Tupakanpolton lopettaminen-ei mitään hyvää

Itse olen eniten iloinen siitä ettei ole riippuvuutta. Ei tarvi miettiä onko röökit mukana, onko niitä tarpeeksi ja missä pääsee röökille.

Ei mitään hyvää... No vanhempana kiität, kun happi kulkee keuhkoissa. Tupakoitsijana keuhkoistasi kuulisi rahina ja hengittäminen olisi työlästä. En ymmärrä miksi joku vielä vapaaehtoisesti tärvelee tupakalla terveytensä, kun haittavaikutukset on hyvin tiedossa.

Yritin lopettaa vuosi sitten. Paino vaan lähti niin rakettimaiseen nousuun, että palasin äkkiä tupakoimaan.  Jos olisin lakkoa jatkanut, niin todennäköinen lopputulos olisi ollut 20 kiloa lisää ja lopulta olisin silti aloittanut uudelleen, kilot tietysti pysyvästi riesana. Parempi olla tupakoiva normipainoinen kuin tupakoiva läski. 

Olisit pistänyt ainakin kaikki säästämäsi tupakkarahat säästöön. Tai vielä parempi hajautettuun osake-tai rahastosäästöön. Ois ehkä seurannutkin jotain hyvää. Mihinkä ne rahat kuluivat kun ei näy ei kuulu?

Tupakkahan hillitsee ruokahalua. Siksi etenkin lopetuksen alkuaikoina pitää olla tarkkana, ettei jatkuva nälkä mene syöpöttelyksi.

Minä olen lopettanut jotain 5 vuotta sitten. Paino on laskenut reilusti. Se taas johtuu liikunnan lisäämisestä. Nyt henki kulkee aivan eri tavalla kuin keuhkot tervattuna.

Siis kannattaa kokeilla jos jokin liikuntaharrastus olisi se ”sun juttu”

Ei ole liikunta minun juttu eikä hengityskään kulje siitepölyjen vuoksi.

Rahat mitkä ovat säästyneet tupakasta olen varmasti käyttänyt tuplaten herkkuihin.

Painoa on tullut hurjasti eikä se lähde millään. Nyt pelottaa vaan ,että ratkean polttamaan ja sitten olen lihava tupakoitsija . Ei olisi pitänyt lopettaa.

Olen vaan niin pettynyt, koska kuvittelin että kärsimystä kestää maksimissaan vuoden ja sitten olen vapaa kaikesta tupakointiin liittyvästä . Nyt olen kituuttanut jo useamman vuoden eikä tupakan himo vain lähde ja pahenee aina näin kesäisin kun ollaan terassilla ja ulkona muutenkin.

Ap

Henki kulkee, haju- ja makuaisti on palautunut, kiloja on tullut muutama ja rahat riitti lapsen uuteen tietokoneeseen heittämällä.

Minä olin viimevuonna pari kuukautta polttamatta ja oloni oli jotenkin kuin olisin kokoajan sairas ja mielialat vaihtelivat ja kaikenmaailman ihme oireita. Vaimoni sanoi että oireeni ovat samanlaisia kuin hänellä joskus kuukautisten aikana.

Lopetin kolme kuukautta sitten ja olen lihonut yli 10 kiloa. Ruokaa ja herkkuja on mätetty naamaan tupakasta säästyneillä rahoilla. Poltin askin päivässä. Painonnousu toki harmittaa, mutta en luovuta. Olen iloinen siitä, että olen tehnyt konkreettisen ja merkittävän teon terveyteni puolesta. Haluan olla elossa lapsilleni mahdollisimman pitkään.

Joku muukin iloitsi siitä aiemmissa viesteissä, että on päässyt irti riippuvuudesta. Siitä iloitsen minäkin. On ihanaa kun ei tarvitse panikoida siitä, riittääkö tupakat ja mistä lisää ja missä voi ja kehtaa polttaa. Häpesin tupakointia yli kaiken. On ihana olla vapaa riippuvuudesta ja häpeästä. Painonpudotus on mulle pikkujuttu tupakasta irtipääsemiseen verrattuna. Onnistun siinäkin varmasti.

https://www.apollonia.fi/uutishuone/tiedeuutiset/tupakoinnin-lopettamis…

Tuosta motivaatiota.