Lue keskustelun säännöt.
Anoppi käyttäytyy kuin kotonaan
Uuvuksissa
21.10.2020 |
Hieman taustoja ensin. Olemme kolmekymppinen, varsin tuore pariskunta. Olemme seurustelleet vuoden, josta yli puolet olen jo käytännössä asunut miehen luona. Käytännön syistä olemme alusta asti viettäneet aikaa enemmän miehen luona, mutta virallisesti emme asu yhdessä, minulla on omistusasunto tyhjillään keskustassa. Kodiksi tätä kuitenkin kutsun yhteisestä sopimuksesta.
Ongelma on se, että suhtaudumme miehen äidin käytökseen aivan eritavoin. Kutsun häntä nyt lyhyesti anopiksi. Heillä on hyvin tiivis suhde, yhteyttä pidetään puhelimitse päivittäin ja anoppi tulee tänne ilmoittamatta ja kutsumatta lähes päivittäin. Hän touhuilee täällä kuin kotonaan, tyhjentää astian- ja pyykinpesukoneita ja petaa sänkyä. Viimeksi mainitusta suutuin, niin se on jäänyt nyt pois. Anoppi saattaa soitella minulle ja sanoa, mitä täällä pitää tehdä, viedään pihakalusteet varastoon, avataan ilmalukko piipusta, sitten hän kantaa puita saunalle ja tuo postit. Kyllä, nyt kun kirjoittaa tätä niin huh huh..
Minä olen tällä hetkellä sairaslomalla uupumuksen takia ja käyn terapiassa, tarvitsen tosi paljon omaa aikaa ja lepoa. Touhuilen täällä kyllä paljon, "emäntänä" oleminen sopii minulle hyvin ja nautin siitä. Minun on vain vaikea olla jämäkkänä, anoppi on hyvin päällekäyvä ja määrätietoinen. Edellinen keskusteluyritys hänen kanssaa paisui riidaksi, jossa minut haukuttiin horoskooppimerkkiäni myöten..
Mies ei täysin ymmärrä. Haluaisin löytää viisaan tavan toimia tilanteessa. Haluan säilyttää ihmissuhteet mutta myös itsekunnioitukseni. Mies on monesti sanonut, että kyllä äiti saa täällä touhuta. Pikkusen olen saanut siimaa, että nyt se koskee enää pihaa aivan vapaasti. Tämä on minusta inhottava tilanne, mutta erota en aio tämän vuoksi, en ainakaan tässä vaiheessa. Uskon, että jotain on tehtävissä, otetaan se sitten vaikka opin kannalta.
Kokemuksia, viisaita neuvoja?
Kommentit (21)
Olen täysin samaa mieltä aikaisemman kommentoijan kanssa. Olen samanlaisen tossun kanssa ollut yhdessä yli 30 vuotta. Asia ei tule muuttumaan, voin ihan kokemuksesta kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehelläsi joku vamma, vai miksi hänen äitinsä on ottanut vastuun miehen kodin siivouksesta ja hoidosta? Ongelma ei nyt ole se anoppi vaan mies. Se laittaa ne rajat jos joku. Puhukaa nyt kunnolla mitä kumpikin tulevaisuudelta odottaa.
Joko hyväksyt tilanteen tai muutat sinne oman asuntoosi takaisin.
Tietää vain ongelmia tuollainen mies. Miksi se ei pärjää ilman äidin apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrot olevasi saikulla väsymisen takia. Mies lienee myös ilmeisen saamaton.
Ettekö saa siellä normaaleita askateit tehtyä. Eikös sitten vaan ole hyvä, että teillä on tehokas anoppi tekemässä työt.
Muut takaisin asuntoosi ja jatkatte seurustelevana parina. Muutatte johonkin yhteiseen yhdessä hankkimaanne asuntoon, kun koette uskaltavanne sitoutua.
Nyt sinä ole hivuttutunut miehen asuntoon.
Elämässä joutuu tekemään valintoja. Ei aina voi saada kaikkea. Kun haluaa yhtä, joutuu luopumaan toisesta.
Jos haluat OMAN kodin, OMAN perheen, joudut luopumaan anopin komentelusta. Siitä sinä et pääse eroon luopumatta samalla MIEHEN asunnosta.
Kun sinulla on oma asunto, miksi ette molemmat muuttaisi sinne? Ettekä missään tilanteessa antaisi sinne avaimia anopille!
