Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Testamenteista tietävät! Mitä tarkoittaa puolisolle testamenttaus?

Vierailija
14.08.2020 |

Mulla on luonnevikainen vanhempi (en nyt sano kumpi, ei ole oleellista) ja olen ollut vanhempni kiusaama jo pikkulapsesta lähtien. Jo lapsena/nuorena vanhempi ilkkui että jättää mut perinnöttömäksi ja pitää huolen että en elämässäni menesty tai pärjää.
Sain nyt sitten tietää että tämä vanhempi on tehnyt testamentin jossa minulle jäisi joko todella vähän tai ei mitään.
Tiedän lakiosan ja mitä se tarkoittaa joten sitö ei tarvitse selittää, mutta mua jäi kummastuttamaan se että testamentti on tehty niin että 50% menee mun sisarukselle ja 50% toiselle puolisolle.
Mitä tuo puolison testamentti tarkoittaa? Eikö aina ole omaisuudesta 50% joka tapuksessa sille puolisolle? Vai onko tuo sellainen että tuon takia pesä jää jakamatta?
Ja kyllä, aion ottaa lakimiehen sit kun tää aktualisoituu. Tiedän että joudun tosissaan vahtimaan että saisin edes jotain ja tiedän että mua yritetään jallittaa kaikessa :(

Kommentit (67)

Vierailija
1/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa puolisot eivät peri toisiaan. Siksi testamentti.

Vierailija
2/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanha testamentti ei päde koska on uusi testamentti. Job oli luuseri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avioparin yhteisestä omaisuudesta leski saa osituksessa 50%, jos ei ole avioehtoja tms. Tämän jälkeen jäävästä perinnöstä sitten olisi menossa 50% leskelle.

Vierailija
4/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Avioparin yhteisestä omaisuudesta leski saa osituksessa 50%, jos ei ole avioehtoja tms. Tämän jälkeen jäävästä perinnöstä sitten olisi menossa 50% leskelle.

Näin edellyttäen, että vaatiessaan perilliset saavat sitä ennen lakiosansa.

Vierailija
5/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Avioparin yhteisestä omaisuudesta leski saa osituksessa 50%, jos ei ole avioehtoja tms. Tämän jälkeen jäävästä perinnöstä sitten olisi menossa 50% leskelle.

Eli leski saisi siis 75% tässä tapuksessa?

Vierailija
6/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioparin yhteisestä omaisuudesta leski saa osituksessa 50%, jos ei ole avioehtoja tms. Tämän jälkeen jäävästä perinnöstä sitten olisi menossa 50% leskelle.

Eli leski saisi siis 75% tässä tapuksessa?

Kyllä, mutta se 50% ei ole perintöä, vaan lesken osuus yhteisestä omaisuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajatellaan asia hyvin yksinkertaisena, niin saat jutun jujusta kiinni: henkilö kuolee ja hänen hänellä on omaisuutta 100 000€:n arvoinen talo. Jos henkilö on naimisissa, niin talostahan puolet kuuluu avio-oikeuden perusteella puolisolle. Tämä osuus ei ole mitään perintöä, vaan avioliitossa omaisuus menee puoliksi. Eli ensin tämä puoliso "ottaa omansa", eli 50 000€. Jäljelle jää toinen 50 000€ ja se on varsinainen perintö. Tästä saa lain mukaan testamentata maksimissaan puolet, eli 25 000€ vaikkapa sille aviopuolisolleen. Toinen puolikas on lakiosuus, jonka saavat lapset.

Eli summa summarum: tässä tilanteessa leski saa 75 000€ asunnosta ja lapset jakavat 25 000€ keskenään. Leskellä on silti asumisoikeus yhteiseen kotiinsa, joten tuota summaa eivät perilliset edes vielä saa. Vasta jos leski muuttaa siitä muualle ja myy asunnon. Mutta hän saa asua siinä vaikka kuolemaansa saakka ja niin kauan perintöä joutuu odottamaan.

