Poikaystävän intti ahdistaa
Poikaystävä lähti muutama päivä sit inttiin ja nää ensimmäiset päivät on tuntunu ihan kamalilta ja oon itkeny koko ajan. Alotin just työn uudessa työpaikassa ja sekin tuntuu tosi uuvuttavalta kun paha olo purkautuu iltaisin ja alkaa itkettää. Lisäks joudun nyt vuoden asuu yksin meidän yhteises kämpäs (paitsi poikaystävän lomilla) ja hoitaa ite kaikki asiat. Oon tosi stressaantunut nyt vaikka tiiän et tää helpottaa kyllä. En myöskään saa poikaystävään yhteyttä oikein ollenkaan kun ei kerkee jutella niin pelottaa et me etäännytään kun poikaystävä on kumminki kuukauden siel ain kiinni ennen lomii. Oon yrittäny nyt keksii muuta tekemistä niin ei kaikki ajaukset menis tohon, mut aina iltasin nukkumaan mennessä alkaa ahdistaa ja itkettää. Onko ketään kohtalotovereita? Mikä auttais tähän stressiin ja ahdistukseen?
Kommentit (62)
Miksi. Saatpahan olla rauhassa kun se idiootti ei pyöri vastuksina nurkissa. Voit tehdä mitä haluat. Nauti.
Avuttoman idiootin kannattaa muuttaa äiskän ja iskän luo kotiin.
Rämpyttely auttaa aina ahdistukseen.
Takaisin kotiin kasvamaan, jos ei muutaman päivän eroa kestä menemättä raiteiltaan.
Tarviiko sitä noin nuorena olla vakavassa suhteessa? Säästyinpä tuoltakin, kun pysyttelin sinkkuna nuorena ja keskityin opiskeluun. Tuo on vaan hyväksi teille, nyt on aika itsenäistyä!
Sota-aikana ihmiset selvisivät siitäkin, kun mies oli muutaman vuoden pois kotoa. Vähän nyt suhteellisuudentajua kehiin.
Kyllä se helpottaa. Alku on pahin. Onko sinun mahdollista mennä joksikin aikaa vanhempiesi luokse, jos tuntuu kovin yksinäiseltä?
Miks sä kiusaat sun poikaystävää? Hanki apua.
Nyt sinulla on hyvää aikaa keskittyä itseesi ja kasvaa eroon läheisriippuvuudesta. Hankit mielekästä sisältöä elämääni ja lopetat turhanpäiväisen ruikuttamisen. Jos suhde ei inttiä kestä, se ei kestäisi muutenkaan.
Olisit itse mennyt kanssa inttiin, poikakaverin seuraksi.
Mulla ei ollut poikakaveria ollenkaan ikävä kun lähdin inttiin. Mee perässä.
Voi että, nuorta rakkautta :')
Tuosta 20v eteenpäin niin olet onnesi kukkuloilla jos mies olisi muutaman kuukauden pois jaloista.
Pärjäät kyllä, aluksi uudet kokemukset ovat ahdistavia, nyt voit ajatella että olet selvinnyt jo aiemminkin niistä illoista yksin ja osannut nukkua yksin ja varmasti osaat myös hoitaa kotia aivan itse. Suhteelle tekee vaan hyvää olla erossa toisistaan, silloin näkee onko toinen tosissaan sun kanssa, jos hän todella rakastaa sua, niin varmasti noita samoja ajatuksia hänkin itse käy läpi mitä sinä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksi. Saatpahan olla rauhassa kun se idiootti ei pyöri vastuksina nurkissa. Voit tehdä mitä haluat. Nauti.
Unohdat että jos ap:n poikaystävä on armeijassa, ap itse on todennäköisesti jotakin 18-21 ikävuoden väliltä. Ei kaltaisesi katkeroitunut kurttupylly.
Joo no sanoisin et nää mun fiilikset on vaa tämmöstä alkumuutoksesta johtuvaa stressiä, että ei tarvii huolia ettenkö kestäis yhtään yksin. Välillä ihminen vaa kokee olonsa ahdistuneeks syystä tai toisesta 🤷🏼♀️ Mutta aina se olo menee ohi ja kaikki on taas hyvin. Hain tolla tekstillä vaan pientä tukee ja ehkä vertaistukeekin kun näinä ekoina iltoina ajaukset pyörii pääs kun on yksin.
Lopeta se saatanan vikiseminen, kyseessä on korkeintaan vajaa vuosi ja näette toisenne melkein joka viikonloppuna. Ihme vikisijöitä, ei ihme että kaikki menee tässäkin maassa päin persettä!
Siitä se arki lähtee pyörimään.
Mitä oikein pelkäät?
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se saatanan vikiseminen, kyseessä on korkeintaan vajaa vuosi ja näette toisenne melkein joka viikonloppuna. Ihme vikisijöitä, ei ihme että kaikki menee tässäkin maassa päin persettä!
Nyt on korona-aika. Ekalle lomalle pääsee aikaisintaan kuukauden kuluttua.
Sama tilanne täällä, mut ollaan soiteltu poikkiksen kanssa joka päivä ni helpottaa.
M20