Suurin osa vieraitten kielten opettajista on kieliopista nipottavia naisia

Upp med detta

Ap, milloin olet ollut viimeksi kielen tunnilla koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä purnata vastaan, mutta kielioppi on kielen rakenne, eikä ilman sitä tule kuin ulkoa opeteltuja sanapötköjä peräkkäin.

Kun tuntee kielioppia, voi myös itse syventää ja kehittää kielitaitoaan pidemmälle.

Väitän että suurin osa oppii englantiakin jo lapsena ymmärtämättä niin paljon kieliopista.

Totta. Rentoja ja reippaita miehiä kaivattaisiin tähänkin opettajakuntaan.

Sitten toisaalta historian ja yhteiskuntaopin opettajat ovat melkein aina miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä purnata vastaan, mutta kielioppi on kielen rakenne, eikä ilman sitä tule kuin ulkoa opeteltuja sanapötköjä peräkkäin.

Kun tuntee kielioppia, voi myös itse syventää ja kehittää kielitaitoaan pidemmälle.

Väitän että suurin osa oppii englantiakin jo lapsena ymmärtämättä niin paljon kieliopista.

Englanti on varmasti helpoin kieli siinä suhteessa koulussa, mutta ap.n esimerkki ruotsi ja monet muut kielet eivät etene niin.

Tosin englanninkin erinomainen osaaminen vaatiikin jo perehtyneisyyttä.

T. Kääntäjä

Kieliopista ei ollut mitään hyötyä kun tankkasin aikoinaan saksaa. En oppinut puhumaan enkä kirjoittamaan vaikka kirjoitin L.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä purnata vastaan, mutta kielioppi on kielen rakenne, eikä ilman sitä tule kuin ulkoa opeteltuja sanapötköjä peräkkäin.

Kun tuntee kielioppia, voi myös itse syventää ja kehittää kielitaitoaan pidemmälle.

Väitän että suurin osa oppii englantiakin jo lapsena ymmärtämättä niin paljon kieliopista.

Kuten yllä jo todettiin, englanti on kielenä erilainen kuin ruotsi.

Puhumattakaan siitä, että sitä tulvii joka paikasta ja että asenteet sitä kohtaan ovat myönteiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Voi yhden kerran tätä tyhmyyden määrää...

Missähän se tyhmyys on? Täällä oppii aikuisetkin ummikot puhumaan kieltä muutamassa kuukaudessa. Suomessa tankataan ja tankataan ja tulosta ei synny. Joskus mietin onko tarkoituskin pitää suomenkielisten ruotsin taso huonona, niin etteivät tunge samoihin opiskelupaikkoihin ruotsinkielisten kanssa.

Saisiko jokainen koululainen kotiinsa natiivin ruotsalaisen, jotta voisi opetella kieltä ehdottamallasi tavalla? Vai lähetetäänkö lapsi kahdeksi vuodeksi Ruotsiin?

Ei, vaan tunnilla voitaisiin enemmän keskittyä kielen käyttämiseen. Ymmärrän kyllä että se ei nyt onnistu kun nykyisille opettajille on opetettu että aina keskeytetään jos toinen käyttää vaikka väärää aikamuotoa tai etuliitettä. Pitäisi opettaa ihan uudet opettajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä purnata vastaan, mutta kielioppi on kielen rakenne, eikä ilman sitä tule kuin ulkoa opeteltuja sanapötköjä peräkkäin.

Kun tuntee kielioppia, voi myös itse syventää ja kehittää kielitaitoaan pidemmälle.

Väitän että suurin osa oppii englantiakin jo lapsena ymmärtämättä niin paljon kieliopista.

Englanti on varmasti helpoin kieli siinä suhteessa koulussa, mutta ap.n esimerkki ruotsi ja monet muut kielet eivät etene niin.

Tosin englanninkin erinomainen osaaminen vaatiikin jo perehtyneisyyttä.

T. Kääntäjä

Niin erinomainen. Eikö olisi parempi että kaikki oppivat puhumaan kieltä kuin että suurin osa oppii vain pääsemään kokeista läpi ja sitten on ne muutamat erinomaiset (joista tulee uusia ruotsinopettajia).