Vierailija
8/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei, miten käy, kun avioliittoa takana esim. 30 vuotta, ja puolisot ottaneet yhteisolen aikana lainaa omiin nimiin ja kartuttaneet omaisuutta. Meneekö henkilökohtainen omaisuus kuoleman tapauksessa puoliksi, ennen lapsille jaettavaa perintöä? Sillä kyselen, kun olen mahdollistanut puolisolle varallisuuden kartuttamisen hoitamalla lapsia useita vuosia kotona ja tekemällä lyhennettyä työpäivää. 

Itseasiassa hän ei ole kantanut pikkulapsiaikana ollenkaan vastuuta lapsista 4kpl. Lyhennettyä työaikaa tein välillä, koska silloin omat resurssit riitti erityislapsen tarvitsemaan huolenpitoon. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan asia hyvin yksinkertaisena, niin saat jutun jujusta kiinni: henkilö kuolee ja hänen hänellä on omaisuutta 100 000€:n arvoinen talo. Jos henkilö on naimisissa, niin talostahan puolet kuuluu avio-oikeuden perusteella puolisolle. Tämä osuus ei ole mitään perintöä, vaan avioliitossa omaisuus menee puoliksi. Eli ensin tämä puoliso "ottaa omansa", eli 50 000€. Jäljelle jää toinen 50 000€ ja se on varsinainen perintö. Tästä saa lain mukaan testamentata maksimissaan puolet, eli 25 000€ vaikkapa sille aviopuolisolleen. Toinen puolikas on lakiosuus, jonka saavat lapset.

Eli summa summarum: tässä tilanteessa leski saa 75 000€ asunnosta ja lapset jakavat 25 000€ keskenään. Leskellä on silti asumisoikeus yhteiseen kotiinsa, joten tuota summaa eivät perilliset edes vielä saa. Vasta jos leski muuttaa siitä muualle ja myy asunnon. Mutta hän saa asua siinä vaikka kuolemaansa saakka ja niin kauan perintöä joutuu odottamaan.

Tässä sinin laskelmassa leski ei omista itse mitään. Osituksessa kuitenkin lasketaan yhteen lesken ja vainajan omaisuus ja tästä puolet leski saa pitää. Tämän jälkeen vainajan osuus on perintöä ja menee testamentin mukaan (lakiosa myös huomioiden toki)

Vierailija
10/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hei, miten käy, kun avioliittoa takana esim. 30 vuotta, ja puolisot ottaneet yhteisolen aikana lainaa omiin nimiin ja kartuttaneet omaisuutta. Meneekö henkilökohtainen omaisuus kuoleman tapauksessa puoliksi, ennen lapsille jaettavaa perintöä? Sillä kyselen, kun olen mahdollistanut puolisolle varallisuuden kartuttamisen hoitamalla lapsia useita vuosia kotona ja tekemällä lyhennettyä työpäivää. 

Itseasiassa hän ei ole kantanut pikkulapsiaikana ollenkaan vastuuta lapsista 4kpl. Lyhennettyä työaikaa tein välillä, koska silloin omat resurssit riitti erityislapsen tarvitsemaan huolenpitoon. 

Vainajan ja lesken omistussuhteet kartoitetaan.

Jos vainaja on varakkaampi, saa leski tasinkoa. Sen jälkeinen osa on perintö lapsille (edellyttäen, ettei ole testamenttia).

Noita nainitsemiasi tekoja ei huomioida normitapauksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan asia hyvin yksinkertaisena, niin saat jutun jujusta kiinni: henkilö kuolee ja hänen hänellä on omaisuutta 100 000€:n arvoinen talo. Jos henkilö on naimisissa, niin talostahan puolet kuuluu avio-oikeuden perusteella puolisolle. Tämä osuus ei ole mitään perintöä, vaan avioliitossa omaisuus menee puoliksi. Eli ensin tämä puoliso "ottaa omansa", eli 50 000€. Jäljelle jää toinen 50 000€ ja se on varsinainen perintö. Tästä saa lain mukaan testamentata maksimissaan puolet, eli 25 000€ vaikkapa sille aviopuolisolleen. Toinen puolikas on lakiosuus, jonka saavat lapset.

