Lue keskustelun säännöt.
Yliopisto-opinnoissa mennyt jo kohta 8 vuotta, jatkaisitko vai luovuttaisitko?
06.09.2020 |
Olen pitänyt taukoa, välillä lopettanut ja kyllästynyt, sit taas innostunut ja aloittanut uudestaan, välissä monia pskaduuneja.... Kannattaisiko enää edes jatkaa? Ainoa polku mikä tästä syntyisi olisi kai tohtorintutkinto sen jälkeen.
t.ikiopiskelija
Kommentit (49)
Ottaisin itseäni niskasta kiinni ja jatkaisin, menisin ehkä opolle tai mitä ne nykyään on tekemään suunnitelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tohtoriopinnot eivät ole ainoa polku, vaan myös oman alan yöt niiden paskaduunien sijasta. Kyllä. Ottaisin äkkiä vähän opintovapaata ja tekisin tutkinnon loppuun.
Mutta minä olenkin ihminen, joka ei innostu ja kyllästy vaan pitkäjänteisesti harkitsee ja luo tavoitteita joista voi pitää kiinni.
Tuolla perusteella kuulostaa, että ei syntyisi tohtorintutkintoa. Miten paljon olet tutkinnosta opiskellut?
Juu, jatka. Mun miehellä meni 15 v.
Kuinka paljon opintosi ovat vuosien varrella edenneet? Lähtökohtaisesti kannatan aina opiskelua, mutta selvästi tuo ala ei ole sinua varten, joten auttaako tutkintokaan?
Jos olet muutamaa kurssia vaille kandi tai maisteri, niin jatka ihmeessä. Mutta jos olet viimeisen 8v aikana saanut suoriettua vaikka 100op, voisi olla hyvä aika luovuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin itseäni niskasta kiinni ja jatkaisin, menisin ehkä opolle tai mitä ne nykyään on tekemään suunnitelman.
Korkeakpuluissa ei mitään opoja ole kpskaan ollutkaan. Ennen ne oli opintosihteereistä. Nykyään kannattaa etsiä pääaineen ohjausvastaava, ja jutella sen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on tullut sen takia taukoa opintoihiin kun on ollut esim. hirveä pakkomielle päästä pariksi vuodeksi Aasiaan jne. Mutta nyt ei ole enää tuollaisia mielitekoja niin ehkä pystyisin tekemään gradun jne.
ap
Jatka. Minäkin olen ties kuinka monennenko vuoden ikiopiskelija, välillä ollut töissä, tehnyt lapsia, tehnyt tutkinnon ammattikoulussa. Mutta nyt häämöttää jo maaliviiva, kohta on maisterinpaperi taskussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä vaiheessa opintosi ovat? Jos tahkoat vielä yleisopintoja ja kaikille pakollisia, yhteisiä opintoja, voit lopettaa, mutta jos tilanne on ”gradua vaille”, jatka. Mikä muuten on pääaineesi?
Suurin piirtein gradua vaille valmis. Terveystieteitä opiskelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaiset työllistymismahdollisuudet alalle? Tutkijaksi et tuolla tavalla pääse joten en näe hyötyä tohtorin tutkinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla meni 16 vuotta enkä päiväkään ole tehnyt alan töitä, mutta sain tutkinnon myötä mielen keveäksi, koska kesken jäänyt asia kuitenkin painoi mieltä.
Jatka, itsellä masennus veti opinnot lopulta 14 vuoden mittaisiksi, mutta gradun sain silti kasaan ja maisterin paperit käteen. Helpottaa työllistymistäkin, kun työnantajien ei tarvitse kysellä "aiotko tehdä opinnot loppuun jossain vaiheessa" jne. :)
Lähes sama tarina, mutta syynä sairastelu. Olen ollut kirjoilla vuodesta 2012, kasassa 64 opintopistettä.
Aivan taatusti jatkan maisteriin asti, vaikka työllistymisen mahdollisuus olisi miten hatara.
Suurimman osan pisteistä sain siis viime vuonna, jolloin olin käytännössä fuksin roolissa (ilman ryhmäytymistä ja biletystä). Nyt siis tänä syksynä ikään kuin toisen vuoden opiskelija, lisäajan haku ajankohtaista. Muista muuten hakea lisäaikaa tai putoat kirjoilta!
Joten joo, neuvoni siis on, että jatka loppuun. Mitä tahansa polkua.
Kahdeksan vuotta ei ole mitään. Jatka ihmeessä. Mutta jos ihan tosissasi haluat tohtoriksi asti opiskella, sinun on nyt todellakin näytettävä, että olet oikeasti kiinnostunut ja motivoitunut. Tähän mennessä olet todennäköisesti vaikuttanut vähän toisenlaiselta, joten laitoksellasi ei ehkä ihan uskota, että olet hyvä vaihtoehto jatkokoulutettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset työllistymismahdollisuudet alalle? Tutkijaksi et tuolla tavalla pääse joten en näe hyötyä tohtorin tutkinnosta.
Mitä tarkoitat että tällä tavalla ei pääse tutkijaksi? Jos pääsee tohtorikoulutukseen niin sit tietysti se tahti tulee olemaan tasoa kokoaikatyö eikä tälläistä hidasta filosofointia mitä olen tähän asti harrastanut. ap
Kyllä se kannattaa läpi puskea. Se tunne on oikeasti mahtava, kun on gradukin opintorekisterissä ja sinusta tulee maisteri, olet vapaa ottamaan uuden suunnan mihin haluat.
Kannattaa myös tässä vaiheessa miettiä mahdollisimman rehellisesti, että miksi opinnot ovat venyneet. Onko opintotaidoissa puutteita, vai auttaisiko vertaistuki? Vai onko taustalla esim. hoitamaton tarkkaavaisuushäiriö, monella se tuleen ilmi juuri tuossa vaiheessa.
Jatka