Palstagallup: Kuinka hyvin puhut ruotsia?
Siinäpä kaikki tärkein. Aina täällä näkee näitä "sivistyneitä" ja "korkeasti koulutettuja" joka alan asiantuntijoita. Mitenkäs tuo toinen kotimainen kieli sujuu? Vastaa todenmukaisesti, netissä anonyyminä ei ole mitään väliä millään.
Kommentit (21)
"Pystyn käymään keskusteluja ruotsiksi, kunhan sanasto ei ole kovin monimutkaista". Suurin piirtein kaikki erikoisempi on unohtunut arkisanastoa ja omaan työhön liittyvää sanastoa lukuunottamatta. Osaan kyllä asiakkaita neuvoa ruotsiksi ja suomenruotsalaisten perhetuttujen luona pystyn kyllä viemään keskustelua eteenpäin, mutta yhtään spesifimpää juttua en osaa.
Osaan tervehtiä. Peruskoulun päättämisestä 20v. enkä ole sen jälkeen tätä kieltä tarvinnut kertaakaan.
Lyhyet ja helpot keskustelut. Ruotsin paperit C. It-opiskelujen aikaan oli pakollinnen ruotsin kurssi jossa opeteltiin mm. komponenttien nimiä ruotsiksi. Kätevää vissiin.
Pystyn käymään yksinkertaisia keskusteluja ja lukemaan sanomalehtiä/aikakausilehtiä.
Olen asunut yli 25 vuotta poissa Suomesta mutta tarvitsen toisinaan duunissa ruotsia ja mulla on muutamia ruotsalaisia kavereita, joten kieltä tulee käytettyä jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Valitsin "Pystyn käymään lyhyitä ja helppoja keskusteluja ruotsiksi (esimerkiksi kaupassa tai ravintolassa asiointi)"
Kirjoitin ruotsista L:n ja kurssikeskiarvo oli ihan vähän alle 10. Hyvin on unohtunut, kun sitä ei käytä.
Minulla keskiarvo tasan 10 ja niin ikään L, mutta silloinkaan en kokenut osaavani puhua ruotsia. Sitä harjoiteltiin todella vähän. Kaikki aika meni kirjoittamiseen.
Hyödyllistä olisi laittaa oppilaat/opiskelijat keskustelemaan keskenään ruotsiksi.
Jaade jööde jaa ock dippa daa. Sveska tittare kakka kokkare. Siinä se on ruotsin osaamiseni, ihan siis tarpeeksi.
Pystyn käymään monipuolisia keskusteluja ruotsiksi edellyttäen, että puhekumppani ei puhu hirveän nopeasti (ns. normaalivauhti on ok - ei tarvitse hidastella), eikä puhu kovin voimakkaasti sellaista murretta, johon en ole tottunut.
Olen Ruotsissa tullut ymmärretyksi ja asiani hoidetuksi ruotsin taidollani. Arkikieli sujuu jotenkin mutta vähääkään vaativampi erityissanasto ei.
Puhun niin hyvin, että riikiruotsalaiset ihmettevät miten suomenkielisellä sukunimellä varustettu puhuu niin hyvin.
Selitys: suomekielinen sukunimi saatu aviopuolisolta, oma kotitausta kaksikielinen.
Suomessa kieltäydyn puhumasta sanaakaan ruotsia. Ruotsissa pärjään sillä kaupoissa ja ravintoloissa.
Silleen vähän. Muistuis varmaan helposti mieleen jos alkais vähän treenailee ja käyttämään. Koulussa ruotsi oli mulle jostain syystä helpompi aine kuin englanti, mutta nykyään englannin osaaminen kirkkaasti parempaa.
Puhun riikinruotsia, suomenruotsia en osaa. Ja kyllä, ne ovat kaksi eri kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Puhun riikinruotsia, suomenruotsia en osaa. Ja kyllä, ne ovat kaksi eri kieltä.
Saman kielen eri murteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhun riikinruotsia, suomenruotsia en osaa. Ja kyllä, ne ovat kaksi eri kieltä.
Saman kielen eri murteita.
Kumma kyllä meänkieli ei ole suomen murre vaan oma kieli... Ruotsin valtion mielestä.
Hyvin vähän, ymmärtäisin ehkä jonkun 3 vuotiaille tehdyn kirjan tekstit. Ikäni asunut itäsuomessa, ikinä en ole ruotsia kouluaikojen jälkeen kuullut saati käyttänyt. 2 maisterintutkintoa joista ruotsin sai läpi kun opetteli ulkoa parikymmentä sanaa.
Ruotsin pakko-opiskeluun käytetty aika oli täysin hukkaan heitettyä, olisin halunnut opiskella jotain muuta kieltä sen tilalla (saksa, venäjä tai espanja). Yhtä aikaa ei lukujärjestykseen sopinut enää lukiossa eikä yliopistossa ylimääräistä kieltä 🙁.
Pystyn kommunikoimaan ruotsiksi, jos vastapuoli puhuu ruotsin yleiskieltä hitaasti ja selkeästi.
Valitsin "Pystyn käymään lyhyitä ja helppoja keskusteluja ruotsiksi (esimerkiksi kaupassa tai ravintolassa asiointi)"
Kirjoitin ruotsista L:n ja kurssikeskiarvo oli ihan vähän alle 10. Hyvin on unohtunut, kun sitä ei käytä.