Valitsiko kasvattaja teille tulevan koiranpennun vai valitsitteko pennun itse?

Riippuu.

Joskus pentueelle on kasvatustoiveita, jolloin kasvattaja valitsee ne siitä "alta pois" esim itselleen tai muille kasvattajille.

Voi myös olla luonne-eroja pennuissa ja kokenut kasvattaja yrittää mätsätä pennun sen tulevan perheen kanssa.

Joskus taas saa itse valita.

Mitä pennussa oli vikana? Minkälaisia te olette?

Kasvattaja on aina valinnut. Ja niin teen myös itse kasvattajana. Ei tulisi muuta edes mieleen!

Ajattelitko ap, että te olette ainoat pennun ottajat ja saatte valita siitä porukasta ekana? Mikä tekee teistä parhaimman siihen hommaan? Jos poikasia on vaikka neljä, niin mikä ihme teidät nostaisi muiden edelle valitsemaan poikasta ensimmäisenä?

Itse saimme valita. Otimme pentueen pienimmän. Kasvoi kyllä suureksi koiraksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä pennussa oli vikana? Minkälaisia te olette?

Ei ole pentue syntynyt vielä eikä edes astutusta tapahtunut. Tuli asia esille tässä kirjeenvaihdossa kasvattajan kanssa.

Harvoin sitä ap itse pääsee valitsemaan, ainakaan jos on perus lemmikinottaja eikä hae näyttely- tai harrastuskoiraa. Yleensä noihin erityistarkoituksiin katsotaan ensin kokeneille koiraharrastajille heidän kanssa yhdessä sopivat pennut, ja lemmikinostajille jää mitä on jäljellä. 

Olen itsekin kasvattanut muutaman pentueen ja eipä niitä oikeni koko pentueesta valita saanut kuin ehkä joskus joku toinen kasvattaja joka haki näyttely/jalostuskoiraa.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelitko ap, että te olette ainoat pennun ottajat ja saatte valita siitä porukasta ekana? Mikä tekee teistä parhaimman siihen hommaan? Jos poikasia on vaikka neljä, niin mikä ihme teidät nostaisi muiden edelle valitsemaan poikasta ensimmäisenä?

Samaa mietin.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelitko ap, että te olette ainoat pennun ottajat ja saatte valita siitä porukasta ekana? Mikä tekee teistä parhaimman siihen hommaan? Jos poikasia on vaikka neljä, niin mikä ihme teidät nostaisi muiden edelle valitsemaan poikasta ensimmäisenä?

En tietenkään ajatellut. Edellistä koiraa ottaessamme, 20v sitten, toimittiin siten että pentuetta mentiin katsomaan. Varatut pennut oli, no, varattuja (kasvattajan itselleen varaama), ja vapaana olevista valittiin omamme. Muistaakseni järjestys meni siten, että se kuka oli ensimmäisenä ollut kasvattajaan yhteydessä pentueen tiimoilta sai valita ensin jne.

Meillä kasvattaja valitsi, mutta toiveidemme ja ominaisuuksiemme perusteella. Kasvattaja tuntee pentueen yksilöt paremmin. Pentueen kanssa pitäisi viettää useampi päivä, että saisi oikean kuvan millaisia pennut oikeasti ovat luonteeltaan. Ja tässäkin tapauksessa ostajalla pitäisi olla sitä osaamista havainnoida asiaa.

Etsisin toisen kasvattajan, jos sitä ei kiinnostaisi pentujen ominaisuudet ja mihin kotiin ne päätyvät.

Pentueessa on teperamentiltaan erilaisia pentuja ihan samoin kuin saman perheen lapsissa. Jalostukseen valitaan ensin. Sen jälkeen etsitään kullekin pennulle sille parhaiten sopiva koti. Kokenut kasvattaja näkee jo pennusta kasvaako siitä esimerkiksi vilkas vai passiivinen, kova vai pehmeä, onko puolustustahtoa ja taisteluviettiä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä pennussa oli vikana? Minkälaisia te olette?

Ei ole pentue syntynyt vielä eikä edes astutusta tapahtunut. Tuli asia esille tässä kirjeenvaihdossa kasvattajan kanssa.

Mistä syystä alapeukut?