Vierailija kirjoitti:

Kieliopista ei ollut mitään hyötyä kun tankkasin aikoinaan saksaa. En oppinut puhumaan enkä kirjoittamaan vaikka kirjoitin L.

On päivänselvää, että omaksuit kieliopin koulutason, muuten et olisi kirjoittanut ällää.

Mm. sanajärjestys on kielioppia, vaikket sitä tiedostaisikaan. Datiivin ja akkusatiivin osaaminen myös. Ilman niitä et todellakaan pärjännyt.

Postauksesi on silkkaa höpöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Voi yhden kerran tätä tyhmyyden määrää...

Missähän se tyhmyys on? Täällä oppii aikuisetkin ummikot puhumaan kieltä muutamassa kuukaudessa. Suomessa tankataan ja tankataan ja tulosta ei synny. Joskus mietin onko tarkoituskin pitää suomenkielisten ruotsin taso huonona, niin etteivät tunge samoihin opiskelupaikkoihin ruotsinkielisten kanssa.

Saisiko jokainen koululainen kotiinsa natiivin ruotsalaisen, jotta voisi opetella kieltä ehdottamallasi tavalla? Vai lähetetäänkö lapsi kahdeksi vuodeksi Ruotsiin?[/quotek

Kyllä, kieltä oppii parhaiten elävässä ympäristössä natiivipuhujien kanssa. Suomen kouluissa tankattua ruotsia ei puhuta missään Ruotsissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä purnata vastaan, mutta kielioppi on kielen rakenne, eikä ilman sitä tule kuin ulkoa opeteltuja sanapötköjä peräkkäin.

Kun tuntee kielioppia, voi myös itse syventää ja kehittää kielitaitoaan pidemmälle.

Väitän että suurin osa oppii englantiakin jo lapsena ymmärtämättä niin paljon kieliopista.

Englanti on varmasti helpoin kieli siinä suhteessa koulussa, mutta ap.n esimerkki ruotsi ja monet muut kielet eivät etene niin.

Tosin englanninkin erinomainen osaaminen vaatiikin jo perehtyneisyyttä.

T. Kääntäjä

Niin erinomainen. Eikö olisi parempi että kaikki oppivat puhumaan kieltä kuin että suurin osa oppii vain pääsemään kokeista läpi ja sitten on ne muutamat erinomaiset (joista tulee uusia ruotsinopettajia).

En kannata kieliopin pakkopaukuttamista, mutta mitään kieltä ei ole olemassa ilman kielioppia. Sen sijaan on erilaisia tapoja opetella ja opettaa sitä. Ne, jotka oppivat kieltä perehtymättä kielioppiin vanhaan tapaan, omaksuvat sitä silti.

Kieltenopetus pitäisi laittaa kokonaan uusiksi. Niihin käytetään paljon tunteja ja tulos on usein huono. Kaikissa aineissa loistavat nipot jaksavat tankata kieletkin. Muille se on pakkopullaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieliopista ei ollut mitään hyötyä kun tankkasin aikoinaan saksaa. En oppinut puhumaan enkä kirjoittamaan vaikka kirjoitin L.

On päivänselvää, että omaksuit kieliopin koulutason, muuten et olisi kirjoittanut ällää.

Mm. sanajärjestys on kielioppia, vaikket sitä tiedostaisikaan. Datiivin ja akkusatiivin osaaminen myös. Ilman niitä et todellakaan pärjännyt.

Postauksesi on silkkaa höpöä.

Hikipingoissa on juuri tämä ongelma. Kuvitellaan että se L on se lopullinen tavoite tai paikka yliopistossa.

Huh huh, tunnen paljon kieltenopettajia ja ne on juuri aloituksen kaltaisia. Tärkeintä pitää kokeita paljon ja joka ei niissä pärjää, leimataan jo luuseriksi. Valitus työn raskaudesta on kova.

