Lue keskustelun säännöt.
Miten saisi iäkkäät vanhemmat hyväksymään palveluiden OSTAMISEN?
80-kymppisten appivanhempien kunto on hiljalleen hiipuneet ja alkaisi olla aika ottaa apua käyttöön. Mutta kun mistään ei olla valmiita maksamaan. Onko aikuisten lasten pakko hoitaa siivoamiset tai polttopuiden pilkkomiset ja kesämökin rempat yms joko omalla ajallaan tai rahallaan?
Toinen -jo hyvin sairas- vastustaa sen perusteella ettei halua ketään kotiinsa pelkästä periaatteesta ja toinen ei halua käyttää yhtään rahaa; mikään ei saa maksaa. Ei kotiapu, ei ateriapalvelu, ei kauppapalvelu, ei ylläpito siivousta, ei tehosiivousta. Ei, ei, ei, ei ettekö te voisi viikonloppuna nopeasti tulla siivoamaan loputon ja koko ajan paheneva tilanne
Kommentit (627)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te lapsina ostatte apua ja jos sitä ei huolita, niin ette mene siivoamaan sun muuta. Jäärät ovat jääriä, mutta hekin taipuvat, jos apua ei tule.
Joka kaupungissa ja kunnassa on: seniorineuvonta tai huoli-ilmoitus tai vanhuksen palvelutarpeen arviointi tms millä nimellä lieneekään. Ota yhteyttä sinne ja kysy,jos joku voi lähteä sun mukaan "juttelemaan" vanhusten kanssa asioista.
Yksin ei teidänkään tarvitse asiasta "y´tapella". Teette yhdessä arvion,juuri siksi,että ette ehdi.
Ja että " ei se niiiiin kaliista ole" "meilläkin käy siivooja" yms.
Mutta netistä etsi,seniori-, vanhus-, huoli-ilmoitus...ihan mikä vaan,kaikilla on.
Sitten kun menette niin muista kovasti ihastella että onpas se mukavaa ja sepäs kiva ja on halpaa!
Vierailija kirjoitti:
Te lapsina ostatte apua ja jos sitä ei huolita, niin ette mene siivoamaan sun muuta. Jäärät ovat jääriä, mutta hekin taipuvat, jos apua ei tule.
Mutta kun heillä itselläänkin olisi varaa maksaa, miksi meidän pitää maksaa heille palvelut?
verrokki kirjoitti:
Joka kaupungissa ja kunnassa on: seniorineuvonta tai huoli-ilmoitus tai vanhuksen palvelutarpeen arviointi tms millä nimellä lieneekään. Ota yhteyttä sinne ja kysy,jos joku voi lähteä sun mukaan "juttelemaan" vanhusten kanssa asioista.
Palvelunarviointi on tehty 6kk välein ja joka kerta on esim. siivouksesta keskusteltu. Vanhukset nöykkäilee ja ja myöntelevät vieraan edessä sanamuodoilla ” niin, kai sitä voisi harkita” Mutta mikään ei muutu kuin huonommaksi.
Tilapäistä kotiapua olivat ottamassa käyttöön kunnes selvisi että siitäkin tulisi lasku ja ”kyllä me pärjätään täällä”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te lapsina ostatte apua ja jos sitä ei huolita, niin ette mene siivoamaan sun muuta. Jäärät ovat jääriä, mutta hekin taipuvat, jos apua ei tule.
Näin mekin teimme. Emme menneet enää ilmaisapuun siskoni kanssa, vaan elimme omaa elämää. Kun kuvioihin tuli mutkan kautta oikea ihminen auttamaan vanhempiamme, niin he suostuivat kokeilemaan. Apu kävi kerran pesemässä heillä ikkunoita ja lunasti paikkansa vanhempien arjessa. Nyt tämä nainen käy vanhemmilla säännöllisesti ja me kaikki olemme lähes ystäviä keskenämme.
Nykyään voimme mennä vanhempien luokse vaikka vain juttelemaan ja kaveriksi, eikä meidän tarvitse heti kuulla "kuinka joku juttu pitää tehdä, mutta kun ei pysty ja kuinka isäkin on jo niin vanha, että ei se hyvä ole hänen vanhana enää tehdä sitä tätä tuota ja minunkaan jalkani eivät kestä tätä ja tuota..." vaan apu on auttanut jo ja saanut muutenkin taottua järkeä vanhempien päähän monesta asiasta.
