Muistan osia vauva-ajastani, muita?
Selkeitä muistoja, kaikkiin vauva-ajan muistoihin liittyy sellainen oppimisen tunne. Muistan kun ymmärsin ett' äiti tarkoitti sanalla äiti itseään. Aurinko paistoi. Olin ehkä kolmen kuukauden ikäinen liikkumistavoistani ja niiden muistoista päätellen. Muistan meidän asuntojen seinienvärejä ja sukulaisten vierailuja vauva-ajoilta. Siitä eteenpäin muistan kaiken ja nelivuotiaasta ja oikeasti paljon allekkin muistan eideettisesti. Psykologissa tutkimuksissa aikanaan selvitettiin asiaa aivan mielenkiinnosta oikeastaan vain, kai.
Muuten olen aika normaali, ehkä vähän älykkäämpi mutta tuo muistaminen auttaa paljon. Kykenen muistamaan varmaan kaikki tilanteet sillain palauttamaan mieleen, osasta niit tilainteista oppinutkin jotain.
Hyvämuistiset, kertokaa omista muistamisen kokemuksista
Kommentit (77)
Pystyin lukee tosissaa siihe asti kunnes kerroit olevasi tavallista fiksumpi. Jokane joka nii väittää ei todellisuudessa sitä ole vaa elää harhakuvitelmaa koska ei ymmärrä muita.
Täällä yksi hyvämuistinen! Oikeastaan olen aia tiennyt "lahjastani" kun kaverit jo ala-asteella sanoi että muistan kaiken. Ja muistankin. Mun poikaystävä sanoi kerran mulle , nyk mies, että muistat väärin niin mun ystävä, edelleen ystävä, sanoi että etpä tunne häntä kun noin sanot! Hän ainakin uskoo että muistan kaiken, ollaan alaasteystäviä. Ja muistan kyllä. Ja ap, miulle tuttua kun koulussa en tajunnut miksi on kokeita kun ajattelin että juurihan se meille selitettiin ja pystyin seuraamaan muistoistani sen oppitunnin joten toi helppous on osa muistin "lahjaa". Tuntuu että monilla täysin valikoiva muisti että miten he oppivat kun muistotkin unohtuu heiltä
Höpö höpö, kukaan ei voi muistaa tuollaista, kolmesta vuodesta eteenpäin voidaan puhua että muistaa jotain lapsuudesta, muut on vaan sun luomia mielikuvia muiden kertoman perusteella.
Miten voit todistaa, etteivät muistosi vauva-ajalta ole vain kuvitelmaa, valemuistoja?
Valemuistoja. Seinien väri selviää esim. valokuvista ja olet siitä sitten "muistanut" asian.
Vierailija kirjoitti:
Pystyin lukee tosissaa siihe asti kunnes kerroit olevasi tavallista fiksumpi. Jokane joka nii väittää ei todellisuudessa sitä ole vaa elää harhakuvitelmaa koska ei ymmärrä muita.
Tjaa. Eli jos tiedät jotain niin et saa siihen usakoa.
Olen itse filosofian tohtori. Ihan varmasti fiksumpi kuin suurin osa.
Hassua, että omilla havainnoillani olen huomannut olevani sosiaalisesti tosi älukäs vaikkei se oikein sovi introvertti nörtille :)
Omat varhaisemmat muistoni sijoittuvat 2 vuoden ikään.
Muistan miten erään miehen pää jäi bussiin renkaan alle ja miten lumi muuttui punaiseksi.
Ukolla oli turkoosi toppa takki punainen pipo, jo ennen verta, ja ruskeat housut.
Muistan toki muutakin tuolta iältä mm mäyräkoiramme joka kuoli kun olin 3. Vanhuuttaan.
Tai miten tein asterixeista siltaa jota pitkin sain kulkea.
Nourin poikani alkoi puhua vasta 7 vuotiaana ja olen kysellyt jos muistaisi miten ajatteli ennen kuin osasi puhua.
Ikävä kyllä ei muista.