Porvarirouvien työsarkaa ollut perinteisesti. Nenä pystyssä tuhahdellaan ja haukutaan tyhmiksi niitä jotka ei kaikkia osaa heti ulkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei osaa kielioppia, ei pysty perustelemaan, miksi jokin kielioppiasia lauseessa on kuten se on. Osaa vaan sanoa, että korvakuulolta tämä menee näin, mutta ei tiedä, miksi.

Koulussa opetetaan myös niitä tulevia kieltenopettajia. Siksi on tärkeää, että oppijat opetetaan myös ymmärtämään, miksi jokin on, kuten on.

Koulua vartenko sitä opiskellaan vai elämää?

Millaista elämää oikein elät, jos sinun ei tarvitse koskaan miettiä perusteita sille, miksi teet jotakin siten, miten teet?

Kyllä, koulussa opetellaan sekä elämää että koulua varten. Se koulukin on iso osa elämää. Jos ymmärrät kielioppia, on eri kielten oppiminen ja vertailu helpompaa. Kieliopin avulla aivoissasi on sellaisia useimmille kielille yhtenäisiä nimittäjiä kuin vaikka objekti tai dominatiivi, jolloin sinun on helpompi oppia lisää kieliä, kun kielen ilmiöille on aivoissasi jo ankkureita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin verran siitä kieliopista on vähän pakko nipottaa, koska olisiko mitään järkeä opettaa oppilaat käyttämään kieltä natiiville epäluonnolliseen tapaan? Kielen oppimiseen nyt vain kuuluu drillaus olennaisena tekniikkana, mutta kyllä paljon on käytössä uudenlaistakin didaktiikkaa.

Ei se kyllä ihan niin välttämätöntä olisi. Asumme Ruotsissa ja täällä ruotsia opetetaan lähinnä opetuttamalla sanavarastoa ja sen lisäksi luetaan ja puhutaan mahdollisimman paljon. Kielioppi hioutuu kun kieltä käyttää ja korva tottuu. Suomessa kieliä opetetaan siten että yo-kirjoitukset menisi hyvin, mutta edes l:n kirjoittaneet eivät puhu ruotsia.

Voi yhden kerran tätä tyhmyyden määrää...

Missähän se tyhmyys on? Täällä oppii aikuisetkin ummikot puhumaan kieltä muutamassa kuukaudessa. Suomessa tankataan ja tankataan ja tulosta ei synny. Joskus mietin onko tarkoituskin pitää suomenkielisten ruotsin taso huonona, niin etteivät tunge samoihin opiskelupaikkoihin ruotsinkielisten kanssa.

Saisiko jokainen koululainen kotiinsa natiivin ruotsalaisen, jotta voisi opetella kieltä ehdottamallasi tavalla? Vai lähetetäänkö lapsi kahdeksi vuodeksi Ruotsiin?

Ei, vaan tunnilla voitaisiin enemmän keskittyä kielen käyttämiseen. Ymmärrän kyllä että se ei nyt onnistu kun nykyisille opettajille on opetettu että aina keskeytetään jos toinen käyttää vaikka väärää aikamuotoa tai etuliitettä. Pitäisi opettaa ihan uudet opettajat.

??? En minä ainakaan keskeytä, jos joku käyttää väärää aikamuotoa tai etuliitettä.

Mutta saatan korjata sen sitten taululle jälkeenpäin. Oma ruotsinopettajani kirjoitti aina taululle sanan ja sen oikean suvun, jos joku teki virheen. Ja koko luokka toisti sitten ääneen sanan. Olen siitä ikuisesti kiitollinen, siten ne ett- ja en-suvut ja monikot jäi mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Kieliopista ei ollut mitään hyötyä kun tankkasin aikoinaan saksaa. En oppinut puhumaan enkä kirjoittamaan vaikka kirjoitin L.

Minäkin kirjoitin aikoinaan L ja saksa on nykyään yksi opettamistani kielistä ja silti minusta tuntuu, että en osaa sitä tarpeeksi hyvin. AIna on opittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Rentoja ja reippaita miehiä kaivattaisiin tähänkin opettajakuntaan.

Sitten toisaalta historian ja yhteiskuntaopin opettajat ovat melkein aina miehiä.

Olen sekä historian että kolmen vieraan kielen opettaja.