Kumpi on tärkeämpää; se, että siivoaminen on mukavaa vai erinomainen lopputulos?
Minusta mukavuus menee edelle. Elämästä valtava osa kuluu siistimiseen, järjestelyyn ja siivoamiseen, joten sen täytyy olla mahdollisimman mukavaa. Siksi yritän olla streessamatta liikaa siivouksista, panostan hyviin siivousvälineisiin, enkä nipota toisen siivoustavasta tai -jäljestä. Kun siivous on mukavaa, kynnys siivota ei kasva liian suureksi. Jos siivoukseelta odottaa täydellisyyttä hipovaa lopputulosta, ei tule siivottua lainkaan. Näin siis minulla.
Kommentit (19)
Ei siivoamisen mukavaa tarvitse olla mutta jos ei nyt ihan tuskaakaan. Itselle siivouksen tulis olla suht helppoa mutta silleen että lopputulos on kuitenkin oikeasti hyvä.
Mukavaa.
Tällaisessa yli 100 vuotta vanhassa omakotitalossa ei synny minkäänlaisella siivoamisella huipputuloksen näköistä. Osa pinnoista on kuluneita, on monenlaista eri aikakausilta ja siivoamista kaipaavia kohteita, joihin ylettyminen turvallisesti on hankalaa. Pahimpana talon sydänmurin yläosa, kun painovoimainen ilmanvaihto vetää pölyä ja rasvaa poistoilman mukaan.
Siivoaminen ei ole koskaan mukavaa. Korkeintaan siedettävää jos voi nauttia päihteitä.
Saako auton pestä niin että on mukavaa vai niin että lopputulos on täydellinen? Mitäpä se haittaa jos likaa jäi raidoiksi pintaan? Eikä sillä nyt niin väliä ole peseekö hiekkaisella sienellä vai ei? Itse tykkään pestä vaan helpot kohdat kuten katon reunat ja konepeltiä, mutta mies valittaa, etten pese autoa kunnolla. Ihme nipotusta.
Mukavuus on tärkeämpää. Parempi että me koko viisihenkinen perhe siivoamme vähän sinnepäin ja höpöttelemme kuin että minä siivoan yksin ja korkeimman vaatimustason mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä siivoaminen tuntuu mukavalta, jos se ei tuota tulosta? Mikä oikeasti onkaan se siivoamisen pointti?
Siivoustuloksia on olemassa enemmän kuin kaksi ääripäätä. Tulos voi olla jollain mittapuulla täydellinen, mutta se voi myös olla vähemmän täydellinen, mikä ei sekään ole vielä huonoa siivousta. Tärkeämpää on ylipäätään siivota, kuin asettaa niin korkeat siivoustavoitteet, ettei niiden vuoksi viitsi edes aloittaa.
"Elämästä valtava osa kuluu siistimiseen, järjestelyyn ja siivoamiseen, joten sen täytyy olla mahdollisimman mukavaa."
Minusta paikkojen pitäminen siistinä ja tavaroiden pitäminen oikeilla paikoilla tapahtuu automaattisesti kuten hampaiden peseminen ja suihkussa käynti ilman että sitä tarvitsee sen kummin ajatella. Esimerkiksi ruuanlaittoon ja syömiseen kuuluu myös jälkien korjaaminen eli astioiden tiskaaminen ja asunnon tuulettaminen. Ei niitä likaisia astioita kannata jättää tiskialtaaseen odottamaan inspiraatiota.
Vierailija kirjoitti:
Mukavuus on tärkeämpää. Parempi että me koko viisihenkinen perhe siivoamme vähän sinnepäin ja höpöttelemme kuin että minä siivoan yksin ja korkeimman vaatimustason mukaan.
Yksinasumisen hyviä puolia on se että vastaa itse 100 % siisteystasosta eikä tarvitse pohtia työnjakoon liittyviä kysymyksiä tai korjata muitten aiheuttamia sotkuja.
Älykkäät ja lukeneimmat siivoavat suurpiirteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavuus on tärkeämpää. Parempi että me koko viisihenkinen perhe siivoamme vähän sinnepäin ja höpöttelemme kuin että minä siivoan yksin ja korkeimman vaatimustason mukaan.