Muistaa kyllä asiota ilman muuta, muttei kykeni kertomaan miten ajatteli abstrakteja asoita
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi hyvämuistinen! Oikeastaan olen aia tiennyt "lahjastani" kun kaverit jo ala-asteella sanoi että muistan kaiken. Ja muistankin. Mun poikaystävä sanoi kerran mulle , nyk mies, että muistat väärin niin mun ystävä, edelleen ystävä, sanoi että etpä tunne häntä kun noin sanot! Hän ainakin uskoo että muistan kaiken, ollaan alaasteystäviä. Ja muistan kyllä. Ja ap, miulle tuttua kun koulussa en tajunnut miksi on kokeita kun ajattelin että juurihan se meille selitettiin ja pystyin seuraamaan muistoistani sen oppitunnin joten toi helppous on osa muistin "lahjaa". Tuntuu että monilla täysin valikoiva muisti että miten he oppivat kun muistotkin unohtuu heiltä
Samassa paatissa.
Ensimmäisen kerran jouduin opiskeleman yliopistossa.
Tai rehellisyyden nimeen ruotsia joutui tankkaamaan lukiossa jotta pääsi läpi.
Mä muistan myös meidän asunnon lattoiden kuviot ja yksityiskohtia, kun konttaan. Niistä ei ole valokuvia ja isäni on nämä vahvistanut. Muutettiin kun oli 3. Muistan myös pinnasangyn, jota järsin ensimmäisillä hampailla. Eteisen peilin, jota tykkäsin nuolla ja katsoa omaa kuvaa. Kylpyhuoneen kylpyammeen ja siellä olevat lelut. Isän työhuoneen laatikot yms.
En ole älykäs. Muisti on kyllä hyvä. Muistan myös kaiken, vaikka joisin kuinka humalaan, se välillä ärsyttää muita. No en nykyään kyllä edes enää juo.
Kyllä mun lapseni muisti pitkään jouluisen valotähden, vaikka oli silloin vasta 4 kuukautta. Laitoin sen joulun jälkeen pois odottamaan seuraavaa joulua.
Mutta tokko hän sitä enää siltä ajalta muistaa.
Olisipa mukava, jos muistaisin ukki-vainaani ja mamma-vainaani. Molemmat kuolivat ennen kuin täytin 1.
Muistan paljon tapahtumia alle 4-vuotiaana tapahtuneista, sillä silloin muutimme ja muistan vanhasta paikasta asioita.
Minä muistan paljonkin asioita yhden ja kahden ikävuoden väliltä. Olin jotenkin ajatellut, että ne asiat tapahtui ehkä silloin kun olin kolme, kerran kysyin äidiltä, se oli aika ihmeissään ja sanoi, että olit silloin vasta yksi. Ihan arkisista asioista siis kyse, punaiset lakerikengät kun äiti laittoi niitä jalkaan. Se kun äiti kantoi serkulle hoitoon kerrostalon rapussa jne.
Vierailija kirjoitti:
Mä muistan myös meidän asunnon lattoiden kuviot ja yksityiskohtia, kun konttaan. Niistä ei ole valokuvia ja isäni on nämä vahvistanut. Muutettiin kun oli 3. Muistan myös pinnasangyn, jota järsin ensimmäisillä hampailla. Eteisen peilin, jota tykkäsin nuolla ja katsoa omaa kuvaa. Kylpyhuoneen kylpyammeen ja siellä olevat lelut. Isän työhuoneen laatikot yms.
En ole älykäs. Muisti on kyllä hyvä. Muistan myös kaiken, vaikka joisin kuinka humalaan, se välillä ärsyttää muita. No en nykyään kyllä edes enää juo.
Muutettiin siis pois kun olin kolme. Eli nuo muistot on ennen sitä. Ja muistan selkeästi myös purulelun, johon terotin hampaita.
Minä muistan hajanaisia asioita ja tapahtumia kun olin 1v. Ihan oikeita muistoja siis, ei valemuistoja.
