiikkiä opettajalle. Hän handlaa hommaa niin hyvin kuin mahdollista. Välillä tunneilla jakautuvat kyllä tasoryhmiin ja menevät jopa erillisiin tiloihin. Tämän mahdollistaa koulunkäynnin ohjaaja. Mutta miksi tämä systeemi ei ole jo luokkajaoissa?
Ja ärsytystä lisää ennestään tieto siitä että täällä pienemmissä kaupungeissa koulutulokset ovat jo valmiiksi vertailukelvottomia pääkaupunkiseutuun ja isompiin kaupunkeihin verrattuna. Taso, josta lapseni siis jää jälkeen, on jo valmiiksi matalampi kuin muissa kouluissa. Alueellisesti tämä koulu on hankalassa välitilassa. Alue, jolta kouluun tullaan, on melko iso ja sisältää sekä hyvätuloisten omakotitaloaluetta, että kaupungin kerrostaloja. Ikävää sanoa mutta se näkyy oppilaissa. Muuttaisin ja vaihtaisin lapsen koulua silmänräpäyksessä, mutta valitettavasti tällä hetkellä tämä on yksi harvoista kouluista jotka ovat sisäilmaterveitä. Vaihtoehdot ovat siis tämä, tai sisäilma-altistus ja mahdollinen evakko...
AAAAAARH!
Kommentit (56)
Fiksut pärjää. Voit luottaa lapseesi. Ja lapselle on hyväksi nähdä monenlaista hiihtäjää, kasvaa ymmärrys tästä maailmasta.
Jos luokassa/koulussa on kiusaaminen aisoissa ja lapsesi saa välillä tasoistaan tekemistä koulussa, kaikki on hyvin. Akateemiset taidot kuten lukeminen ja laskeminen ovat vain pieni osa kokonaisuutta, niistä ei sinun tarvitse tuon lapsen kohdalla stressata. Jos lisäksi jaksat itse joskus tehdä ylimääräisiä kouluhommia lapsen kanssa kotona, asianne ovat todella hyvin.
Tasoryhmittäin toimitaan kyllä yleensä joissain aineissa, etenkin jos luokkatason yhteistyötä voi toteuttaa. Eli siis luokat 1A ja 1B opiskelevat äidinkieltä yhtäaikaa, jolloin A:n ja B:n opet ottavat sekaryhmät tasoittain, joskus vielä erityisopettaja ottaa kolmannen porukan. Vähintäänkin tuentarpeiset pääsevät erkalle joillain tunneilla, jolloin iso se ryhmä voi syventää oppimista.
Tasoryhmittäin tehdyt luokkajaot eivät sen sijaan ole hyvä ratkaisu. Harvemmin nimittäin on lapsia, jotka ovat huonoja kaikessa. Yleensä sakkaa joko matikka tai äikkä, harvoin molemmat. Kumman "puutteen" mukaan luokat pitäisi jakaa? Entäs lapset, jotka ovat taitavia kaikessa, mutta keskittyminen, toiminnanohjaus tai impulssikontrolli eivät pelaa? Pitäisikö heidät laittaa sinne heikkotasoisten sekaan riehumaan turhautuneena, jolloin ne heikot eivät opi senkään vertaa?
Myönnän kyllä, että taitavat oppilaat jäävät helposti jalkoihin nimenomaan alkuopetuksessa. Myöhemmin on helpompi edetä itsenäisesti, mutta harva tosi taitava ekaluokkalainen on sentään niin etevä etenkään työskentelytaidoiltaan, että osaisi edetä itsenäisesti. Tilanne tulee onneksi kuitenkin helpottumaan myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Fiksut pärjää. Voit luottaa lapseesi. Ja lapselle on hyväksi nähdä monenlaista hiihtäjää, kasvaa ymmärrys tästä maailmasta.
Jos luokassa/koulussa on kiusaaminen aisoissa ja lapsesi saa välillä tasoistaan tekemistä koulussa, kaikki on hyvin. Akateemiset taidot kuten lukeminen ja laskeminen ovat vain pieni osa kokonaisuutta, niistä ei sinun tarvitse tuon lapsen kohdalla stressata. Jos lisäksi jaksat itse joskus tehdä ylimääräisiä kouluhommia lapsen kanssa kotona, asianne ovat todella hyvin.
Kiitos tästä viestistä. Näin yritän asiaa ajatella. Välillä vaan meinaa tulla epätoivo ja se tunne tuli tänään kun laskin kuinka kovaa tahtia heidän pitäisi vetää loppuvuosi että ehtisivät edes kirjan loppuun...