Yksinasumisen hyviä puolia on se että vastaa itse 100 % siisteystasosta eikä tarvitse pohtia työnjakoon liittyviä kysymyksiä tai korjata muitten aiheuttamia sotkuja.
Tämä on totta! Silti en perhettäni pois vaihtaisi, vaikka siivous/epäjärjestys voi saada aikaan riitoja ja pahaa mieltä. Ennemmin vietän perhe-elämää siistihkössä kodissamme kuin eläisin sinkkuna oman mittapuuni mukaan täydellisessä asunnossa.
Mukavaa ehdottomasti, muuten en saisi edes aloitettua koskaan, eli musat täysille ja bisse auki is the only way!
Tykkään että on siistiä ja järjestyksessä, mutta aika rauhakseen siivoilen. Joten juu, se mukavuus. Pesitkö 'tänä kesänä' ikkunat on turha kysymys.
Äidilleni tämä kysymys olisi ollut naurettava. Hän arvosti puhdasta lopputulosta yli kaiken. Hän siivosi suursiivoukset kellontarkasti ja perusteellisesti, aivan jokaisen kolkan. Näistä ei missään tapauksessa voinut lipsua, koska ties mitä kauheaa tapahtuu, jos leivinuunin päällä on pölyä tai komeroiden perällä tavaraa hujan hajan. Lisäksi äitini siisti paikkoja ihan koko ajan, kulki paljon rätti kädessä. Tavarat laitettiin heti paikoilleen; tätä ominaisuutta osaan nykyään jo arvostaa. Isäni ei siivonnut, mutta oli muuten siisti ja järjestelmällinen. Lapset velvoitettiin siivoamaan usein ja kiukkuisena, ja opinkin tehokkaasti inhoamaan siivoamista. Lapsuudenkodissani oli oikeastaan aina tiptop-siistiä ja vasta omassa kodissa ymmärsin, millaisen työn takana tuo siisteystaso oli.
Johtuuko lapsuudenkodistani vai perusluonteestani, mutta olen vanhempiani suurpiirteisenpi ja mukavuudenhaluisempi, siivoan ja järjestelen puuskissa kun inspiraatio iskee. Perheeni ei valitettavasti pidä tavaroita oikeilla paikoillaan, eikä jälkiä siivota heti sotkemisen jälkeen, joten meillä ei koskaan ole niin siistiä kuin haluaisin. Tämä harmittaa, vaikka en edes haluaisi samaa siisteystasoa kuin lapsuudenkodissa. Arvostan huomattavasti enemmän mukavuutta kuin täydellisyyttä, mutta siivoaminen olisi kyllä mukavampaa, jos edes tavarat olisivat paikoillaan ja jos jokainen siivoaisi heti jälkensä.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä siivoaminen tuntuu mukavalta, jos se ei tuota tulosta? Mikä oikeasti onkaan se siivoamisen pointti?
Naiset on syntyny tuusaaman ihan luonnostaan. Jotain pitää tehdä koko ajan
Mies52v
Hyvä lopputulos on tärkeää minulle, mutta mukavuus ja kodin hyvä ilmapiiri menee tämän edelle. Lapsuudenkodissani äiti harrasti raivosiivousta, eikä kellään ollut kovin kivaa siivouspäivinä.
Onneksi kodin siistinä pitäminen onnistuu yhteistyöllä ja ilman raivareita.
No mukavuus siltä kantilta, että välineet on kunnossa. Kylppärin siivous on aina ollut aivan ehdoton yli-inhokkini maailmassa kun jyystin lattiaa juuriharjalla, mutta kunnon varrellisen kaakeliharjan hankkimisen jälkeen tuosta on tullut yllättävän kiva homma. Sama imuroinnin kanssa kun ostin normi-imurin rinnalle tuollaisen dysonin ladattavan, millä pärjää melkein yksinomaan, eikä tarvii söhlätä letkujen ja johtojen kanssa.
Siivous ei ole koskaan mukavaa, ja riittää että lopputulos on edes vähän sinnepäin.
Tietysti lopputulos, keksisin paljon muuta hauskempaa tekemistä kuin siivoaminen, jos hauskuus olisi päämääränä.
Miten ihmeessä siivoaminen tuntuu mukavalta, jos se ei tuota tulosta? Mikä oikeasti onkaan se siivoamisen pointti?