Sellaisiahan nuo ovat kaikki. Odottelen kauhulla talvea. Lumitöihin ei enää ole kuntoa, mutta eihän se nyt saisi maksaa miään, että joku kävisi sen tekemässä. Varmaan oletusarvo on, että kävisin kahden tunnin matkan päästä suuntaansa ne tekemässä ja olisin ajoissa viemässä oman lapsen päiväkotiin ja kasiksi töihin itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te lapsina ostatte apua ja jos sitä ei huolita, niin ette mene siivoamaan sun muuta. Jäärät ovat jääriä, mutta hekin taipuvat, jos apua ei tule.
Mutta kun heillä itselläänkin olisi varaa maksaa, miksi meidän pitää maksaa heille palvelut?
No menkää sitten itse tekemään. Perintönä saatte mutkan kautta rahat ehkä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te lapsina ostatte apua ja jos sitä ei huolita, niin ette mene siivoamaan sun muuta. Jäärät ovat jääriä, mutta hekin taipuvat, jos apua ei tule.
Mutta kun heillä itselläänkin olisi varaa maksaa, miksi meidän pitää maksaa heille palvelut?
No menkää sitten itse tekemään. Perintönä saatte mutkan kautta rahat ehkä takaisin.
Ja oma elämä parkkiin seuraavaksi 5-10 vuodeksi? Kaikki oma vapaa-aika vanhempien hoitamiseen tai auttamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun näkövammainen isäni oli juuri tuollainen. Rahaa olisi ollut vaikka kuinka, mutta palveluihin sitä ei missään nimessä halunnut käyttää. Minä sitten (ainoana neljästä sisaruksesta) juoksin siellä miltei päivittäin auttamassa milloin missäkin. Ei siinä paljoa seurusteltua ehditty. Olisi kiva ollut jossain vaiheessa istua juomassa vaikka kahvit ja rupatella mukavia isän lapsuus- ja nuoruuskokemuksista, mutta kun piti ehtiä käydä töissä ja hoitaa 3 lasta ja omatkin kotityöt, niin eihän sitä ehtinyt. Itsellä ei tuolloin ollut varaa hänelle niitä palveluja kustantaa.
Moni vanhus on semmoinen jäärä. Omien lasten pitää auttaa, etteivät naapurit luule heitä yksinäisiksi ja lapsia itsekkäiksi ja itse pitää yrittää tehdä, ettei luulla laiskoiksi, vaikkei siisteydentaju ja kaikki aistit ole enää priimaa. Kyllä se mummon viiteen kertaan sulatettu ja uudelleen pakastettu, itseleipoma pulla vain on ”maailman parasta” ja mummolla on aina seitsemää sorttia tarjolla niiden pullien kanssa, kuten pehmenneistä keksejä ( parasta ennen 08/12) ja parin vuoden takaisia syntymäpäiviltä jääneitä pikkuleipiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottakaapa, kun alkavat tosissaan tarvita apua.
95 v anoppi taas oli "hukannut" lompakon, kun oli käynyt vieraita ihmisiä talossa.
Mies ajoi yht 700 km etsimään ja lompakon oli itse piilottanut ja ketään ei ollut varkaissa käynyt.
Onneksi kothoito käy neljä kertaa päivässä ja ruoka tuodaan valmiina ja näihin se alle tonnin eläke meneekin aika sukkelaan.
Minun tekemiseni ja auttamiseni on aina hanurista, siksi en enää tee mitään. Olisi saanut hoitopaikan, mutta ei suostunut lähtemään.
Näitä on paljon..
Törmään työssäni vastaaviin jatkuvasti. Rahaa on, mutta sitä ei haluta käyttää. Edes se, että jatkuvasti kompuroidaan ja ollaan kumossa ja odotellaan, koska joku alkaisi kaipaamaan ja tulisi katsomaan ja auttamaan ylös, ei saa sijoittamaan muutamaa kymppiä turvapuhelimeen. Apua tarjotaan vaikka missä muodossa, mutta mikään ei kelpaa.