Myös mies tekee omat valintansa. Hän valitsee joko elämän edelleen äitinsä poikana tai sitten sinun puolisona, ja mahdollisesti lastesi isänä. Kaikkea ei hänkään voi saada, vaan jostakin joutuu luopumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et pysty toipumaan ja lepäämään tuolla riittävästi! Muuta takaisin omaan kotiisi sairausloman ajaksi ja keskity omien voimavarojesi palauttamiseen. Anopin käytös stressaa sua, ja hidastaa sun toipumista. Sit kun voit paremmin, niin katsotte asumistilannetta uudelleen. Ps. Miehesi on täysin äitinsä tossun alla.
Ongelma on sinun ja miehen välinen. Miehelle sopii äitinsä käytös, sinulle ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni suomalainen nainen käy terapiassa? Kovin moni tämän tyyppisissä kirjoituksissa sen mainitsee.
Muuttoa omaan kotiin suosittelen minäkin. Sekä anoppi että mies selvästi näjevät sinut vieraana silloin kun olet miehen talossa - koska olet siellä vieraana jos ei muuta ole erikseen sovittu. Muutat siis omaan kotiin ja toteat miehelle, että et pysty tuntemaan oloasi kotoisaksi "anopin tontilla".
Erillinen ongelma on se, että mies on tottunut tuohon, että äiti toimii kodinhoitajana! Kun sinä lisäksi olet saikulla ja sanot tykkääväsi emännöinnistä, niin katastrofin ainekset on koossa: jos anopin huseeraus saadaankin loppumaan, mies tulee olemaan pöyristynyt kun palaat töihin ja hänen pitää yhtäkkiä tehdä kotihommia, jotka teki ensin äiti ja sitten sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta olisi vain ihanaa, jos joku kävisi meillä hoitamassa astiat, pyykit, petaamassa sängyt yms. siivoilua tekemässä. Ja etenkin tässä vaiheessa, kun on jo lapsia, niin olisihan se ihanaa arjen luksusta ja tuollainen anoppi nyt todennäköisesti vielä auttaisi toisinaan niiden lasten hoidossa, joten olisin vain kiitollinen avusta.
Meidän suvusta ei pahemmin ole apua edes maksettaessa, joten helpommalla pääsee kun pyytää avuksi täysin ulkopuolisen (esim. synnytyksen ajaksi lapsenvahdiksi jne.).
Minä ymmärrän myös anoppia. Hän näkee sinut "ohimenevänä ihastuksena", joka on hetken leikkimässä kotia poikansa kotona. Ei varmaan myöskään arvosta, kun olet työuupumuslomalla, näkee sen laiskuutena ja mukavuudenhaluna. Olet ilmeisesti aika nuori, kun et puhu lapsista mitään?
Näkisin tilanteeseen yksinkertaisena ratkaisuna, että siirrytte asumaan toistaiseksi sinun asuntoon. Anoppikin ymmärtää lopettaa kyläilyn. Onko joku syy, miksi teidän on asuttava miehen asunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotapas jos teille tulee lapsia!
Joko miehesi HETI ymmärtää anoppi-ongelman, tai sitten juokse lujaa.
Hyvä kun sinulla on asunto.
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi vain ihanaa, jos joku kävisi meillä hoitamassa astiat, pyykit, petaamassa sängyt yms. siivoilua tekemässä. Ja etenkin tässä vaiheessa, kun on jo lapsia, niin olisihan se ihanaa arjen luksusta ja tuollainen anoppi nyt todennäköisesti vielä auttaisi toisinaan niiden lasten hoidossa, joten olisin vain kiitollinen avusta.
Meidän suvusta ei pahemmin ole apua edes maksettaessa, joten helpommalla pääsee kun pyytää avuksi täysin ulkopuolisen (esim. synnytyksen ajaksi lapsenvahdiksi jne.).
---
Jos se olisikin vain auttamista, mutta siihen tulee se räpätys ja ylikäveleminen päälle.
Minullakaan ei olisi mitään kotiapulaista vastaan. Mutta minä olisin hänen työnantajansa ja hän olisi työsuhteessa.
Haha, mulla samanlainen "anoppi" :D
Parastahan tässä on vielä se, kun laittaa vähän hanttiin anopille niin sitten puhutaan hankalasta ja itsekkäästä "miniästä" muille miehen sukulaisille/perheelle. He ovat tiiviisti tekemisissä ja kaikkien asioista juoruillaan keskenään.