Eli summa summarum: tässä tilanteessa leski saa 75 000€ asunnosta ja lapset jakavat 25 000€ keskenään. Leskellä on silti asumisoikeus yhteiseen kotiinsa, joten tuota summaa eivät perilliset edes vielä saa. Vasta jos leski muuttaa siitä muualle ja myy asunnon. Mutta hän saa asua siinä vaikka kuolemaansa saakka ja niin kauan perintöä joutuu odottamaan.

Tämä oli hyvä selkeä selitys mutta siis mun tapaukssa testamentti on niin että 50% puolisolle, 50% sisarukselle ja 0% mulle. En osaa tästä laskea että mitä saa mun sisarus ja mitä minä? Toki sisarus saa enemmän kuin lakiosan? Mulle siis vaan se lakiosa olisi jos sitä siis vaatimaan alan. Ap

Vierailija
12/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eloon jäävä eli leski ei tietenkään menetä omaa osuuttaan yhteisestä omaisuudesta, perintönä on vain vainajan osuus.

Leski ei siis peri mitään, kunhan säilyttää oman osuutensa. Vain testamentilla hän saa lisäksi vainajan osuudesta.

Lisäksi leskellä säilyy oikeus asua yhteisessä kodissa.

Huom. Kaikki testanentit eivät ole lainmukaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan asia hyvin yksinkertaisena, niin saat jutun jujusta kiinni: henkilö kuolee ja hänen hänellä on omaisuutta 100 000€:n arvoinen talo. Jos henkilö on naimisissa, niin talostahan puolet kuuluu avio-oikeuden perusteella puolisolle. Tämä osuus ei ole mitään perintöä, vaan avioliitossa omaisuus menee puoliksi. Eli ensin tämä puoliso "ottaa omansa", eli 50 000€. Jäljelle jää toinen 50 000€ ja se on varsinainen perintö. Tästä saa lain mukaan testamentata maksimissaan puolet, eli 25 000€ vaikkapa sille aviopuolisolleen. Toinen puolikas on lakiosuus, jonka saavat lapset.

Eli summa summarum: tässä tilanteessa leski saa 75 000€ asunnosta ja lapset jakavat 25 000€ keskenään. Leskellä on silti asumisoikeus yhteiseen kotiinsa, joten tuota summaa eivät perilliset edes vielä saa. Vasta jos leski muuttaa siitä muualle ja myy asunnon. Mutta hän saa asua siinä vaikka kuolemaansa saakka ja niin kauan perintöä joutuu odottamaan.

Tämä oli hyvä selkeä selitys mutta siis mun tapaukssa testamentti on niin että 50% puolisolle, 50% sisarukselle ja 0% mulle. En osaa tästä laskea että mitä saa mun sisarus ja mitä minä? Toki sisarus saa enemmän kuin lakiosan? Mulle siis vaan se lakiosa olisi jos sitä siis vaatimaan alan. Ap

Lakiosa tarkoittaa sitä, että saat puolet siitä, mitä saisit jos testamenttia ei olisi. Loput jaetaan testamentintekijän määräämällä tavalla.

Vierailija
14/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan asia hyvin yksinkertaisena, niin saat jutun jujusta kiinni: henkilö kuolee ja hänen hänellä on omaisuutta 100 000€:n arvoinen talo. Jos henkilö on naimisissa, niin talostahan puolet kuuluu avio-oikeuden perusteella puolisolle. Tämä osuus ei ole mitään perintöä, vaan avioliitossa omaisuus menee puoliksi. Eli ensin tämä puoliso "ottaa omansa", eli 50 000€. Jäljelle jää toinen 50 000€ ja se on varsinainen perintö. Tästä saa lain mukaan testamentata maksimissaan puolet, eli 25 000€ vaikkapa sille aviopuolisolleen. Toinen puolikas on lakiosuus, jonka saavat lapset.

Eli summa summarum: tässä tilanteessa leski saa 75 000€ asunnosta ja lapset jakavat 25 000€ keskenään. Leskellä on silti asumisoikeus yhteiseen kotiinsa, joten tuota summaa eivät perilliset edes vielä saa. Vasta jos leski muuttaa siitä muualle ja myy asunnon. Mutta hän saa asua siinä vaikka kuolemaansa saakka ja niin kauan perintöä joutuu odottamaan.