AP:n 3kk kuulostaa melko scifiltä - tai valemuistoilta. Mutta enpä mene silti tyrmäämään, eiköhän maailmassa ja ihmismielessä ole paljon asioita jotka poikkeavat normeista, keskimääräisyyksistä ja siitä mitä meille on opetettu.
Itse muistan asioita joita tapahtui kun olin alle 1 vuotias..sairastin 10kk ikäisenä keuhkokuumeen ja muistan sairaalassa olo ajan hyvin selvästi,muistan lempi hoitajani joka minulla sairaalassa ollessa oli sekä huone kaverini täysin selkeästi.muistan myös kuinka itkin kun oli niin ikävä äitiä öisin.tästä ajasta ei ole esim.valokuvia joista olisin voinut luoda valemuistoja. Muistan muitakin asioita varhais lapsuudesta mutta ei minulla muuten ole keskivertoa parempi muisti,ainakaan omasta mielestä.Minulle on usein sanottu etten voi muistaa noita asioita mutta kiva kuulla että on muitakin.
En uskoa hetkeäkään, että kukaan voi muistaa vauva-ajastaan mitään. Sekoitatte nyt muistot vanhemmalta iältä ja nähtyihin valokuviin kun olette vauvoja. Tyyliin "mulla on yhdessä valokuvassa sellainen pinkki purulelu kädessä, oon siinä 4kk ikäinen ja muistan kun sitä aina järsin!", vaikka todellisuudessa olette purreet sitä samaa lelua vielä 3-vuotiaana huviksenne, ja nyt luulette muistaneenne kun jo vauvana sitä söitte.
Mun siskokin väittää muistaneensa hetken, joka vangittu valokuvalle siskon ollessa vauva.
Kuvassa sisko on asuntovaunussa, niin tottahan se sen muistaa kun on se sama vaunu vieläkin porukoilla olemassa.
Mutta muistot eivät sijoitu sen valokuvan ottohetkeen, ei varmana.
Tästä on kasapäin tutkimuksia, eikä käytännössä ole löydetty oikein ketään, joka muistaisi asioita ennen kuin täytti kaksi vuotta.
Sen sijaan ihmismieli on hämmästyttävän hyvä keksimään ja täydentämään. Esim. yhdessä tutkimuksessa koehenkilön vanhemmilta oli pyydetty perhekuvaa. Kuvan ihmiset shopattiin esim. kuumailmapallon koriin, ja näytettiin sitten koehenkilölle, ja pyydettiin kertomaan tuosta hetkestä. Ehdoton valtaosa alkoi hetken kuvaa katsottuaan "muistaa" että juu, tämähän tapahtui silloin ja silloin, muistan miten jännää oli, äitiä hirvitti yms. Hämmästys oli vilpitöntä kun kerrottiin, että tätähän ei muuten koskaan tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, kukaan ei voi muistaa tuollaista, kolmesta vuodesta eteenpäin voidaan puhua että muistaa jotain lapsuudesta, muut on vaan sun luomia mielikuvia muiden kertoman perusteella.
Muistan ennen kaksivuotis syntymäpäivääni tapahtuneita asioita. Ihan oikeita muistoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö, kukaan ei voi muistaa tuollaista, kolmesta vuodesta eteenpäin voidaan puhua että muistaa jotain lapsuudesta, muut on vaan sun luomia mielikuvia muiden kertoman perusteella.
Muistan ennen kaksivuotis syntymäpäivääni tapahtuneita asioita. Ihan oikeita muistoja.
Kuten mitä?
Artistit saattavat muistaa ihan uskomattomia yksityiskohtia mistä vaan. Ja ovat usein erittäin älykkäitä. Mutta siis autistisia, että eivät välttämättä muista miten kaupassa maksetaan. Saattavat kuitenkin pyöritellä kvanttifysiikkaan kaavoja mielessään. Vaikuttavat vähän urpoilta ulkopuolisen silmin. Oletkohan sinäkin autistinen?
Etkä muista.