Mitä sellaista voit kertoa synnytyksestä, jonka olisit itse toivonut tietäväsi ennen sitä?

Niin että olisit toivonut tietäväsi ikäsi, kuka lapsesi isä on ja monesko lapsi on kyseessä?

Ei liity itse synnytykseen, mutta itse en tiennyt, että maidon nousu voi olla niin karmea kokemus. Siis kun synnytyksestä on selvinnyt, niin alkaa vielä paisua kuin ilmapallo. Oli hiukan järkytys, miten paljon voikaan tissit paisua parissa päivässä.

Ei ollut mitään sellaista mitä en olisi tiennyt. Mutta siltikin tuli järkytyksenä se kipu. Että miltä se oikeasti tuntuu ja kun se vaan kestää ja kestää tuntikausia ja ei tiedä kauanko vielä ja kuinka pahaksi ne supistukset vielä tulee loppua kohti.

Pidin muuten itsestään selvyytenä imetystä ja en tiennyt että on yleensä mahdollista että maitoa ei tule. Vauva oli kuitenkin täysiaikainen ja terve kuten minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Niin että olisit toivonut tietäväsi ikäsi, kuka lapsesi isä on ja monesko lapsi on kyseessä?

Paras! Päivän naurut!

Sen, että ponnistusvaihe oikeasti tuntuu siltä, että sun tarvii ponnistaa jotain ulos itsestäsi. Ekassa synnytyksessä en tajunnut tätä ja ponnistin kun vastavalmistunut kätilö arveli olevan sen aika. Ei ollut ja koko vaihe venyi sen takia. Toisessa synnytyksessä sen tunsi ja vauva oli hetkessä ulkona.

Minäkin pidin itsestään selvänä imetystä ja suurena yllätyksenä tuli kun maito ei noussutkaan ollenkaan. Edes lääkkeillä.

Jälkisupistukset todella sattuu, vaikka olisikin esikoinen kyseessä. Minulla ainakin kesti jälkisupistukset sen 3-4 viikkoa... Eli pyydä ihmeessä sairaalasta lähtiessäsi resepti vähän vahvempiin särkylääkkeisiin, jos siltä tuntuu.

Että lapsen syntymän jälkeen olet pelkkä iso tissi, jota voi repiä ja venyttää mielensä mukaan.

Kivun aste tuli yllätyksenä. Luulin, että minulla on korkea kipukynnys, ja selviän helposti, mutta vähänpä tiesin. Toista odottaessa perehdyin paremmin eri kivunlievitysvaihtoehtoihin ja osasin vaatia. Olin kirjoittanut johonkin lomakkeeseen, että jos mahdollista, niin hsluan epiduraalin, ilokaasun ja pudendaalipuudutuksen. Googlaa tuo pudendaali jos ei ole tuttu. Pudendaali + epi-yhdistelmä oli hyvä. Kärsimys oli huomattavasti pienempi kuin ensimmäisellä kerralla.

Että kivunlievitystä ei välttämättä saakaan vaikka ennakkoon esim. neuvolassa väitetään että totta kai saa.

Että pienikin vauva voi räjäyttää toosan riekaleiksi. Synnytys kesti 7h, ponnistusvaihe 20 min, vauva 2,9kg ja 13 tikkiä.

Imetyksen kivuliaisuudesta ei etukäteen paljon puhuttu. Onneksi se kipu yleensä kuitenkin lakkaa alkuvaiheen jälkeen.

Että se kestää KAUAN. Vartin välein suppareita monta päivää ja öisin 5min välein. Silti avautuminen oli hidasta. Hommaa ihmeessä kotiin TENS, koska muuta ei kotona ole.

Onnea teille!

Vierailija kirjoitti:

Että pienikin vauva voi räjäyttää toosan riekaleiksi. Synnytys kesti 7h, ponnistusvaihe 20 min, vauva 2,9kg ja 13 tikkiä.

Niinpä. Mun vauva oli ennenaikainen vauva, n. 2 kg ja toisen asteen repeämät. Ja ihmiset kehtas sanoa: no sulla oli sitten helppo ponnistus kun noin pieni vauva.

Näin oli minulle kyllä moni sanonut, mutta en sitä uskonut ennenkuin itselle niin kävi. Eli sen kivun unohtaa. Toki tiesin että esikoisen syntymä sattui, mutta todella sen muistin vasta kun olin sitä toista synnyttämässä. Aivot suojelevat pahimmalta ja kyllä se syntyvyyteenkin vaikuttaisi jos sen todella muistaisi... Nyt kummankin synnytyksen muistot ovat tuolta osin taas haalistuneet. Voi olla että jos kolmannen kerran oisin tuossa tilanteessa niin muistuisivat taas mieleen.

Että emättiven voi venyttää etukäteen synnytystä edeltävillä parilla viikolla, jolloin repeämiä ei tule ja palautuminen on nopeaa. Googlaa epinodelphie.

Kemiat kätilön kanssa ei välttämättä kohtaa. Näin kävi minulle toisella kerralla. Jouduin käyttämään ihan turhaa energiaa kätilön kanssa kinasteluun ja välillä piti ihan suuttua kun pelkkä puhe ei riittänyt. Enkä halunnut mitään erikoista muuta kuin toimivan ilokaasun ja puudutuspiikin välilihaan.

Synnytys voi mennä ihan miten vaan. Synnytin esikoisen epiduraalin avulla, mutta kivut olivat kaikenkaikkiaan pahat ja synnytys kesti pitkään. Toisen synnytin ilman puudutusta, mutta se ei tuntunut ollenkaan erityisen kivuliaalta.

Kipu yllätti, vaikka minulla on korkea kipukynnys. Se yllätti myös, että kakkasin synnytyksen aikana. Ja imetys ei onnistunut. Pidin itsestään selvänä.