Miten jotkut saavatkin kaiken ja toiset ei yhtään mitään?!?

Omaa tilannetta ei kannata synkentää vertaamalla itseään muihin. Voit olla vain paras oma itsesi, et kukaan muu ihminen.

Leila Koo kirjoitti:

Omaa tilannetta ei kannata synkentää vertaamalla itseään muihin. Voit olla vain paras oma itsesi, et kukaan muu ihminen.

Mutta kyllähän sen näkee mikä pa*kakasa on muihin verrattuna.

Mikä ainainen epäonnistuja.

Ja elämä on niin thhjää, nikn ajatukset vaan menee.

Mitä olet tehnyt itse asioiden eteen?

Olet täysin oikeassa ap. On ihmisiä jotka tuntuvat saavan kaiken. On onnellinen lapsuus, paljon kavereita, hyvät vanhemmat, menestyvät koulussa ja myöhemmin työelämässä. Heillä on myös taloudelliset mahdollisuudet elää hyvää elämää. Hyvinvointi kasaantuu yhteiskunnassa, se on fakta. Voimia sinulle, tiedän täysin mistä puhut.

Ymmärrän. Olisiko sun mahdollista käydä juttelemassa jollekin? Kun saisi purkaa mieltä, voisi löytää ehkä toivoa ja uusia reittejä. Toivottavasti saat kaiken mitä haluat, kumppanin, toimeentulon, hyvinvointia. Olet hyvä ja arvokas ja sinussa on varmasti paljon hyvää. Jotkut asiat voivat olla tällä hetkellä kätkössä, mutta silti olemassa 😊

Vierailija kirjoitti:

Mitä olet tehnyt itse asioiden eteen?

Terapia, mindfulness, mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen, terveellisemmät elämäntavat, liikunta...

"Jolla on, sille annetaan ja hän on saava yltäkyllin. Jolla ei ole, otetaan pois sekin mikä hänellä on." - Jeesus

Vierailija kirjoitti:

Olet täysin oikeassa ap. On ihmisiä jotka tuntuvat saavan kaiken. On onnellinen lapsuus, paljon kavereita, hyvät vanhemmat, menestyvät koulussa ja myöhemmin työelämässä. Heillä on myös taloudelliset mahdollisuudet elää hyvää elämää. Hyvinvointi kasaantuu yhteiskunnassa, se on fakta. Voimia sinulle, tiedän täysin mistä puhut.

Kiitos tästä.

Oikeasti, kiitos.

Vaan eipä auta nämä mitkään avut kuoleman jälkeen. Kaikki me tullaan ja lähdetään samalla tavalla. Maanpäälliset ilot on hetken hurmaa jossei korttejaan osaa oikein käyttää.

Sinä olet aivan yhtä hyvä kuin kuka tahansa muukin. Yksi elämä, lopeta surkutteli!! Olet arvokas just tuollaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vaan eipä auta nämä mitkään avut kuoleman jälkeen. Kaikki me tullaan ja lähdetään samalla tavalla. Maanpäälliset ilot on hetken hurmaa jossei korttejaan osaa oikein käyttää.

Niin, no kai se maanpäällinen elämä olisi vähän mukavampaa, jos edes jotain hyviä asiota olisi.

Tää tietoinen vaihe tuppaa olemaan aika oleellinen.

Kannattaa muistaa, että se mikä on ulkoisesti kultaista voi sisäisesti olla sontaa.

Mun elämä muutama vuosi sitten: raiskattiin ja käytettiin henkisesti niin pahasti hyväksi töissä, että meinasin tappaa itseni ja tulikin burn out ja työt loppuivat sydänkohtaukseen. Mies käytti henkistä väkivaltaa, minkä kerkesi.

Mitä muut (esimerkiksi vanhempani näkivät): menestystä työssä ja onnellinen parisuhde. Rahaa oli kuin roskaa ja monia ihania reissuja.

