Yliopisto-opinnoissa mennyt jo kohta 8 vuotta, jatkaisitko vai luovuttaisitko?
Olen pitänyt taukoa, välillä lopettanut ja kyllästynyt, sit taas innostunut ja aloittanut uudestaan, välissä monia pskaduuneja.... Kannattaisiko enää edes jatkaa? Ainoa polku mikä tästä syntyisi olisi kai tohtorintutkinto sen jälkeen.
t.ikiopiskelija
Kommentit (49)
No en vaan nykyvauhdilla jatkaisi vaan tsemppaisin ja hoitaisin homman valmiiksi. Nyt ryhtiä ja tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset työllistymismahdollisuudet alalle? Tutkijaksi et tuolla tavalla pääse joten en näe hyötyä tohtorin tutkinnosta.
Mitä tarkoitat että tällä tavalla ei pääse tutkijaksi? Jos pääsee tohtorikoulutukseen niin sit tietysti se tahti tulee olemaan tasoa kokoaikatyö eikä tälläistä hidasta filosofointia mitä olen tähän asti harrastanut. ap
Koska apurahat on niin tiukassa, pitää olla oikeasti tosi hyvä, motivoitunut ja tehokas. Ihan sadan prosentin varmuudella voi sanoa, että susta ei tule olemaan siihen.
Onhan niitä muitakin paikkoja kuin Suomi missä rahoitusta on anteliaammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset työllistymismahdollisuudet alalle? Tutkijaksi et tuolla tavalla pääse joten en näe hyötyä tohtorin tutkinnosta.
Mitä tarkoitat että tällä tavalla ei pääse tutkijaksi? Jos pääsee tohtorikoulutukseen niin sit tietysti se tahti tulee olemaan tasoa kokoaikatyö eikä tälläistä hidasta filosofointia mitä olen tähän asti harrastanut. ap
Koska apurahat on niin tiukassa, pitää olla oikeasti tosi hyvä, motivoitunut ja tehokas. Ihan sadan prosentin varmuudella voi sanoa, että susta ei tule olemaan siihen.
Onhan niitä muitakin paikkoja kuin Suomi missä rahoitusta on anteliaammin.
Ajatteletko ihan oikeasti, että automaattisesti pääset ulkomaille tekemään väitöskirjaa, jos sulla on maisterinpaperit Suomesta? Et pääse.
Mieti, mitä ongelmia siitä seuraa jos et valmistu ja jätät homman kesken. Kuvittele vaihtoehtoinen synkempi tulevaisuus.
Sitten mieti mielessäsi mitä kaikkea hyvää siitä seuraa, että valmistut. Visualisoi ja kirjoita tulevaisuutesi paperille.
Asetat tavoitteeksi tietyn päivämäärän, jolloin sinulla on tutkintopaperit taskussa.
Esim. 1.6.2022 12:00
Sen jälkeen teet suunnitelman miten tuo onnistuu. Sitten apinanraivolla lähdet lukemaan ja suorittamaan kursseja niin että teet joka ikinen päivä tuon tavoitteen eteen hommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset työllistymismahdollisuudet alalle? Tutkijaksi et tuolla tavalla pääse joten en näe hyötyä tohtorin tutkinnosta.
Mitä tarkoitat että tällä tavalla ei pääse tutkijaksi? Jos pääsee tohtorikoulutukseen niin sit tietysti se tahti tulee olemaan tasoa kokoaikatyö eikä tälläistä hidasta filosofointia mitä olen tähän asti harrastanut. ap
Koska apurahat on niin tiukassa, pitää olla oikeasti tosi hyvä, motivoitunut ja tehokas. Ihan sadan prosentin varmuudella voi sanoa, että susta ei tule olemaan siihen.
Onhan niitä muitakin paikkoja kuin Suomi missä rahoitusta on anteliaammin.
Ajatteletko ihan oikeasti, että automaattisesti pääset ulkomaille tekemään väitöskirjaa, jos sulla on maisterinpaperit Suomesta? Et pääse.
Tietysti voi päästä, miksei voisi? Suomalaista koulutusta arvostetaan maailmalla.
Vierailija kirjoitti:
Suurin piirtein gradua vaille valmis. Terveystieteitä opiskelen.
Jatka
Jollain se tutkimustyökin rahoitetaan. Apurahan saanti tai määräaikaisen pestin saanti yliopistolta voi olla tiukkaa, jos opintojen eteneminen on takunnut jo maisterivaiheessa. Niin että miten ajattelit kokopäiväisesti tutkia?
Mutta kysymykseesi vastaus, toki jatkat loppuun. Itsellä meni 7 vuotta maisteriksi, tosin siitä kaksi vuotta. ulkomailla opiskelemassa ja työharjoittelussa. Valmistuminen vaikuttaa palkkaan ja toki työnantajien asenteisiin myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset työllistymismahdollisuudet alalle? Tutkijaksi et tuolla tavalla pääse joten en näe hyötyä tohtorin tutkinnosta.
Mitä tarkoitat että tällä tavalla ei pääse tutkijaksi? Jos pääsee tohtorikoulutukseen niin sit tietysti se tahti tulee olemaan tasoa kokoaikatyö eikä tälläistä hidasta filosofointia mitä olen tähän asti harrastanut. ap
Koska apurahat on niin tiukassa, pitää olla oikeasti tosi hyvä, motivoitunut ja tehokas. Ihan sadan prosentin varmuudella voi sanoa, että susta ei tule olemaan siihen.
Onhan niitä muitakin paikkoja kuin Suomi missä rahoitusta on anteliaammin.
Ajatteletko ihan oikeasti, että automaattisesti pääset ulkomaille tekemään väitöskirjaa, jos sulla on maisterinpaperit Suomesta? Et pääse.