Itse tunnen oloni jokseenkin intiimisti loukatuksi, kun anoppi käy laittamassa pyykkejä vaatehyllyille asti ja saattaa myös minun vaatteitani laittaa pesuun. Tulee mieleen, miten voi aikuisella ihmisellä olla niin huonosti asiat, ettei keksi muuta tekemistä kuin siivota ja pyykätä pojan kotona? Eikö mitään muuta sisältöä elämästä löydy, kun näillä asioilla yritetään tehdä itsensä tärkeäksi?
Anyway, miestä ei haittaa koska onhan se hänelle luksusta kun joku muu siivoaa hänen jälkensä. Näin hänen sanoin. Asiaan on tullut kyllä jo aika rankalla kädellä muutosta minun toimesta ja lopullinen isku tulee pian, jolla katkaisen sen napanuoran heidän puolestaan. V#tuttaa tehdä niin, mutta mies on niin hyvä puoliso minua kohtaan etten tällaisen asian takia hänestä luovu.
Minun kämppikseni äiti kävi tekemässä siivouksia.
Oli kivaa siihen asti, kun siivosi kämppiksen huoneen ja yhteiset tilat.
Yhden kerran meni ja tyhjensi vaatekaappini ja pesi vaatteet.
Kallis neule kutistui. Siinä sitten keskusteltiin mitä pitäisi tehdä.
Kerroin neule maksoi 400 euroa ja nyt sitä ei voi käyttää. Vastaus oli kamalan kallis, en ikinä maksaisi. Niinpä. Minä maksoin, sinä pilasit sen. Mitä tehdään?
Äiti lupasi miettiä asiaa.
Seuraavalla kerralla silitti laukun, jossa oli taitoksia, suoraksi.
Olin jo ensimmäisellä kerralla vannottanut ei enää ikinä mene minun huoneeseen.
Laitoin laukun hakukoneeseen. Ilmoitin on tämän verran velkaa, tai soitan poliisit.
Äiti meni, nosti rahat ja pyysi anteeksi.
Enää ei mene huoneeseeni.
Mulla on samanlainen ex-anoppi. Kun yritin rajanvetoa ja väsyneenä kielsin anoppia tulemasta taas kerran meille, sai mies raivokohtauksen ja kävi melkein mun päälle.
Nyt hänellä on uusi puoliso ja sama meno jatkuu. Uusi puoliso on minua fiksumpi ja vahvempi ja ei ole anopin kanssa paljon tekemisissä. Itse jaksoin kymmenen vuotta määräilyä, tungettelua ja arvostelua. Mies yritti asiasta joskus sanoa, mutta ei siitä ollut apua. Jotkut miehet ei osaa erota äidistään.
Oma veljeni pisti äidillemme tiukat rajat, jos yhtään oli tarvetta. Tosin vanhemmillani oli oma elämä, eikä rajanvetoa tarvittu juurikaan. Lähinnä äiti yritti veljen uudelle puolisolle jotain kuittailla rivien välistä, mutta siihen puutuin minäkin. Anopit on hankalia, jopa äitini, joka oli muuten fiksu tyyppi.
Kannattaa keskustella asiasta vakavasti. Mitä jos lähtisit omaan kotiisi asumaan niin saisit olla rauhassa? Itse tekisin niin. Koska ette virallisesti asu yhdessä, ei voi oikein toisen kotona määrätä.
Tuo on myös erittäin tärkeä pointti, jonka pari kommentoijaa jo otti esille: ei ole normaalia, että aikuisella naisella ei ole elämälleen parempaa sisältöä kuin tehdä aikuisen poikansa kotitöitä! Ongelmia tiedossa.
Olet omien lasteni ikäluokkaa, joten katson tätä anoppisi ikävinkkelistä. Anoppisi toimii niin väärin kuin vain voi toimia ja avomiehesi on täysin äitinsä tossun alla. Kun anoppisi ei tilannetta tajua eikä avomiehesi välitä, niin suosittelen sinulle lämpimästi muuttamista omaan asuntoosi ainakin väliaikaisesti. Tilanne ei muuten muutu mitenkään, ehkä muuttamisella miehesi hoksaa, mitä on menettämässä.