Romahdin ja muutin ulkomaille.

Mitä muut näkevät tällä hetkellä: hyvin toimeentulevan elämänsä urakehityksessä olevan nuoren naisen, jolla on aivan varmasti miehiä jonoksi asti.

Mitä todellisuus on: raha-asiat ok ja velat sain maksettua. Jatkuva hirveä paine työn puolesta, pakoilen historiaa ja pelkään oman terveyden puolesta. Pyrin jatkuvasti hillitsemään ja hallitsemaan elämääni. Miehiä en todellakaan tapaile tai nauti heidän seurasta. Ystäviä ei täällä ole kuin yksi.

Mutta kai tuo ulkoinen kuori peittää kaiken niin hyvin, että ei kukaan edes pahemmin kysele. Ja olen siitä oikeastaan ihan tyytyväinen. Voin elää elämääni ilman kauheita uteluita, kun kaikki olettavat, että pärjään.

Minua ei vanhemmat ole rakastaneet mutta etsin sen rakkauden elämästä itse. Etsivä löytää mitä ap sitten etsitkin, älä jää tuleen makaamaan ja voivottelemaan.

Älää muuta sano :) Mä enn saaa edes asetta jolla saisi hengen poiiis itseltäni mikä olisi suuurin haaveeni.

Kyl maar kaikille elämä on jollain tavalla kärsimystä ja tyytymättömyyttä. Juju onkin siinä osaako kattoa näitä ajatuksii ja omaa elämää ikäänkuin tarkkailijana, eikä samaistu niihin vaan ymmärtää että tietoisuus näyttää nyt tälläistä P...skaa, mutta se on silti OK.

Ei se ole arpaonnea, vaan asiat kerryttävät toisiaan. Kun on kaunis ja lahjakas, tietyt asiat tulevat helpommin, mutta toisaalta sitten on myös vastoinkäymisiä, jotka johtuvat noista asioista. Senpä takia minäkin noista osallinen nyt kiroilen, miten jotkut saavatkin kaiken ja minä olen liian köyhä hankkimaan itselleni edes kunnollisia yöunia. Olin vähän liian kaunis ja liian lahjakas, kukaan ei osannut minua jeesata eteenpäin miesvaltaisella uralla, kun kaikki vain toljottivat hölmönä, joten alisuoriuduin ja ahdistuin. Itse asiassa, olin kävelevä hoitamaton trauma, enkä koskaan käsittänyt asiaa. Olin vetänyt puoleeni vääriä miehiä 13-vuotiaasta alkaen, ja kun piti keskittyä minimoimaan miesten mielenkiinto, en älynnyt itse etsiä sopivaa. Kateellinen äiti ei ottanut todesta, että aikuiset miehet pitivät minua saaliina, eikä osannut suojella, päinvastoin huoritteli ja naureskeli ja kaveerasi noiden saastojen kanssa. En ole eläissäni uskaltanut olla kännissä, koska pelkään tilannetta, jossa minulla ei olisi kaikki mahdollinen kontrolli. 

Toisaalta, jos saat ap jostain päin kerää narunpäästä kiinni, kyllä pystyt parantamaan tilannettasi. Olen itsestäni ainakin huomannut, että kun kutakuinkin kaikki on päin peetä, pienikin parannus tuntuu auringolta risukasassa. Voisitko aloittaa vaikka siitä, että hankit taitoja, yksi kerrallaan? Ne antavat ihmiselle voiman ja kyvykkyydentunnetta, ja sitähän sinä tarvitset. Vaikka sitten virkkaat jos et muuta keksi.

Mitä jos jättäisit kadehtimisen vähemmälle ja alkaisit miettiä sitä tilannettasi aidosti, ja etsiä ratkaisuja, joilla saat edes tunteen, ettei kaikki ainakaan mene koko ajan huonommin. Ihminen tarvitsee toivoa.

-

...