Tämä oli hyvä selkeä selitys mutta siis mun tapaukssa testamentti on niin että 50% puolisolle, 50% sisarukselle ja 0% mulle. En osaa tästä laskea että mitä saa mun sisarus ja mitä minä? Toki sisarus saa enemmän kuin lakiosan? Mulle siis vaan se lakiosa olisi jos sitä siis vaatimaan alan. Ap

Jotta asiaa pystyisi avaamaan, pitäisi tietää myös puolison omaisuus. Mutta tässä esimerkki.

Lesken omaisuus 25000

Vainajan omaisuus 75000

Yhteensä 100000, joten osituksen jälkeen leskelle jää 50000.

Loput 50000 menisi testamentin mukaan leskelle 25000 ja sisarukselle 25000. Jos vaadit lakiosaasi, saisit 12500, jolloin jaettavaa keskelle ja sisarukselle jääkin enää 37500, joka siis menee 50/50 jakoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan asia hyvin yksinkertaisena, niin saat jutun jujusta kiinni: henkilö kuolee ja hänen hänellä on omaisuutta 100 000€:n arvoinen talo. Jos henkilö on naimisissa, niin talostahan puolet kuuluu avio-oikeuden perusteella puolisolle. Tämä osuus ei ole mitään perintöä, vaan avioliitossa omaisuus menee puoliksi. Eli ensin tämä puoliso "ottaa omansa", eli 50 000€. Jäljelle jää toinen 50 000€ ja se on varsinainen perintö. Tästä saa lain mukaan testamentata maksimissaan puolet, eli 25 000€ vaikkapa sille aviopuolisolleen. Toinen puolikas on lakiosuus, jonka saavat lapset.

Eli summa summarum: tässä tilanteessa leski saa 75 000€ asunnosta ja lapset jakavat 25 000€ keskenään. Leskellä on silti asumisoikeus yhteiseen kotiinsa, joten tuota summaa eivät perilliset edes vielä saa. Vasta jos leski muuttaa siitä muualle ja myy asunnon. Mutta hän saa asua siinä vaikka kuolemaansa saakka ja niin kauan perintöä joutuu odottamaan.

Tämä oli hyvä selkeä selitys mutta siis mun tapaukssa testamentti on niin että 50% puolisolle, 50% sisarukselle ja 0% mulle. En osaa tästä laskea että mitä saa mun sisarus ja mitä minä? Toki sisarus saa enemmän kuin lakiosan? Mulle siis vaan se lakiosa olisi jos sitä siis vaatimaan alan. Ap

Leski pitää oman osuutensa yhteisestä omaisuudesta eli 50%.

Vainaja on siis testamentannut omasta 50% osuudestaan puolet leskelle ja puolet toiselle lapselle.

Testamentti ei päde, jos vaadit lakiosaasi. Lakiosasi on vainajan omaisuudesta 25%, jos teitä on kaksi lasta.

Eli sen 25% vainajan omaisuudesta saat vaatiessasi sitä.

Lakiosa on puolet perintöosuudesta, jonka saisit, jos testamenttia ei olisi.

Vierailija
16/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lakiosuus on puolet siitä, mitä normaalisti saisi.

Lesken ja vainajan omaisuus yht. 200 000€

Lesken osuus tästä 100000€ ja vainajan 100000€

Normaalisti lapset perivät vainajan, tässä tapauksessa kumpikin saisi 50000€, koska kaksi sisarusta.

Koska testamentti määrää muuta, lakiosuutesi on puolet normaalista: 25000€.

Loput 75000€ leski ja sisarus jakavat 50/50

Tässä oma arvaukseni aiempien perunkirjoitusten perusteella.

Vierailija
17/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan asia hyvin yksinkertaisena, niin saat jutun jujusta kiinni: henkilö kuolee ja hänen hänellä on omaisuutta 100 000€:n arvoinen talo. Jos henkilö on naimisissa, niin talostahan puolet kuuluu avio-oikeuden perusteella puolisolle. Tämä osuus ei ole mitään perintöä, vaan avioliitossa omaisuus menee puoliksi. Eli ensin tämä puoliso "ottaa omansa", eli 50 000€. Jäljelle jää toinen 50 000€ ja se on varsinainen perintö. Tästä saa lain mukaan testamentata maksimissaan puolet, eli 25 000€ vaikkapa sille aviopuolisolleen. Toinen puolikas on lakiosuus, jonka saavat lapset.

