Mitä voi tehdä vanhana? Miten käyttää elämänsä, jos on iäkäs, köyhä, sairas ja yksinäinen?

Uskoontulo vois auttaa

Henki vaan pysyy ja pihisee. Edessä on mahdollisesti vielä vuosikymmeniä.

Pidätkö kirjoittamisesta? Jos pidät niin kirjoittaminen voisi olla terapeuttistakin.

Tätä voisin kokeilla. Pelkään vaan, että jämähtäisin synkkiin ja oman navan ympärillä pyöriviin teksteihin.

Haluaisin kokea elämäni merkityksellisempi, saada ystäviä ja kokea jälleen iloa ja innostusta.

Vierailija kirjoitti:

Henki vaan pysyy ja pihisee.

Ja haisee.

Mulle riittää mökki, koira, hyvä kirja, sauna.

Haluaisin aloittaa alusta ja kuntoutua työelämään (terveysrajoitteet huomioiden). Solmia merkitysellisiä ihmissuhteita. Onko jo liian myöhäistä? Miten voisin lähteä liikkeelle?

Mä rakastan eläimiä, mutta on valitettavasti allerginen. Mökkeilykään ei ole realistinen elämäntapa. Ap

Millaisista asioista saat edes vähän iloa?

Vierailija kirjoitti:

Tätä voisin kokeilla. Pelkään vaan, että jämähtäisin synkkiin ja oman navan ympärillä pyöriviin teksteihin.

Haluaisin kokea elämäni merkityksellisempi, saada ystäviä ja kokea jälleen iloa ja innostusta.

Kirjoittamista suosittelen minäkin. Kyllä, voi olla että joudut kohtaamaan elämäsi ikäviä puolia, antamaan niille nimiä ja kasvot. Mutta ilman sitä et pääse eteenpäin. Ja kun olet kirjoittanut ne, ne ovat ulkona, eivät enää pelkästään sisälläsi epämääräisenä mössönä.

Ystäviä ja iloa ei taida kukaan tuoda sulle kotiovelle. Miten olisi vapaaehtoistyö? Siinä tapaa ihmisiä ja hyvän tekeminen muille auttaa omaa mielialaa yllättävän paljon, auttoi minullakin.

Miten voisit löytää ystäviä? Harrastuksen parista?

Tee niitä asioita, joita kykenet tekemään ja jotka ilahduttavat sinua. Kipuihin on saatavilla hoitoa. Painonpudotus voisi auttaa ainakin vähän terveys- ja rahahuoliin ja kipuihinkin. Omaa rumuuttaan on turha jäädä märehtimään. Hakeudu vaikka jonkin harrastuksen pariin, siellä on samanhenkisiä ihmisiä. Katsele eläinvideoita Youtubesta.

Lukemisesta olen aina tykännyt. Nykyisin keskittymiskyky on vaan heikko masennuksen ja kännykkäriippuvuuden takia.

Tykkään myös luonnosta ja haaveeni oli päästä vaeltamaan kansallispuistossa. Asun tosin kaupungissa, ilman autoa ja vaelluskokemusta tai seuraa. Kunnosta nyt puhumattakaan.

Haluaisin asua maalla. Mutta mulle ei ole koskaan ollut autoa ja en tiedä talon hoidosta ja remppaamisesta yhtikäs mitään. Jaksaminenkin arveluttaa.

Eläimet ovat lähellä sydäntäni ja katselen mielelläni eläinvideoita netistä. Olen vain pahaksi onneksia allerginen astmaatikko.

Tykkäsin nuorena matkustella, mutta rahat, matkaseura ja nyt vielä koronatilanne ei tee siitä realistista.

Kirjoittaminen on puhdistumisprosessi, joka voi olla hyvin uuvuttavaa, mutta myös antoisaa ja ennenkaikkea terapeuttista.. Olen itse ajatellut kirjoittaa omaelämänkerrallisen kirjan tai jotain sinnepäin, lapsilleni. Aloittajalla on varmasti unelmia kuitenkin? Asioita,jotka haluaisi vielä saavuttaa? Itseäni on auttanut unelmien ja tavoitteiden listaaminen, aivan päättömienkin. Sitten vain yksi kohta kerrallaan karsii pois hulluimmat ja jättää jäljelle ne,jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja saavutettavissa. Pieni pala kerrallaan, jottei tule takapakkeja- ihan kuten laihduttaessakin.

Pystyisitkö osallistumaan lukupiiriin? Yhteisen asian ympärillä on ( ehkä) helpompaa aloittaa aloittaa keskustelua, ja sitä myöten saada uusia tuttavuuksia.

Käsityöt, piirtäminen, maalaaminen, uusien kielten/asioiden opiskelu netin välityksellä. Ryhdy vloggaajaksi, bloggaajaksi tms.

Oikeastaan herkkujen syöminen ja netti on ainoita asioita, joista nykyisin saan mielihyvää. Mutta ikävä kyllä ne eivät riitä elämän sisällöksi. Ovat myös liiallisina ja pidemmän päälle mielipahan lähteinä lihomisen ja nettiriippuvuuden takia. Ap

Eikö ole mitään omaehtoisia keinoja millä voisit vähän parantaa fyysistä terveyttäsi? Ruokavalio tai että vähän edes jaksisit liikkua joka päivä, aina muutama askel enemmän.

Kaltaisiasi yksinäisiä on muitakin, miten saisit kontaktia heihin? Vapaaehtoistyö, työttömien yhdistys? SPR:llä on ystävätoimintaa.

Älä menetä toivoa. Toivoa pidät yllä tekemällä joka päivä jotain sinulle iloa tuottavaa. Mieti mikä olis kivaa, kävelylenkki, tukanpeseminen ja kampauksen laittaminen, lettujen paistaminen, tiedät itse, mistä tykkäät. Kun on parempi päivä, tee jotain uutta tai vähän enemmän. Ole iloinen kaikesta mitä saat tehtyä, ja kehu itseäsi. Kun kuntoutin itseäni jalkaleikkauksen jälkeen, istuin ulkoilun jälkeen sohvalle ja kehuin itseäni kävelylenkin tekemisestä, ja muistelin mitä lenkillä tapahtui, että aurinko paistoi, lintu visersii ja näin. Ei tarvitse olla ns suurta ja hienoa, vaan hetkessä elämistä ja siitä nauttimista. Ehdit elämässäsi vielä vaikka mitä, aloita jo tänään.

Käsitöitä, piirtämistä ja kielten itseopiskelun olen harkinnut. Vielä pitäisi löytää aloitekyky ja motivaatio jatkaa.

Bloggaajaksi ja vloggaajaksi tuskin introverttina tulee ruvettua. Tuskin olisin edes kiinnostaisi.