Alakulo kun ei saavuta asioita, joita muut saavuttavat

Kyllä! Ja sillon on vaikee olla ilonen toisten puolesta vaikka kuinka olisivat kivoja ihmisiä! Mulla on ollut muutama tämmönen kausi elämässä ja ne ovat kyllä ihan sietämättömiä. Nyt jälkeenpäin ajattelen että olisi pitänyt vaan ihan rauhassa keskittyä tekemään jotain omaa juttua eikä piehtaroida siinä raivossa kun mikään ei oikein onnistu.

Olen oppinut kehkeyttämään jonkunlaisen projektin näissä tilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Ja sillon on vaikee olla ilonen toisten puolesta vaikka kuinka olisivat kivoja ihmisiä! Mulla on ollut muutama tämmönen kausi elämässä ja ne ovat kyllä ihan sietämättömiä. Nyt jälkeenpäin ajattelen että olisi pitänyt vaan ihan rauhassa keskittyä tekemään jotain omaa juttua eikä piehtaroida siinä raivossa kun mikään ei oikein onnistu.

Olen oppinut kehkeyttämään jonkunlaisen projektin näissä tilanteissa.

Minkälaisia projekteja tarkoitat? Tämä on inhottavaa kun tottakai on iloinen toisten puolesta, mutta samalla itselle nousee se vaille jäämisen kokemus ja se miksi itsellä ei käy hyvä säkä noissa. Tai vaikka kuinka yrittäisi :(Ap

Älä vertaile itseäsi muihin.

Minä olen jo nuoresta saakka huomannut, että joillain vain menee aina asiat paremmin kuin minulla. Olisi helppoa syyttää omaaa huonoa tuuriaan, mutta todellisuudessa nämä ovat aina olleet vähän fiksumpia, ahkerampia, hauskempia tai komeampia kuin minä.

Minä olen pyrkinyt kilpailemaan itseni kanssa, en muiden. Ja kohtuullisesti olen omista lähtökohdistani mielestäni lopulta onnistunutkin, vaikka välillä on tuntunut perin toivottomalta. Sitä paitsi jossain ala-asteen luokkakokouksessa huomasi, että monella on elämä mennyt paljon huonommin kuin minulla.

Itsensä kanssa kilvoitellen kirjoitti:

Minä olen jo nuoresta saakka huomannut, että joillain vain menee aina asiat paremmin kuin minulla. Olisi helppoa syyttää omaaa huonoa tuuriaan, mutta todellisuudessa nämä ovat aina olleet vähän fiksumpia, ahkerampia, hauskempia tai komeampia kuin minä.

Minä olen pyrkinyt kilpailemaan itseni kanssa, en muiden. Ja kohtuullisesti olen omista lähtökohdistani mielestäni lopulta onnistunutkin, vaikka välillä on tuntunut perin toivottomalta. Sitä paitsi jossain ala-asteen luokkakokouksessa huomasi, että monella on elämä mennyt paljon huonommin kuin minulla.

No niin omat taustani huomioiden jo se on saavutus, että olen saavuttanut korkeakoulututkinnon yliopistosta ja työelämässä kuitenkin.. Vaikka työ nyt loppumassa. Minulla on myös rakastava kumppani ja kykenen suhteeseen jne. Terveisin alkoholistiperheen lapsi. Silti tää ainainen yritys ja yritys mutta saavuttamattomat asiat vaivaa. Miksi itse joutuu ponnistelemaan ilman tuloksia sellaisen eteen joka muille tulee helpommin?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Itsensä kanssa kilvoitellen kirjoitti:

Minä olen jo nuoresta saakka huomannut, että joillain vain menee aina asiat paremmin kuin minulla. Olisi helppoa syyttää omaaa huonoa tuuriaan, mutta todellisuudessa nämä ovat aina olleet vähän fiksumpia, ahkerampia, hauskempia tai komeampia kuin minä.

Minä olen pyrkinyt kilpailemaan itseni kanssa, en muiden. Ja kohtuullisesti olen omista lähtökohdistani mielestäni lopulta onnistunutkin, vaikka välillä on tuntunut perin toivottomalta. Sitä paitsi jossain ala-asteen luokkakokouksessa huomasi, että monella on elämä mennyt paljon huonommin kuin minulla.

No niin omat taustani huomioiden jo se on saavutus, että olen saavuttanut korkeakoulututkinnon yliopistosta ja työelämässä kuitenkin.. Vaikka työ nyt loppumassa. Minulla on myös rakastava kumppani ja kykenen suhteeseen jne. Terveisin alkoholistiperheen lapsi. Silti tää ainainen yritys ja yritys mutta saavuttamattomat asiat vaivaa. Miksi itse joutuu ponnistelemaan ilman tuloksia sellaisen eteen joka muille tulee helpommin?

