Alakulo kun ei saavuta asioita, joita muut saavuttavat
Niin siis olen kolmekymppinen nainen. Itseä alkanut häiritä se, miten jotkin tavalliselta tuntuvat unelmani saavuttaa ympärilläni olevat, mutta oma elämä tuntuu junnaavan enkä itse saavuta noita asioita. Olen iloinen ystävieni ja tuttujen puolesta, mutta samalla minua kaihertaa se miksi itse en saavuta noita asioita. Pari esimerkkiä: hyvä ystäväni sai heti vakituisen työn valmistuttuaan. (ollaan opiskelukavereita) ja myöhemmin hän pääsi jatko-opiskelijaksi eli tekee tulevaisuudessa väitöskirjan. Heillä on ollut miehensä kanssa samalla paikkakunnalla työt jne ja nyt he ostavat talon. Tässä kaksi asiaa jo mistä itse voin vain haaveilla. Minun pätkätyö loppumassa enkä tiedä mitä teen tulevaisuudessa. Talohaaveet siis senkus siirtyy. Ja itse olen haaveillut myös tutkijan työstä aina. Muutkin ympärillä ostavat taloja ja vakkaritöitä omalta alalta jne.
Onko muilla tällaisia kokemuksia/fiiliksiä ikinä? Että itse ei saavuta vaikka kuinka yrittää. :(
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on sentään hyvä koulutus ja jopa
parisuhde.
Kaikilla ei ole edes niitä ( tai toista niistä)...
Vaikka ei tää koulutus nyt lottovoitolta tunnu, kun en saa kun pätkätyötä enkä edes omalta alalta. Nytkin yksi pätkä taas loppumassa ja haaveet valuu käsiin. Lapsiakin pitäisi miettiä kun olen jo tämän ikäinen..
Jos vertaat itseäsi muihin, et ikinä ole tyytyväinen. Aina joku on parempi, onnekkaampi, kauniimpi, taitavampi, jne.
Tee asioita, joista nautit ja pyri kehittymään joka päivä. Opettele joku uusi juttu päivittäin, oli se sitten oikeaoppinen tapa pilkkoa kasviksia kokkiveitsellä, ohivirtaussuihkuturbiinin toimintaperiaate tai vaikkapa sen pohdiskelu, miten eroavat toisistaan käsitteinä rahapolitiikka ja finanssipolitiikka.
Mene omaan suuntaasi. Tee niin kuin hyvältä tuntuu. Nauti hetkestä.