-Ap
Oma poikani on loppu vuodesta syntynyt ja oli ekalla juurikin noita, jotka menevät lattialle makaamaan. Hänhän on melkein vuoden nuorempikin kuin luokan vanhimmat oppilaat. Nyt tokalla koulussa sujuu paljon paremmin. Olisiko hänet pitänyt tuon takia siis jo ekalla leimata tyhmäksi? Hän on hyvä koulussa, matematiikassa varsinkin, mutta ei vain pystynyt ekalla vielä hillitsemään tunteiden purkauksia täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tasoryhmittäin toimitaan kyllä yleensä joissain aineissa, etenkin jos luokkatason yhteistyötä voi toteuttaa. Eli siis luokat 1A ja 1B opiskelevat äidinkieltä yhtäaikaa, jolloin A:n ja B:n opet ottavat sekaryhmät tasoittain, joskus vielä erityisopettaja ottaa kolmannen porukan. Vähintäänkin tuentarpeiset pääsevät erkalle joillain tunneilla, jolloin iso se ryhmä voi syventää oppimista.
Tasoryhmittäin tehdyt luokkajaot eivät sen sijaan ole hyvä ratkaisu. Harvemmin nimittäin on lapsia, jotka ovat huonoja kaikessa. Yleensä sakkaa joko matikka tai äikkä, harvoin molemmat. Kumman "puutteen" mukaan luokat pitäisi jakaa? Entäs lapset, jotka ovat taitavia kaikessa, mutta keskittyminen, toiminnanohjaus tai impulssikontrolli eivät pelaa? Pitäisikö heidät laittaa sinne heikkotasoisten sekaan riehumaan turhautuneena, jolloin ne heikot eivät opi senkään vertaa?
Myönnän kyllä, että taitavat oppilaat jäävät helposti jalkoihin nimenomaan alkuopetuksessa. Myöhemmin on helpompi edetä itsenäisesti, mutta harva tosi taitava ekaluokkalainen on sentään niin etevä etenkään työskentelytaidoiltaan, että osaisi edetä itsenäisesti. Tilanne tulee onneksi kuitenkin helpottumaan myöhemmin.
Tänä vuonna meille on sanottu että koronan vuoksi luokat eivät tee yhtä paljon yhteistyötä kuin normaalisti. Voihan se siis ollakkin että aikaisempina vuosina juuri kuvaamallasi tavalla onkin toimittu, mutta nyt näin ei haluta tehdä, sillä luokat pidetään visusti erillään..
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Oma poikani on loppu vuodesta syntynyt ja oli ekalla juurikin noita, jotka menevät lattialle makaamaan. Hänhän on melkein vuoden nuorempikin kuin luokan vanhimmat oppilaat. Nyt tokalla koulussa sujuu paljon paremmin. Olisiko hänet pitänyt tuon takia siis jo ekalla leimata tyhmäksi? Hän on hyvä koulussa, matematiikassa varsinkin, mutta ei vain pystynyt ekalla vielä hillitsemään tunteiden purkauksia täydellisesti.
Ja ihan hyvätuloinen perhe ollaan vielä. Että on meitä kuule niillä hyvätuloisten alueellakin. Kauhistus.
Kyllä kouluissa on tasoryhmät ja isommissa tasoluokat. Näistä ei vaan puhuta ääneen vasn puhutaan kissoista ja lohikäärmeistä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kouluissa on tasoryhmät ja isommissa tasoluokat. Näistä ei vaan puhuta ääneen vasn puhutaan kissoista ja lohikäärmeistä.
Mutta ei tasoryhmiin laiteta käyttäytymisongelmien takia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kouluissa on tasoryhmät ja isommissa tasoluokat. Näistä ei vaan puhuta ääneen vasn puhutaan kissoista ja lohikäärmeistä.
Joo tiedän. Tätä juuri tarkoitin kun sanoin että välillä jakautuvat ryhmiin. Näin toimitaan ainakin äikän tunneilla. Ei kuitenkaan aina, eivätkä he tietenkään etene eri tahteihin kirjassa. Kissat etenee kirjaa samaa tahtia kuin kalatkin, vaikka kissat olisivat itsenäisessä luokassa paljon nopeampia.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksut pärjää. Voit luottaa lapseesi. Ja lapselle on hyväksi nähdä monenlaista hiihtäjää, kasvaa ymmärrys tästä maailmasta.
