Mulla oli 7,6 peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo
Silti minusta ei tullut koskaan mitään. Nyt 47v sen jo voi sanoa.
Kommentit (9)
Mulla oli 7,8 ja menin suoraan opiskelemaan yliopistoon alaa, johon tiedealoista vaikein päästä sisään. Siispä tsemppiä kaikki nuoret, jotka ette ole kympin keskiarvon oppilaita - ei se välttämättä mitään kerro!
Mulla on ainakin niin pahat vaikeudet matematiikan ja matemaattisen aineiden kanssa, ettei opiskeluista tullut koskaan mitään. ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 7,8 ja menin suoraan opiskelemaan yliopistoon alaa, johon tiedealoista vaikein päästä sisään. Siispä tsemppiä kaikki nuoret, jotka ette ole kympin keskiarvon oppilaita - ei se välttämättä mitään kerro!
Kyllä varmasti menit yliopistoon suoraan peruskoulusta. Kyllä kyllä.
Missä haavemaailmoissa ihmiset elää? :DDD
Mulla oli 8,5. Tästä aikaa 11v. Sen jälkeen en olekaan valmistunut enää mistään.
Mulla oli peruskoulun ka jotain samaa luokkaa, kuin AP:llä, lukiossa keskiarvo putosi reippaasti alle 6 (lähempänä 5) ja kirjoitin nätin A rivin.
Menin yliopistoon, valmistuin 4 keskiarvolla :)
Eipä noilla todistuksilla aina ole niin merkitystä. Esimerkiksi minä vs. yläasteen kaverini. Minua ei koulut siinä iässä juuri kiinnostanut, peruskoulun päästötodistuksen KA 6,4. Tämä kaverini taas oli oikein lukutoukka ja hikkari, päälle 9 KA.
Mutta: tällä kaverillani oli jostain syystä heikko itsetunto. Hän ei uskonut olevansa oikeasti älykäs ja kyvykäs, vaan jotenkin järkyttävällä pänttäämisellä ja tuurilla yhdessä päässeensä tuloksiinsa. Hän uskoi että saattaisi vielä pärjätä kovalla työllä lukiossa, mutta koska korkeakouluopinnoissa tuskin, niin hän meni amikseen maalarilinjalle ja sieltä valmistui. Jonkinlainen huijarisyndrooma siis hänellä.
Sitten olin minä, jolta taas ei itsevarmuutta puuttunut huonosto todistuksesta huolimatta. Ajattelin, että todistus johtui vain siitä että olin ns. perseillyt kun ei kiinnostanut, ja tosi asiassa olen riittävän älykäs mihin tahansa opintoihin (kukaan muu ei siihen uskonut kuin minä, niin vanhemmat kuin opo yrittivät puhua lukioon menoa vastaan). Pääsin kumminkin lukioon kuten siihen aikaan siellä pienellä paikkakunnalla käytännössä kaikki halukkaat. Siellä koulu alkoi jo vähän kiinnostaa ja kirjoitin 5 L:ää ja yhden E:n lopulta. Matematiikka kuitenkin tuntui tosi vaikealta, kun oli jäänyt yläasteen opit välistä. Mutta menin kuitenkin opiskelemaan matemaattis-luonnontieteellistä alaa yliopistoon (pääsin suoraan pääsykokeiden parhaimmiston kiintiössä, peruspisteillä en lyhyen matematiikan kanssa olisi päässytkään) ja valmistuin maisteriksi 4 vuodessa.
Vaati vain itsevarmuutta, sisua ja työtä. Uskon että tuo minua paljon älykkäämpi ja lahjakkaampi kaverini olisi päässyt samasta paljon pienemmällä pään hakkaamisella seinään, mutta hän ei valinnut niin koska ei uskonut kykyihinsä.
Minulla oli yo-todistuksen yleisarvosana b, keskiarvoa 7,5. Mutta asenne varmaankin kohdallaan ja minäkuva aina ollut ok.Vanhemmat eivät liiemmin patistaneet olemaan kiltti ja ylikunnollinen tyttö. Liikunta ja urheilu ovat aina olleet omiani. Sain töitä helposti, kävin mmatillisia kursseja työn ohessa ja pääsin yliopistoonkin, josta valmistuin maisteriksi aika nopeasti suositulta alalta. Sen jälkeen ole ollu töissä mm. tulostavoitteisissa yrityksissä. Minua on motivoitunut hyvä palkka ja itsenäinen työ. Ei ihminen tarvitse kympin keskiarvoja menestyäkseen elämässään. Terve järki ja kyky välittää kohtuudella muista ja itsestä riittävät.
Mulla oli ka 6,5 ja väittelin vuosi sitten