Kuinka ja kenelle menetit neitsyytesi/poikuutesi?

19-vuotiaana nykyiselle aviomiehelleni, jonka kanssa on yhdessä oltu kaikkiaan 35 vuotta, joista 31 ja puoli vuotta naimisissa.

Oli ihan miellyttävä eka kerta, vaikka siitähän se vasta alkoi paranemaan.

28v menetin 27v naiselle, oli hyvä ja romanttinen kokemus

13-vuotiaana hyväksikäyttäjälleni (aikuinen mies), joka hyväksikäytti minua ikävuosinani 7-18 ja viimeisen kerran koski minuun kun olin 23v.

Ei siis ollut todellakaan miellyttävä eka kerta, kielsin häntä, potkin, työnsin jne, mutta ei se auttanut ja todellakin sattui, vaikka oli vuosien ajan sormin tunkeutunut sisääni.

Enää emme ole tekemisissä enkä toisaalta harrasta mitään miesten kanssa ollenkaan, kun saan miesten kosketuksista takaumia ja sängyssä paniikkikohtauksia. Onnellinen olen siis loppuelämäni yksin, ja normiarjessa nuo kokemukset eivät vaikuta elämääni. 

22veenä menetin muistaakseni vuotta vanhemmalle naiselle, se oli ihan täyttä sähellystä ja ekana iltana ei ees seisonut. Sitten seuraavana iltana kun seisoi, niin jossain vaiheessa piti vaan lopettaa kun ei nalli lauennut millään.

Vierailija kirjoitti:

13-vuotiaana hyväksikäyttäjälleni (aikuinen mies), joka hyväksikäytti minua ikävuosinani 7-18 ja viimeisen kerran koski minuun kun olin 23v.

Ei siis ollut todellakaan miellyttävä eka kerta, kielsin häntä, potkin, työnsin jne, mutta ei se auttanut ja todellakin sattui, vaikka oli vuosien ajan sormin tunkeutunut sisääni.

Enää emme ole tekemisissä enkä toisaalta harrasta mitään miesten kanssa ollenkaan, kun saan miesten kosketuksista takaumia ja sängyssä paniikkikohtauksia. Onnellinen olen siis loppuelämäni yksin, ja normiarjessa nuo kokemukset eivät vaikuta elämääni. 

Miksi et kertonut kenellekkään?

Aviomiehelleni hääyönä. Ei ollut kauhean kaksinen kokemus, mutta parani siitä pikkuhiljaa. 30 vuotta oltu nyt yhdessä.

Tuomakselle pihasaunassa kesäkuussa 2006. Olin 15-vuotias.

21-vuotiaana Ruotsin-risteilyllä. Olisin halunnut jo paljon aiemmin, mutta kukaan mies ei koskaan kiinnostunut tekemään lähempää tuttavuutta.

Kun tämän yhden sitten sain nalkkiin, raahasin heti hyttiin ja innoissani kävin kimppuun. Mies vaan oli tosi passiivinen ja koska itse olin täysin kokematon, ei siitä oikein mitään iloa ollut. Mietin vain koko ajan, että näin tylsästä asiasta niin hirveä haloo.

Ei kuitenkaan tehnyt kipeää eikä tullut verta. Täysin yhdentekevä kokemus joka tavalla.

16-vuotiaana Englannissa kielikurssilla, iltayöllä rannalla vuotta vanhemman kurssikaverini kanssa. Voisiko poikuudestaan eroon hienommin päästä. 😊

Sä et tunne sitä horoa.

17 v. silloiselle poikaystävälle. Sattui ja tuli vähän vertakin, ei pystynyt kauan jatkaa. En tykännyt yhdynnästä pari eka vuotta.

Vierailija kirjoitti:

17-vuotiaana. Paikallinen salibandyjoukkue.

Homoseksiä?

Et tunne sitä, se käy toista koulua!

Lasketaanko suikkari poikuuden menetykseksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

13-vuotiaana hyväksikäyttäjälleni (aikuinen mies), joka hyväksikäytti minua ikävuosinani 7-18 ja viimeisen kerran koski minuun kun olin 23v.

Ei siis ollut todellakaan miellyttävä eka kerta, kielsin häntä, potkin, työnsin jne, mutta ei se auttanut ja todellakin sattui, vaikka oli vuosien ajan sormin tunkeutunut sisääni.

Enää emme ole tekemisissä enkä toisaalta harrasta mitään miesten kanssa ollenkaan, kun saan miesten kosketuksista takaumia ja sängyssä paniikkikohtauksia. Onnellinen olen siis loppuelämäni yksin, ja normiarjessa nuo kokemukset eivät vaikuta elämääni. 

Miksi et kertonut kenellekkään?

Olin nuori, kun se kaikki alkoi enkä ymmärtänyt sen olevan jotenkin epänormaalia/ kiellettyä. Lisäksi kotonani ei saanut puhua huonoista/ surullisista asioista eikä muistella menneitä, vaan aina tuli olla iloisia, joten en siellä voinut asiasta mainita.

13-vuotiaana terveydentiedon tunnilla sitten selvisi, että aikuisten ei tule maata lasten kanssa, mutta kaikki luokkalaiset keskustelivat vastaavasta aiheesta sanoilla "kuinka ällöttävää, että joku teini on aikuisen miehen kanssa". Sen jälkeen koinkin sitten kovaa syyllisyyttä ja häpeää asiasta, koin olevani ällöttävä enkä halunnut asiasta puhua.

16-vuotiaana yritin hakea apua, koska halusin eroon noista asioista, mutta pelkäsin että kaikki perheemme lapset huostaanotetaan enkä halunnut pikkusisarukseni joutuvan minnekään laitokseen, koska hänellä oli hyvä elämä kotona ja vanhempansa rakastivat häntä. Eli sitten sitä kärsi, jotta pikkusisarukseni sai olla kotona.

18-vuotiaana muutin kauas tuon henkilön luota, parikymppisenä tapasin hänet vielä pari kertaa, koska luulin, että on muuttunut. Todellisuudessa ei ja sitten onnistuin vihdoin päättämään yhteydenpitomme ja toivon, että ei enää törmätä kadullakaan tms.

Nyt aikuisena en jaksa vaan enää tehdä rikosilmoitusta asiasta, kun en halua käydä noita tapahtumia enää yksityiskohtaisesti läpi ja toisaalta olisi lähinnä sana sanaa vastaan. 

14-vuotiaana metsässä puolukanvarpujen seassa saman ikäiselle pojalle. Seurusteltiin silloin pari kuukautta.

25-vuotiaana meni poikuus. Nainen oli lapsuuden kaveri, joka varmaan säälistä pääsi minut tuskistani. Sittemmin tahti parani ja lapsiakin ehdin siittämään.

15-vuotiaana ensimmäiselle poikaystävälleni omassa huoneessani. Olimme seurustelleet silloin 8-9 kk. Hän oli kaksi vuotta minua vanhempi. Ei todellakaan ollut kummoinenkaan kokemus, jännitti ja jo etukäteen hävetti ja pelotti, että mitä jos tulee verta.

Aikaa siitä on nyt reilut 40 vuotta.

Kännissä teininä jollekin samoissa bileissä olleelle.

Halusin vain hankkiutua eroon neitsyydestä. En odottanutkaan sen olevan mitään ihmeellistä. Eikä tosiaan ollutkaan. Mutta tulipahan hoidettua se roska pois alta.

Sen jälkeen uskalsin vasta jutella poikien kanssa myös selvinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

17-vuotiaana. Paikallinen salibandyjoukkue.

Homoseksiä?

Ai sinäkin muistat?