Jos luokassa/koulussa on kiusaaminen aisoissa ja lapsesi saa välillä tasoistaan tekemistä koulussa, kaikki on hyvin. Akateemiset taidot kuten lukeminen ja laskeminen ovat vain pieni osa kokonaisuutta, niistä ei sinun tarvitse tuon lapsen kohdalla stressata. Jos lisäksi jaksat itse joskus tehdä ylimääräisiä kouluhommia lapsen kanssa kotona, asianne ovat todella hyvin.Kiitos tästä viestistä. Näin yritän asiaa ajatella. Välillä vaan meinaa tulla epätoivo ja se tunne tuli tänään kun laskin kuinka kovaa tahtia heidän pitäisi vetää loppuvuosi että ehtisivät edes kirjan loppuun...
-Ap
Oppikirjailijana ja kokeneena opettajana haluaisin huomauttaa, että kirja ei ole sama asia kuin opetussuunnitelma. Moni tuntuu kuvittelevan, että asiat ovat kunnossa, jos oppikirja on täytetty lukuvuoden loppuun mennessä. Näin ei ole. Luota lapseesi ja tämän opettajaan. Ehkäpä tunnilla keskitytään muuhun kuin oppikirjan tekemiseen.
Kohta lapsesi on samanlainen, kun saa näistä luusereista kavereitaan.
Vierailija kirjoitti:
Oma poikani on loppu vuodesta syntynyt ja oli ekalla juurikin noita, jotka menevät lattialle makaamaan. Hänhän on melkein vuoden nuorempikin kuin luokan vanhimmat oppilaat. Nyt tokalla koulussa sujuu paljon paremmin. Olisiko hänet pitänyt tuon takia siis jo ekalla leimata tyhmäksi? Hän on hyvä koulussa, matematiikassa varsinkin, mutta ei vain pystynyt ekalla vielä hillitsemään tunteiden purkauksia täydellisesti.
Jonkun ammattilaisen olisi pitänyt todeta, ettei ole vielä koulukypsä ja siirtää aloitus vuodella.
Näin kultamurusi ei olisi ollut häiritsemässä muiden opiskelua ekana vuotenaan, jolloin ei "osannut hillitä tunteiden purkauksia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksut pärjää. Voit luottaa lapseesi. Ja lapselle on hyväksi nähdä monenlaista hiihtäjää, kasvaa ymmärrys tästä maailmasta.
Jos luokassa/koulussa on kiusaaminen aisoissa ja lapsesi saa välillä tasoistaan tekemistä koulussa, kaikki on hyvin. Akateemiset taidot kuten lukeminen ja laskeminen ovat vain pieni osa kokonaisuutta, niistä ei sinun tarvitse tuon lapsen kohdalla stressata. Jos lisäksi jaksat itse joskus tehdä ylimääräisiä kouluhommia lapsen kanssa kotona, asianne ovat todella hyvin.Kiitos tästä viestistä. Näin yritän asiaa ajatella. Välillä vaan meinaa tulla epätoivo ja se tunne tuli tänään kun laskin kuinka kovaa tahtia heidän pitäisi vetää loppuvuosi että ehtisivät edes kirjan loppuun...
-Ap
Oppikirjailijana ja kokeneena opettajana haluaisin huomauttaa, että kirja ei ole sama asia kuin opetussuunnitelma. Moni tuntuu kuvittelevan, että asiat ovat kunnossa, jos oppikirja on täytetty lukuvuoden loppuun mennessä. Näin ei ole. Luota lapseesi ja tämän opettajaan. Ehkäpä tunnilla keskitytään muuhun kuin oppikirjan tekemiseen.
Niin, näinhän se menee. Eikä ne akateemiset taidot ole ainoita joita koulussa opetellaan. Mutta onhan se nyt hälyyttävää jos vaikuttaa siltä että kellon aikoja tai rahalaskuja ei ehditä edes alottaa jos tähän tahtiin jatketaan...
-Ap
Meillä lapselle tehtiin oma opetussuunnitelma 3-luokan keväästä lähtien. Teki silloin 7-luokan englannin. Eli siis tietyissä aineissa (matikka, äikkä, enkku) käy yläasteen opinnot ja näistä suorittaa kokeet ja loppukokeet. Hänellä siis eri kirjat ja kokeet kuin muilla. En tiedä mitä hän yläasteelle sitten tekee. Nyt 5-luokalla ja käy 9-luokan opintoja edellä mainituissa. Istuu kyllä oman luokan kanssa tietysti tunnilla.