Tietysti voi päästä, miksei voisi? Suomalaista koulutusta arvostetaan maailmalla.
Tuntuu, että sinulla ei ole ollenkaan realistisiset käsitykset siitä, mitä tohtorintutkinnon tekeminen vaatii. Ei suomalaista koulutusta mitenkään erityisesti arvosteta maailmalla, kyllä sitä aika hartiavoimin pitää tietä raivata, jos ei ole jotenkin aivan poikkeuksellisen lahjakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset työllistymismahdollisuudet alalle? Tutkijaksi et tuolla tavalla pääse joten en näe hyötyä tohtorin tutkinnosta.
Mitä tarkoitat että tällä tavalla ei pääse tutkijaksi? Jos pääsee tohtorikoulutukseen niin sit tietysti se tahti tulee olemaan tasoa kokoaikatyö eikä tälläistä hidasta filosofointia mitä olen tähän asti harrastanut. ap
Koska apurahat on niin tiukassa, pitää olla oikeasti tosi hyvä, motivoitunut ja tehokas. Ihan sadan prosentin varmuudella voi sanoa, että susta ei tule olemaan siihen.
Onhan niitä muitakin paikkoja kuin Suomi missä rahoitusta on anteliaammin.
Ajatteletko ihan oikeasti, että automaattisesti pääset ulkomaille tekemään väitöskirjaa, jos sulla on maisterinpaperit Suomesta? Et pääse.
Jos hakee vaikka tuhanteen eri tohtoriohjelmaan eikä haittaa vaikka se olisi jossain Intiassa, niin en näe mitään syytä miksei voisi päästä.
Mulla jäi eka AMK-tutkinto pariksi vuodeksi kesken, kun imauduin työelämään. Periaatteessa ei olisi tarvinnut tehdä loppuun, koska töihin ei vaikuttanut, mutta kyllä asia jäi sen verran kaivelemaan, että rykäisin sen sitten valmiiksi. Mikä helpotuksen tunne! Näin vielä monta vuotta satunnaisesti unia, että puuttuu joku matikankurssi tutkinnosta. Seuraavan yliopistotutkinnon teinkin sitten vuoden nopeammin, kuin tavoiteaika olisi ollut.
Sinuna tekisin loppuun. Tekee hyvää saattaa aloittamansa asiat päätökseen, vaikka käytännön merkitystä ei olisi.
Tuttavalla meni varmaan 15 v pelkkään kandin tutkintoon. Gradusta puhui jotain 10 v. Taisi jäädä kun alkoi jotku hörhöt kirjekurssit höpölöpö mukaterapeutiksi. Eli mikäs siinä kunhan pidät päämäärän selvänä.
Sillä ei oikeastaan ole merkitystä, oletko opiskellut 2, 8 vai 18 vuotta. Istu alas ja katso, mitä sinulta puuttuu. Sillä on merkitystä. Jos saat paperit ulos 6 kuukaudessa, niin uskoisin sen kannattavan melkein tilanteessa kuin tilanteessa. Jos siihen menee vielä esim. kaksi vuotta, sinun pitää miettiä, oletko valmis urhaamaan niin paljon (uskoisin kyllä)
RAHOITETTUA väikkäriä voi olla vaikea päästä tekemään, omarahoitteista "self funded" kyllä pääsee tekemään. Sit pitää vaan keksiä jostain pätäkkää elättää itsensä ja jopa maksaa mahdollisia lukukausimaksuja.
En nyt tässä vaiheessa miettisi vielä mahdollista tohtorintutkintoa, mutta maisterivaiheen suorittaisin.
Tein kandin joitain vuosia sitten. Nyt yritän kirjoittaa gradua, koska kirjoittaminen on mun juttu. Sitten puuttuu vielä ainakin 6 kurssia mukaan lukien syventäviä ja kieliä. Syventävät ei kiinnosta sitten yhtään! Eikä oikein ne muutkaan. Vielä jaksan yrittää (ehkä). Opiskeluoikeus loppuu aikanaan ja sitten menen takaisin työkkäriin. Ei töitä enää löydy, kun eläkeikään on alle 10v.
Tee nyt ainakin se kandi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset työllistymismahdollisuudet alalle? Tutkijaksi et tuolla tavalla pääse joten en näe hyötyä tohtorin tutkinnosta.
Mitä tarkoitat että tällä tavalla ei pääse tutkijaksi? Jos pääsee tohtorikoulutukseen niin sit tietysti se tahti tulee olemaan tasoa kokoaikatyö eikä tälläistä hidasta filosofointia mitä olen tähän asti harrastanut. ap
Tohtorintutkintoa ei voi tehdä ajatuksella, että se on kokoaikatyö. Käytännössä siihen pitää käyttää paljon omaa aikaa. Niin paljon, että ilman palavaa halua et onnistu. Lisäksi pitää oppia ottamaan vastaan kritiikkiä ja puolustamaan omia näkökantojaan. Se voi olla vaikeaa, jos et tunne mitään palavaa halua aihetta kohtaan.
Siis miksi ap haluaa tohtorikoulutettavaksi, jos pelkkä tutkinnon suorittaminen on näin tuskasta?
Suomessa jatko-opiskelu on ilmaista ja voi jopa saada palkkaa tai apurahaa, ulkomailla usein maksullista edes tehdä tohtoriopintoja
Tohtorintutkintoa pääsee kyllä tekemään, jos on hyvä tutkimusaihe. Rahoitus täytyy ehkä hoitaa itse, mutta tohtoriopintoja pääsee kyllä tekemään.
Koska apurahat on niin tiukassa, pitää olla oikeasti tosi hyvä, motivoitunut ja tehokas. Ihan sadan prosentin varmuudella voi sanoa, että susta ei tule olemaan siihen.