Oltiin kissaa hankkimassa ja omistaja sanoi että te otatte jorman, kun olette ainoat jotka pärjää sen kanssa :D Olikin varsin kovapäinen yksilö, mutta pentuvaiheen jälkeen oppi kyllä tavoille hellällä ohjauksella ja nyt on mitä ihanin tapaus. Nainen, jolta hankittiin, oli ihmeissään kun lähetin kuvan nykyisestä sylikissasta. Eli kyllä ne kasvattajat vaan tietävät, kenelle sopii kukin. Ja kys. nainen oli siis tuttuni, joten tunsi meidät hyvin.

Varoppa nyt, ettet päädy valitsemaan pentua pentutehtailijalta. Niitä ei paljon hetkauta millaseen kotiin pentu päätyy.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu.

Joskus pentueelle on kasvatustoiveita, jolloin kasvattaja valitsee ne siitä "alta pois" esim itselleen tai muille kasvattajille.

Voi myös olla luonne-eroja pennuissa ja kokenut kasvattaja yrittää mätsätä pennun sen tulevan perheen kanssa.

Joskus taas saa itse valita.

Niin, juuri näin ensimmäisen koiramme kasvattaja toimi. Lopuista vapaana olevista saimme itse valita. Muistaakseni kertoi pennuista ja miltä luonne mielestään vaikutti eri yksilöillä, mutta itse siis valittiin meille tuleva koira pitäen mielessä kasvattajan luonnekuvaukset.

Pentu on kasvattajan kanssa 2 kuukautta, omistajan kanssa toivottavasti yli 10 vuotta. Ei se pentu sen kahden kuukauden aikana näytä mitään, millaiseksi koira tulee luonteeltaan kasvamaan, siihen vaikuttaa koulutus ja ympäristö, ei emänmaito. Et ole todellakaan ainoa, joka koiran pentueesta haluaa. Sukupuolen toki voi itse toivoa, jos pentueessa riittää haluamaasi sukupuolta.

Meillä ainakin pohdittiin asiaa pitkään ja käytiin läpi mitä voidaan tarjota ja mitä koiralta toivotaan. Sitten yhdessä tuumin pohdittiin mikä pentu olisi sopivin, vai onko mikään. Saatiin ihan täydellinen koira siitä pentueesta.

Riippuu kasvattajasta mutta yleisimmin kasvattaja valitsee, kuka pennuista sopii luonteeltaan ja rakenteeltaan mihinkin perheeseen ja mihin käyttötarkoitukseen (esim. sijoitus ja näyttelyt sekä jalostuskäyttö, agility tai toko tai metsästys tms. käyttö vai ihan kotikoira). Ja joskus päättää, että varauksesta huolimatta tuohon perheeseen ei mene yksikään pennuista. Kyllä se on ihan kasvattajan oikeus valita sopiva perhe pennuilleen ja hän tuntee rodun ja pennut paremmin kuin hetken piipahtava ostaja. Kasvattaja toki yleensä neuvottelee ostajan kanssa omista ja ostajan toiveista ja ostajan kokemuksesta jne ja myös kemiat kasvattajan ja ostajan sekä ostajan ja pentujen välillä vaikuttaa myös. Toki jos tämä systeemi ei kelpaa, niin ei ole pakko ostaa tältä kasvattajalta. Tällä hetkellä jono voi kuitenkin olla 1-2 vuotta, joten ihan nipottajaksi ei kyllä kannata alkaa. Ja suurin osa kasvattajista siis itse päättää, mikä pentu menee mihinkin - ei ostaja. Tässä ei osteta tavaraa vaan yksilöitä ja kasvattaja toivoo saavansa pennut mahdollisimman oikeaan paikkaan.

Kasvattaja valitsee, ei ole pakko tietenkään ottaa kasvattajan valitsemaa, vaan voi jäädä ilmankin.

Nyt on kyllä sellaiset koiramarkkinat, että myyjät vie ja ostajat vikisee, eli jos koiran haluaa, niin aika nöyränä ja alistuneena saa olla kasvattajan jalkojen juuressa, ottajia on niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Pentu on kasvattajan kanssa 2 kuukautta, omistajan kanssa toivottavasti yli 10 vuotta. Ei se pentu sen kahden kuukauden aikana näytä mitään, millaiseksi koira tulee luonteeltaan kasvamaan, siihen vaikuttaa koulutus ja ympäristö, ei emänmaito. Et ole todellakaan ainoa, joka koiran pentueesta haluaa. Sukupuolen toki voi itse toivoa, jos pentueessa riittää haluamaasi sukupuolta.

Oma kokemukseni on kyllä vahvasti eri. Pentutesti antaa hyvinkin paljon osviittaa pennun perusluonteesta ja näin siitä kenelle ja mihin käyttöön soveltuu.