Eli summa summarum: tässä tilanteessa leski saa 75 000€ asunnosta ja lapset jakavat 25 000€ keskenään. Leskellä on silti asumisoikeus yhteiseen kotiinsa, joten tuota summaa eivät perilliset edes vielä saa. Vasta jos leski muuttaa siitä muualle ja myy asunnon. Mutta hän saa asua siinä vaikka kuolemaansa saakka ja niin kauan perintöä joutuu odottamaan.

Tämä oli hyvä selkeä selitys mutta siis mun tapaukssa testamentti on niin että 50% puolisolle, 50% sisarukselle ja 0% mulle. En osaa tästä laskea että mitä saa mun sisarus ja mitä minä? Toki sisarus saa enemmän kuin lakiosan? Mulle siis vaan se lakiosa olisi jos sitä siis vaatimaan alan. Ap

Leski pitää oman osuutensa yhteisestä omaisuudesta eli 50%.

Vainaja on siis testamentannut omasta 50% osuudestaan puolet leskelle ja puolet toiselle lapselle.

Testamentti ei päde, jos vaadit lakiosaasi. Lakiosasi on vainajan omaisuudesta 25%, jos teitä on kaksi lasta.

Eli sen 25% vainajan omaisuudesta saat vaatiessasi sitä.

Lakiosa on puolet perintöosuudesta, jonka saisit, jos testamenttia ei olisi.

Ei voi mennä noin, sillonhan suosittu sisarus ja hyljitty lapsi saisi saman verran (eli molemmat 25%). Ja se ei ollut vainajan tahto vaan tahto oli että suosikki saa enemmän?

Eikö se olisi niin että 0% testamentattu saisi 12,5%

Vierailija
18/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa puolisot eivät peri toisiaan. Siksi testamentti.

Rintaperillisittä kuolleen perii leski.

Vierailija
19/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hei, miten käy, kun avioliittoa takana esim. 30 vuotta, ja puolisot ottaneet yhteisolen aikana lainaa omiin nimiin ja kartuttaneet omaisuutta. Meneekö henkilökohtainen omaisuus kuoleman tapauksessa puoliksi, ennen lapsille jaettavaa perintöä? Sillä kyselen, kun olen mahdollistanut puolisolle varallisuuden kartuttamisen hoitamalla lapsia useita vuosia kotona ja tekemällä lyhennettyä työpäivää. 

Itseasiassa hän ei ole kantanut pikkulapsiaikana ollenkaan vastuuta lapsista 4kpl. Lyhennettyä työaikaa tein välillä, koska silloin omat resurssit riitti erityislapsen tarvitsemaan huolenpitoon. 

Jos olette naimisissa eikä ole avioehtoa, kuoleman jälkeen omaisuus menee puoliksi. Puolison kuollessa tehdään ositus (se tehdään aina avioliiton päättyessä, joko eroon tai kuolemaan.), jossa vähemmän omistava leski voi saada kuolinpesältä tasinkoa niin että se vastaa puolta yhteen lasketusta omaisuudesta. Jos leski on varakkaampi kuin vainaja, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Osituksen jälkeen lapset voivat jakaa perinnön.

Vierailija
20/67 |
14.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun avioliitto päättyy, niin ensin tehdään OSITUS eli puolisoiden (myös sen elossa olevan) varat lasketaan yhteen ja jaetaan molemmille yhtä paljon. Vainajan puoliskon perivät lapset, jos testamenttia ei ole.

Vainaja on voinut testamentata omaisuutensa puolisolleen, jolloin lapset voivat kuitenkin vaatia LAKIOSAA, joka on puolet vainajan jättämästä perinnöstä.

Eli puolet kuolleen vanhempasi jättämästä perinnöstä kuuluu sinulle ja sisaruksillesi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän yksi