Tiedän vanhuksia jotka ovat luopuneet puhelimestakin kun se on niin kallis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on niin tuttua. Olen ollut työssäkäyvä omaishoitaja (en kuitenkaan virallisesti eli en saa siitä rahaa "viralliselta" taholta) jo vuosia vanhalle sairaalle isälleni. Isäni on pihi. Teen kuitenkin kaiken mahdollisen isäni suhteen. Nyt viime aikoina hän on heittäytynyt anteliaaksi ja saan jopa 50e/kk vaivan palkkaa. Pitäisi kai olla tosi kiitollinen?
Niin, tätä tulee monesti mietittyä vaikka ei tilanne olekaan ajankohtainen. Onneksi vanhempani on tottunut palvelujen käyttäjä jo 70v ikäisenä, ehkä sitten myöhemminkään ei ole mikään ongelma. Olen sanonut että minulle ei tarvitse rahaa säästää, käyttäköön kaiken keräämäänsä itseensä. Ehkä auttaisi jos sanoisi tuon nille jäärillekin. Itselläni taas tulee varmasti olemaan vaikeuksia palvelujen ostossa koska koskaan elämäni aikana en ole palveluja ostanut, paitsi kerran tai kahdesti vuodessa käyn hiukseni leikkauttamassa. Tulee olemaan vaikeaa, sillä olen kituuttanut kymmeniä vuosia pienenpienillä tuloilla. Lisäksi en ole koskaan asunut tiptop-kodissa joten lapseni todennäköisesti vaatii minua ostamaan siivouspalvelua viikottain vaikka nytkin siivoan ehkä kerran kuukaudessa. Näen tuossa selkeän riidan aiheen. Nähdään asiat ihan eri tavalla.
Vanhemmille ihmisille on ihan turha sanoa yhtään mitään. Mikään ei mene perille. Viimeiseen 30 vuoteen aivot eivät ota mitään vastaan. Se mitä mieltä oltiin 30 vuotta sitten, sillä mennään hautaan asti. Ei ymmärretä, että oma kunto ei ole enää sama kuin 30v sitten. Tai voi sen ääneen sanoa, mutta aivot eivät osaa muuttaa käyttäytymistä sen mukaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te lapsina ostatte apua ja jos sitä ei huolita, niin ette mene siivoamaan sun muuta. Jäärät ovat jääriä, mutta hekin taipuvat, jos apua ei tule.
Mutta kun heillä itselläänkin olisi varaa maksaa, miksi meidän pitää maksaa heille palvelut?
No menkää sitten itse tekemään. Perintönä saatte mutkan kautta rahat ehkä takaisin.
Yli viisikymppiset lapset ova itsekin vielä työelämässä ja monella asuu omat lapset vielä kotona. Aika ja jaksaminen on enemmän kortilla kuin muutama kymppi. Oma äitikin kyynelsilmin perustelee, että hän haluaa jättää meille perintöä kun me lapset ollaan sitä mieltä, että nyt on oikea aika käyttää sitä pahanpäivänvaraa.
Voisi koettaa sanoa, että kun joutuvat hoitolaitokseen, niin sitten kyllä on maksut tulojen mukaan.
Meillä houkuteltiin palkkaamaan siivooja vanhalle äidille, joka kyllä oli jo niin dementoitunut, että ei ymmärtänyt sen maksavan jotain. Taisi kaikkine avustuksineen ja vähennyksineen maksaa peräti 35 euroa kuukaudessa. Olisin vaikka itse sen maksanut, kun olin vielä työelämässä, enkä olisi jaksanut ajaa pitkän matkan taakse vain siivoamaan, mieluummin sitten seurustelemaan vanhuksen kanssa. Toki sitä pientä siistimistä riitti itsellekin vielä käydessä, mutta oli kuitenkin ammattilainen siivonnut lattiat ym.
Lopetin lukemisen sanaan 80-kymppinen. MITEN SE ON NIIN VAIKEAA???
En todellakaan tiedä. Mun vanhemmat (67 ja 73) ovat varakkaita, sairaalloisen pihejä ja toinen toisen omaishoitaja. Mikään apu ei silti kelpaa, mikään ostopalvelu ei varsinkaan kelpaa, ilmeisesti on vaan kivaa valittaa.