Ei ne ryhmäjaot kyllä osaamisen mukaan kaikkialla mene. Täällä jaettiin a ja b ryhmiin asuinalueiden mukaan. Että saman naapuruston lapset voivat kulkea yhdessä kouluun. Ja nämä ryhmäjaot tehtiin jo ekoina päivinä, eli tuskin oli tiedossa oppilaiden tasot. Paitsi toki eskarin perusteella, mutta ei senkään perusteella voi vielä täysin tietää koulumenestystä. Omilla lapsilla onneksi ihan hyvät luokat, eikä ilmeisesti suuria tasoeroja ole. Nuorempikin pääsi onneksi eri ryhmään, kuin ne pari vilkkainta lasta.
Lapsi vaikuttaa pärjäävän kerrassaan hyvin. Ole iloinen fiksusta lapsesta, jolla todennäköisesti tulee menemään koulussa hyvin.
Lopeta tuo vertailu muihin ja ajattelu, että lapsen koulunkäynti on asia joka sinun tulisi suorittaa täydellisesti. Lapsi käy itse oman koulunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksut pärjää. Voit luottaa lapseesi. Ja lapselle on hyväksi nähdä monenlaista hiihtäjää, kasvaa ymmärrys tästä maailmasta.
Jos luokassa/koulussa on kiusaaminen aisoissa ja lapsesi saa välillä tasoistaan tekemistä koulussa, kaikki on hyvin. Akateemiset taidot kuten lukeminen ja laskeminen ovat vain pieni osa kokonaisuutta, niistä ei sinun tarvitse tuon lapsen kohdalla stressata. Jos lisäksi jaksat itse joskus tehdä ylimääräisiä kouluhommia lapsen kanssa kotona, asianne ovat todella hyvin.Kiitos tästä viestistä. Näin yritän asiaa ajatella. Välillä vaan meinaa tulla epätoivo ja se tunne tuli tänään kun laskin kuinka kovaa tahtia heidän pitäisi vetää loppuvuosi että ehtisivät edes kirjan loppuun...
-Ap
Oppikirjailijana ja kokeneena opettajana haluaisin huomauttaa, että kirja ei ole sama asia kuin opetussuunnitelma. Moni tuntuu kuvittelevan, että asiat ovat kunnossa, jos oppikirja on täytetty lukuvuoden loppuun mennessä. Näin ei ole. Luota lapseesi ja tämän opettajaan. Ehkäpä tunnilla keskitytään muuhun kuin oppikirjan tekemiseen.
Niin, näinhän se menee. Eikä ne akateemiset taidot ole ainoita joita koulussa opetellaan. Mutta onhan se nyt hälyyttävää jos vaikuttaa siltä että kellon aikoja tai rahalaskuja ei ehditä edes alottaa jos tähän tahtiin jatketaan...
-Ap
Ne kerrataan joka vuosi uudestaan.
Miksi pienet koulut lakkautetaan vaikka siellä on vähemmän häirikkö oppilaita ja opiskelu helpompaa.
Sisäilma ongelmat taitavat olla vaan tekosyy saada lapset yhteen tai kahteen jättikouluun jossa kiusaamista on vaikea saada kuriin
N26V Molemmissa kouluissa opiskellut eli tiedän mist puhun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma poikani on loppu vuodesta syntynyt ja oli ekalla juurikin noita, jotka menevät lattialle makaamaan. Hänhän on melkein vuoden nuorempikin kuin luokan vanhimmat oppilaat. Nyt tokalla koulussa sujuu paljon paremmin. Olisiko hänet pitänyt tuon takia siis jo ekalla leimata tyhmäksi? Hän on hyvä koulussa, matematiikassa varsinkin, mutta ei vain pystynyt ekalla vielä hillitsemään tunteiden purkauksia täydellisesti.
Jonkun ammattilaisen olisi pitänyt todeta, ettei ole vielä koulukypsä ja siirtää aloitus vuodella.
Näin kultamurusi ei olisi ollut häiritsemässä muiden opiskelua ekana vuotenaan, jolloin ei "osannut hillitä tunteiden purkauksia".
Ilkeästi kirjoitettu, mutta hyvä pointti! Ideaalistahan olisi jos koulu alkaisi 2 kertaa vuodessa. Silloin luokkalaisten välillä olisi max 1/2v ikäero. Toki tämä edellyttäisi aika perusteellista muutosta koulusysteemiin. Mutta tottahan se on. Joulukuussa syntynyt on aivan eri tasolla kuin samana vuonna tammikuussa syntynyt. Eikä siitä voi lasta tai vanhempia syyttää. Kyse on ihan oikeasti kouluvalmiudesta.
-Ap
Meillä jaetaan ja hyvä niin. Tasoryhmistä ei saa nykyään puhua, mutta sitähän ne A ja B ryhmät edustaa.