Ap

Pitää vaan tunnustaa tosiasiat ja elää sen mukaan. Kyllä minuakin koulussa harmitti, miksi joku oli esimerkiksi niin paljon nopeampioppinen kuin minä tai jollain oli varakkaammat vanhemmat kuin minulla.

Minä olen kovasti yrittänyt kilvoitella itseni kanssa ja tiedostan, että huonomminkin voisi mennä. Pitäisi pyrkiä olemaan onnellinen siitä, mitä on eikä harmitella sitä, mitä ei ole. Helppoa se ei ole, mutta katkeruus ei ainakaan elämänlaatua paranna.

Itsensä kanssa kilvoitellen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsensä kanssa kilvoitellen kirjoitti:

Minä olen jo nuoresta saakka huomannut, että joillain vain menee aina asiat paremmin kuin minulla. Olisi helppoa syyttää omaaa huonoa tuuriaan, mutta todellisuudessa nämä ovat aina olleet vähän fiksumpia, ahkerampia, hauskempia tai komeampia kuin minä.

Minä olen pyrkinyt kilpailemaan itseni kanssa, en muiden. Ja kohtuullisesti olen omista lähtökohdistani mielestäni lopulta onnistunutkin, vaikka välillä on tuntunut perin toivottomalta. Sitä paitsi jossain ala-asteen luokkakokouksessa huomasi, että monella on elämä mennyt paljon huonommin kuin minulla.

No niin omat taustani huomioiden jo se on saavutus, että olen saavuttanut korkeakoulututkinnon yliopistosta ja työelämässä kuitenkin.. Vaikka työ nyt loppumassa. Minulla on myös rakastava kumppani ja kykenen suhteeseen jne. Terveisin alkoholistiperheen lapsi. Silti tää ainainen yritys ja yritys mutta saavuttamattomat asiat vaivaa. Miksi itse joutuu ponnistelemaan ilman tuloksia sellaisen eteen joka muille tulee helpommin?

Ap

Pitää vaan tunnustaa tosiasiat ja elää sen mukaan. Kyllä minuakin koulussa harmitti, miksi joku oli esimerkiksi niin paljon nopeampioppinen kuin minä tai jollain oli varakkaammat vanhemmat kuin minulla.

Minä olen kovasti yrittänyt kilvoitella itseni kanssa ja tiedostan, että huonomminkin voisi mennä. Pitäisi pyrkiä olemaan onnellinen siitä, mitä on eikä harmitella sitä, mitä ei ole. Helppoa se ei ole, mutta katkeruus ei ainakaan elämänlaatua paranna.

Siis helpommin pystyy tuollaisen ymmärtämään jos selkeästi jollain paremmat kortit ns kuin itselle eli varakkaat vanhemmat, parempi koulutus jns niin saavuttaa asioita, mutta jos suurin piirtein samoista lähtökohdista ja sama koulutustaso, jne niin vaikea sitä on sulattaa miksi itselle ei ole nuo haaveet sitten toteutuneet yrityksistä huolimatta. Huonolta tuurilta ja epäreilulta se alkaa väkisin vaikuttaa. Ap

Tai sekin, että osalla tutuista rikas insinööri mies ja sen ansiosta ovat saaneet omakotitalot ja mökit vaikkeivat itse edes vaki töissä ole olleetkaan ja ovat olleet kotona lasten kanssa. Väkisin siinä herää pieni epäreilu olo, kun itse voi vaan vaikka talosta haaveilla. Ap

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Ja sillon on vaikee olla ilonen toisten puolesta vaikka kuinka olisivat kivoja ihmisiä! Mulla on ollut muutama tämmönen kausi elämässä ja ne ovat kyllä ihan sietämättömiä. Nyt jälkeenpäin ajattelen että olisi pitänyt vaan ihan rauhassa keskittyä tekemään jotain omaa juttua eikä piehtaroida siinä raivossa kun mikään ei oikein onnistu.

Olen oppinut kehkeyttämään jonkunlaisen projektin näissä tilanteissa.

Minkälaisia projekteja tarkoitat? Tämä on inhottavaa kun tottakai on iloinen toisten puolesta, mutta samalla itselle nousee se vaille jäämisen kokemus ja se miksi itsellä ei käy hyvä säkä noissa. Tai vaikka kuinka yrittäisi :(Ap

Ihan sellasia ei mitään kalliita, mutta jotain mikä vie ajatukset pois siitä "ottaa päähän"-kierteestä. Kunnostan esimerkiksi kirppislöytöhuonekaluja, tai osallistun jollekin lyhyelle kurssille. Niin että joka päivälle on joku puuha. Normaalitilanteessa tein parin päivän reissuja, aivot selkenevät kun ympyrät vaihtuu ja kotiolot tuntuu yhtäkkiä kaukaisilta. Enkä osallistu someen ollenkaan, siellä vaan kaikki huutaa kuinka hienosti niillä menee.

