Lue keskustelun säännöt.
Uuden puolison tuomisesta suvun juhlaan (”taasko sillä on uusi?”)
19.07.2020 |
Minut ja tuore avopuolisoni on molemmat kutsuttu isoisäni kahdeksankymppisille. Vanhempani ovat tavanneet puolisoni, mutta tämä olisi ensimmäinen kerta kun pienehkö sukuni näkisi hänet (asumme toisella puolella Suomea, niin en näe itsekään sukuani usein vaikka tunnemme hyvin).
Minua tosin jännittää. Puolisoni on ihana, hyvä ihmisten kanssa, rakastan häntä ja näen olevani hänen kanssaan ikuisesti. Minulla on kuitenkin ollut muutama useamman vuoden suhde ennen tätäkin ja sukuni on tavannut heidät. Jotenkin tuntuu, että suku tuomitsisi minut siitä, että ”aina” olen esittelemässä uusia ihmisiä, vaikka järjellä ajateltuna ei pitäisi olla niin. Olin ennen nykyistäni ollut 4 vuotta sinkkuna (olen kolmekymppinen).
Miten tästä tunteesta pääsee yli? Tottakai haluan, että sukuni ja avopuolisoni tutustuvat, koska uskon heidän tulevan hyvin toimeen ja tapaavan vielä todella monia kertoja tulevaisuudessakin.
Kommentit (60)
Tuttu tunne. Pääsin yli miettimällä, että onko näiden ihmisten hiljaisilla ajatuksilla minusta ja elämästäni todella niin suuri merkitys minulle, että asiaa kannattaisi murehtia. Etenkin jos olen onnellinen. Tulin lopputulokseen, ettei ole ja tämä helpotti kummasti.
Tsemppiä sukujuhliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on ihan sama mitä suku ajattelee, sukuasi et voi valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi avokin pitäisi tutustua sukkusi? Sitten vasta, kun kuuluu sukuun ( on siis aviossa kanssasi), on tapana esittäytyä.
Minäkin ihmettelen, miksi esittelet näitä miehiä suvullesi? Kyllä heehtivät tutustua myöhemminkin.
Ja joo, minä kyllä miettisin, että taasko sillä on uusi. Kaveriporukassa, jossa näemme kerran vuodessa eli vappuna, on yhdellä kaverilla parin vuoden välein uusi nainen. En enää erota heitä toisistaan.... kerrankin puhuin yhdelle ”viime vappuna puhuimme...”, niin nainen sanoi, ettei ollut kuvioissa vielä viime vappuna. Mistä niitä punapäitä erottaa toisistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ihmettelen, miksi esittelet näitä miehiä suvullesi? Kyllä heehtivät tutustua myöhemminkin.
Ja joo, minä kyllä miettisin, että taasko sillä on uusi. Kaveriporukassa, jossa näemme kerran vuodessa eli vappuna, on yhdellä kaverilla parin vuoden välein uusi nainen. En enää erota heitä toisistaan.... kerrankin puhuin yhdelle ”viime vappuna puhuimme...”, niin nainen sanoi, ettei ollut kuvioissa vielä viime vappuna. Mistä niitä punapäitä erottaa toisistaan?
Miksi en ottaisi avopuolisoani mukaan, kun hänet on vielä kutsuttu? Kyllähän sukunikin haluaa tietää millaisen ihmisen kanssa elän ja samoin puolisokin millaisia muut minulle tärkeät ihmiset ovat.
Jos olet ollut neljä vuotta sinkkuna, niin uusi avopuoliso ei ole "taas". Älä turhaan mieti tuollaisia, menette vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoin isälle kun erosivat äidin kanssa, että näytille voi tuoda sellaisen muijan jonka kanssa on vähintään vuosi seurustelua takana. Ei ole näkynyt. Minä en mitään kiertopalkintoja kestitse kotonani. Samaa koskee tietenkin äitiä, mutta hän ei olekaan niin miesten perään. Lähinnä tyytyväinen kun pääsi isästä eroon enkä ihmettele.
Kyllä me aika suoraa on sanottu sille 10 vuoden sisään neljättä kumppania esittelevälle, että "taasko uusi?". ja kysytty kumppanilta, että miten pitkään olet ajatellut jaksaa, edellinen pysyi matkassa alle vuoden. Koska ei faktoja pidä kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos suhde on niin vakava että asutaan yhdessä, niin kyllä kumppani silloin pitää kehdata esitellä sukulaisillekin.
Vuoden-parin seurustelun jälkeen suhde alkaa olla jo aika vakaalla pohjalla. Silloin on hyvä aika esitellä jos niin haluaa. Sen alle en esittelisi vaikka olisikin avokki, koska se alkuhuuma on vielä hiipumassa ja ero mahdollinen, vaikka asuisi yhdessä.
Mutta kerta on molemmat kutsuttu niin menette. Olisi hieman tökeröä jättää toinen kotiin ilman hyvää syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuoden-parin seurustelun jälkeen suhde alkaa olla jo aika vakaalla pohjalla. Silloin on hyvä aika esitellä jos niin haluaa. Sen alle en esittelisi vaikka olisikin avokki, koska se alkuhuuma on vielä hiipumassa ja ero mahdollinen, vaikka asuisi yhdessä.
Mutta kerta on molemmat kutsuttu niin menette. Olisi hieman tökeröä jättää toinen kotiin ilman hyvää syytä.
Onhan se ero mahdollinen milloin vain. Ja mitä sitten vaikka eroaa ja toinen onkin nähnyt suvun?
suku siinä miettii että tolla mailman vanhimmallakin ammatilla näköjään joten kuten pärjää
Vierailija kirjoitti:
Olet kiertopalkinto?
Mitähän ajattelit saavuttavasi tällä kommentilla? Pahan mielen?
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde on niin vakava että asutaan yhdessä, niin kyllä kumppani silloin pitää kehdata esitellä sukulaisillekin.
Jotkut muuttaa yhteen toisella tapaamisella. En kutsuisi sitä kovin vakavaksi vielä siinä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde on niin vakava että asutaan yhdessä, niin kyllä kumppani silloin pitää kehdata esitellä sukulaisillekin.
Jotkut muuttaa yhteen toisella tapaamisella. En kutsuisi sitä kovin vakavaksi vielä siinä vaiheessa.
Sinä et, mutta kyseinen pari ehkä? Ei kai ulkopuolinen voi määrittää miten vakavissaan muut ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde on niin vakava että asutaan yhdessä, niin kyllä kumppani silloin pitää kehdata esitellä sukulaisillekin.
Jotkut muuttaa yhteen toisella tapaamisella. En kutsuisi sitä kovin vakavaksi vielä siinä vaiheessa.
Mutta voi olla vakavaa.
Jos olet ollut 4 vuotta sinkku, eivät todellakaan ajattele, että "taas sillä on uusi".
Jos esittelisit 2-3 vuoden välein uusia kumppaneita, kyllä sitä jo ihmeteltäisi. Mutta kolmekymppisellä kolmas kumppani ei nykyaikana ole paha.