Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suurin osa vieraitten kielten opettajista on kieliopista nipottavia naisia

Vierailija
18.09.2020 |

Opetusmenetelmät ovat 1970-luvulta. Ei ihme, että ruotsia inhotaan.

Kommentit (51)

Vierailija
1/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ap ei ole opettaja joka muuttaa systeemin?

Vierailija
2/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten paljon sinulla on kokemusta nyt annettavasta kieltenopetuksesta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Vierailija
4/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ainakin oli ihania kielten opettajia mainitsemallasi vuosikymmenellä ja sen jälkeenkin. Kyllä virheitä sai tehdä ja hyvällä meiningillä opeteltiin asioita. Kaikilla ei varmaankaan näin kivasti ole ollut.

Vierailija
5/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa sekavaa settiä.

Kielten opetus on jo 80-luvulta alkaen ollut kommunikatiivista.

Ruotsin ja esim saksan ja ranskan kielissä on pakko opetella kielioppi, koska muuten ei pystu siihen kommunikoimiseen.

Sitten taas esim englannissa alkuun pääsee helposti mutta syvemmällä tasolla kielioppi korostuu.

Kiinassa sitten taas esim on pakko ääntää heti virheettä. Muuten ei voi kommunikoida.

Vierailija
6/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enemmistö vieraiden kielten opettajista on kieliopista nipottavia naisia.

Opetusmenetelmät ovat peräisin 1970-luvulta. Ei ole ihme, että ruotsia inhotaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nimenomaan ruotsia kohtaan tunnettu inho johtuu aivan muista syistä.

Muut kielet ovatkin sitten eri asia.

Vierailija
8/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Voi yhden kerran tätä tyhmyyden määrää...

Vierailija
10/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään kyllä peruskoulun oppikirjat ovat aika eloisia, on paljon suullista harjoittelua, kuvasta kertomista,sanaristikoita. Pyritään käytännön kielitaitoon aktivoivin menetelmin.

Itse opetan kieliä kansalaisopistossa ja siellä täytyy olla vielä käytännönläheisempää, miten pärjätä kielellä kaupassa, liikennevälineissä jne. Silti kielioppi on kielen selkäranka ja usein liian koulumaista tai kuivaa opetusta vastustavat eivät ole valmiita tekemään tarpeeksi töitä oppiakseen kielen rakenteet. Pahimmassa tapauksessa odotetaan juorukerhoa missä puhutaan suomeksi omia juttuja. Kultainen keskitie on tässäkin asiassa paras!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Voi yhden kerran tätä tyhmyyden määrää...

Missähän se tyhmyys on? Täällä oppii aikuisetkin ummikot puhumaan kieltä muutamassa kuukaudessa. Suomessa tankataan ja tankataan ja tulosta ei synny. Joskus mietin onko tarkoituskin pitää suomenkielisten ruotsin taso huonona, niin etteivät tunge samoihin opiskelupaikkoihin ruotsinkielisten kanssa.

Vierailija
12/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Joo, useimmille muodostuu sisäinen kieliopin taju kieltä käytettäessä. Ka opetettaessa suomea ulkomaalaisille, etenkin lukutaidottomille, niin se opetus on juuri tuollaista, mitä kuvaat.

Mutta kun opetetaan kieltä vieraana kielenä, kouluaineena, niin siinä on kielen puhumisen oppimisen lisäksi myös akateeminen tavoite. Siksi myös normatiivisen kieliopin ja se käsitteiden tutuksi tekeminen vähitellen on tärkeää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Voi yhden kerran tätä tyhmyyden määrää...

Missähän se tyhmyys on? Täällä oppii aikuisetkin ummikot puhumaan kieltä muutamassa kuukaudessa. Suomessa tankataan ja tankataan ja tulosta ei synny. Joskus mietin onko tarkoituskin pitää suomenkielisten ruotsin taso huonona, niin etteivät tunge samoihin opiskelupaikkoihin ruotsinkielisten kanssa.

Kuule, iso osa sille, ettei jotain opi, on oppijan motiivissa ja asenteessa.

Vierailija
14/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Voi yhden kerran tätä tyhmyyden määrää...

Missähän se tyhmyys on? Täällä oppii aikuisetkin ummikot puhumaan kieltä muutamassa kuukaudessa. Suomessa tankataan ja tankataan ja tulosta ei synny. Joskus mietin onko tarkoituskin pitää suomenkielisten ruotsin taso huonona, niin etteivät tunge samoihin opiskelupaikkoihin ruotsinkielisten kanssa.

Siellä, siellä se tyhmyys on.😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yrittävätkö he myös viedä rahasi?

Vierailija
16/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ei osaa kielioppia, ei pysty perustelemaan, miksi jokin kielioppiasia lauseessa on kuten se on. Osaa vaan sanoa, että korvakuulolta tämä menee näin, mutta ei tiedä, miksi.

Koulussa opetetaan myös niitä tulevia kieltenopettajia. Siksi on tärkeää, että oppijat opetetaan myös ymmärtämään, miksi jokin on, kuten on.

Vierailija
17/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Joo, useimmille muodostuu sisäinen kieliopin taju kieltä käytettäessä. Ka opetettaessa suomea ulkomaalaisille, etenkin lukutaidottomille, niin se opetus on juuri tuollaista, mitä kuvaat.

Mutta kun opetetaan kieltä vieraana kielenä, kouluaineena, niin siinä on kielen puhumisen oppimisen lisäksi myös akateeminen tavoite. Siksi myös normatiivisen kieliopin ja se käsitteiden tutuksi tekeminen vähitellen on tärkeää.

Ehkä sitä painotusta voisi vähän miettiä. Kommunikointikyky on kuitenkin aika olennaista kun kieltä opiskellaan ja motivoikin aika paljon enemmän kun huomaa että kieltä voi oikeasti käyttää. Ja eikö ihan yliopistotasollakin moni ota hirveitä paineita ruotsinkielestä edelleen, monen vuoden opiskelun jälkeen. Jotain siinä nyt vaan on pielessä.

Vierailija
18/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos ei osaa kielioppia, ei pysty perustelemaan, miksi jokin kielioppiasia lauseessa on kuten se on. Osaa vaan sanoa, että korvakuulolta tämä menee näin, mutta ei tiedä, miksi.

Koulussa opetetaan myös niitä tulevia kieltenopettajia. Siksi on tärkeää, että oppijat opetetaan myös ymmärtämään, miksi jokin on, kuten on.

Koulua vartenko sitä opiskellaan vai elämää?

Vierailija
19/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voihan sitä purnata vastaan, mutta kielioppi on kielen rakenne, eikä ilman sitä tule kuin ulkoa opeteltuja sanapötköjä peräkkäin.

Kun tuntee kielioppia, voi myös itse syventää ja kehittää kielitaitoaan pidemmälle.

Vierailija
20/51 |
18.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Voi yhden kerran tätä tyhmyyden määrää...

Missähän se tyhmyys on? Täällä oppii aikuisetkin ummikot puhumaan kieltä muutamassa kuukaudessa. Suomessa tankataan ja tankataan ja tulosta ei synny. Joskus mietin onko tarkoituskin pitää suomenkielisten ruotsin taso huonona, niin etteivät tunge samoihin opiskelupaikkoihin ruotsinkielisten kanssa.

Saisiko jokainen koululainen kotiinsa natiivin ruotsalaisen, jotta voisi opetella kieltä ehdottamallasi tavalla? Vai lähetetäänkö lapsi kahdeksi vuodeksi Ruotsiin?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme viisi seitsemän