Vierailija kirjoitti:

Tai sekin, että osalla tutuista rikas insinööri mies ja sen ansiosta ovat saaneet omakotitalot ja mökit vaikkeivat itse edes vaki töissä ole olleetkaan ja ovat olleet kotona lasten kanssa. Väkisin siinä herää pieni epäreilu olo, kun itse voi vaan vaikka talosta haaveilla. Ap

Onko sulla kallis asunto? Tarkoitan, voisitko ajatella että että annat sen hetkeksi vuokralle ja muutat itse johonkin muualle edullisempaan paikkaan, vaikka kivaan mökkiin, tai alat sellaseksi talovahdiksi joka asuu ilmaiseksi ulkomailla ihmisten "tyhjissä" taloissa. www.mindmyhouse.com

Sitten kun korona on ohi tarkoitan.

Tee joku yllättävä repäisy. Pahinta on jäädä samaan arkeen vellomaan.

Tuttu tunne! Useimmiten ihmiset tunteekin kateutta suunnilleen vertaisiaan kohden, joilla kuitenkin on joku (tai "kaikki") paremmin. Epäreilulta tuntuu, kun jollain on paljon juuri sellaisia asioita, joita toivoo itselleen.

Kai sitä sitten yrittää toisaalta keskittyä omiin mieluisiin juttuihin, harrastuksiin tms. ja toisaalta miettiä miten voisi saada enemmän niitä juttuja, joita niillä muilla ihailee/kadehtii. Hakee kiinnostavia töitä jne, vaikka aina ei tärppää.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu tunne! Useimmiten ihmiset tunteekin kateutta suunnilleen vertaisiaan kohden, joilla kuitenkin on joku (tai "kaikki") paremmin. Epäreilulta tuntuu, kun jollain on paljon juuri sellaisia asioita, joita toivoo itselleen.

Kai sitä sitten yrittää toisaalta keskittyä omiin mieluisiin juttuihin, harrastuksiin tms. ja toisaalta miettiä miten voisi saada enemmän niitä juttuja, joita niillä muilla ihailee/kadehtii. Hakee kiinnostavia töitä jne, vaikka aina ei tärppää.

Kiitos, kun muutkin jaatte näitä. Ei ole niin kummajaisolo. Joo toisaalta se tuo draivia itselleenkin, että kerta tuokin onnistuu niin ehkä minäkin ja toki yritänkin näitä toteuttaa. Jotenkin moni asia silti menee niin, että ei vaan toteudu ja iskee tää järjetön ahdistus, että eikö taaskaan yrityksestä huolimatta. Ap

Up

Vierailija kirjoitti:

Tai sekin, että osalla tutuista rikas insinööri mies ja sen ansiosta ovat saaneet omakotitalot ja mökit vaikkeivat itse edes vaki töissä ole olleetkaan ja ovat olleet kotona lasten kanssa. Väkisin siinä herää pieni epäreilu olo, kun itse voi vaan vaikka talosta haaveilla. Ap

Haaveilet vääränlaisesta talosta. Kymppitonnilla saa pienen mummonmökin maalta. Mitä jos hankkisit sellaisen, ja alkaisit elää omakotitaloelämää jo nyt etkä haaveilisi epärealistisesta kalliista talosta?

Vierailija kirjoitti:

Tee joku yllättävä repäisy. Pahinta on jäädä samaan arkeen vellomaan.

Lyön vetoa, että jos muutat esim. Lappiin omakotitaloon, jonka saa edullisesti, etelässä asuvat kalliimpien talojen omistajat alkavat olla sinulle kateellisia. Lapin maisemat, luonto ja vapaus edullistern elinkustannusten vuoksi on kateuden aihe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee joku yllättävä repäisy. Pahinta on jäädä samaan arkeen vellomaan.

Lyön vetoa, että jos muutat esim. Lappiin omakotitaloon, jonka saa edullisesti, etelässä asuvat kalliimpien talojen omistajat alkavat olla sinulle kateellisia. Lapin maisemat, luonto ja vapaus edullistern elinkustannusten vuoksi on kateuden aihe.

Tämähän oli ihan mielenkiintoinen vinkki, kiitos! Ap

Sinulla on sentään hyvä koulutus ja jopa

parisuhde.

Kaikilla ei ole edes niitä ( tai toista niistä)...

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on sentään hyvä koulutus ja jopa

parisuhde.

Kaikilla ei ole edes niitä ( tai toista niistä)...

Tuokin on totta ja olen näistä kiitollinen. Ehkä joku voi kadehtia minua näistä? Enemmän täytyisi keskittyä siihen mitä on eikä siihen mitä ei ole. Se vaan on raastavaa, kun muut porskuttaa ympärillä eteenpäin mut omat unelmat junnaa. Vaikka yrittäisi mitä. Ap