Todistusvalinta yliopistoihin. Pisteissä ei mitään järkeä.

Ne aineet on pisteytetty lukion kurssimäärän mukaisesti. Minustakin on outoa, että esim oikeustieteelliseen saa eniten pisteitä matikasta ja fysiikasta.

Kurssimäärä ratkaisee.

Koko todistusvalinta on täysin sairas systeemi, joka eriarvoistaa todella paljon nuoria. Siihen vielä ensikertalaiskiintiö niin huh huh.

Vierailija kirjoitti:

Kurssimäärä ratkaisee.

Miksi arvokkaampaa saada laudatur aineesta josta enemmän kursseja?? Eihän tuossa ole mitää järkeä.

Ja heti on ap syyllistämässä muita.  Vaikka säännöt ovat ihan selvät ja samat kaikille.

Voi teitä kermaperseitä!

Täysin samaa mieltä. Ja silti iloinen siitä että oma lapsi matemaattisesti lahjakkaana hyötyy tästä.

Vierailija kirjoitti:

Ja heti on ap syyllistämässä muita.  Vaikka säännöt ovat ihan selvät ja samat kaikille.

Voi teitä kermaperseitä!

Jos säännöissä ei ole järkeä, saa niitä kritisoida. Tuo oli ihan hullu uudistus.

Itse kirjoitin ylioppilaaksi 90-luvulla ja tuolloin kaikki oli päinvastoin. Jos tuolloin olit hyvä kielissä niin eteneminen yliopistoon oli taattu ellet sitten halunnut lukea matematiikkaa tai fysiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurssimäärä ratkaisee.

Miksi arvokkaampaa saada laudatur aineesta josta enemmän kursseja?? Eihän tuossa ole mitää järkeä.

Ei voi mitään ellet tätä ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurssimäärä ratkaisee.

Miksi arvokkaampaa saada laudatur aineesta josta enemmän kursseja?? Eihän tuossa ole mitää järkeä.

Ei voi mitään ellet tätä ymmärrä.

Et näytä itsekään ymmärtävän, muuten olisit perustellut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja heti on ap syyllistämässä muita.  Vaikka säännöt ovat ihan selvät ja samat kaikille.

Voi teitä kermaperseitä!

Jos säännöissä ei ole järkeä, saa niitä kritisoida. Tuo oli ihan hullu uudistus.

Aina uudistuksia kritisoidaan, melko usein täysin omista lähtökohdista. Pian tämä uudistus on kaikkirn mielestä ok ja sitten tulee taas uusi uudistus, jota vastustetaan.

Näun se menee aina.

Minä kannatan tätä uudistusta, koskee paljon lapsiani. Toinen pääsee todistuksella, toinen ei ainakaan näillä näkymin. Mutta hän voi korottaa, jos myöhemmin tajuaa että voi opiskellakin. Sitten hän pääsee esim amk pääsykokeella helposti sisään, koska on yleisälykäs, vaikka arvosanat ei tätä vastaa.

Todistusvalinta ylipäänsä on huono menetelmä, mutta jos sitä on pakko käyttää, niin pitkän matematiikan korkea arvostus on fiksua. Se mittaa ylioppilaskokeen aineista parhaiten älykkyyttä, ja älykkyys ennustaa parhaiten opintomenestystä kaikilla aloilla. Opiskelijalla valmiiksi olevat tiedot opetettavasta aineesta ovat aivan merkityksettömät tulevan opintomenestyksen kannalta, koska jo korkeakoulun perusopinnoissa ylitetään lukion oppimäärä moninkertaisesti.

Onko siis niin että jos meen nyt aikuislukioon lukemaan historia, kieliä ja yhteiskunta tieteitä ja saan kaikista loistavia pisteitä niin en silti pääsee yliopistoon sosiologia lukemaan?? Vaan koskan matemaattisesti lahjakkaat vievät paikat? Kertokaa uunolle miten tämä homma siis toimii, en tajuu yhtään.

itse ihmettelin miksi aallon tekniikkapuolelle saa niin paljon pisteitä äidinkielestä. Yritetäänkö saada lisää naisia opiskelemaan?

Vierailija kirjoitti:

Onko siis niin että jos meen nyt aikuislukioon lukemaan historia, kieliä ja yhteiskunta tieteitä ja saan kaikista loistavia pisteitä niin en silti pääsee yliopistoon sosiologia lukemaan?? Vaan koskan matemaattisesti lahjakkaat vievät paikat? Kertokaa uunolle miten tämä homma siis toimii, en tajuu yhtään.

Jos et itse osaa ottaa selvää, miten opiskelijavalinnat tehdään, niin sosiologian opiskelu yliopistossa ei ole sinua varten.

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalinta ylipäänsä on huono menetelmä, mutta jos sitä on pakko käyttää, niin pitkän matematiikan korkea arvostus on fiksua. Se mittaa ylioppilaskokeen aineista parhaiten älykkyyttä, ja älykkyys ennustaa parhaiten opintomenestystä kaikilla aloilla. Opiskelijalla valmiiksi olevat tiedot opetettavasta aineesta ovat aivan merkityksettömät tulevan opintomenestyksen kannalta, koska jo korkeakoulun perusopinnoissa ylitetään lukion oppimäärä moninkertaisesti.

Voi olla mutta mitä järkeä käytännössä pakottaa nuoria lukemaan pitkää matematiikkaa jos tietää haluvansa lukemaan kieliä. Ts. ei ole järkeä korostaa matematiikka kaikilla aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kurssimäärä ratkaisee.

Miksi arvokkaampaa saada laudatur aineesta josta enemmän kursseja?? Eihän tuossa ole mitää järkeä.

Siihen joutuu opiskelemaan enemmän ja on siksi arvokkaampi. Ihan loogista minusta. 

Kaikkein hankalinta tässä on minusta se, että lukion kurssivalinnat tehdään 15-16 vuotiaana ja ilman kunnollista opinto-ohjausta. Peruskoulun opinto-ohjaus keskittyy toiseen asteeseen eikä siellä puhuta jatko-opinnoista yliopistossa. Kuitenkin 15-vuotiaan lukiota aloittavan pitäisi ymmärtää valita aineet, jotka tuovat parhaat pisteet todistusvalinnassa. Osa valinnoista on toisiaan poissulkevia, esim jos et ota pitkää matikkaa niin on todella vaikea kirjoittaa fysiikka. Joillekin voi tulla yllätyksenä se, että pitkiä kieliä "kannattaa" lukea vain yksi, koska useille aloille huomioidaan vain yksi kielen arvosana. Jos haluaa pitää ovet auki useampaan suuntaan, pitää todella osata optimoida lukio-opinnot.

Vierailija kirjoitti:

itse ihmettelin miksi aallon tekniikkapuolelle saa niin paljon pisteitä äidinkielestä. Yritetäänkö saada lisää naisia opiskelemaan?

Eikös se ole kaikkialla niin, että pitkä matematiikka ja sen jälkeen äidinkieli antavat eniten pisteitä?

Vierailija kirjoitti:

itse ihmettelin miksi aallon tekniikkapuolelle saa niin paljon pisteitä äidinkielestä. Yritetäänkö saada lisää naisia opiskelemaan?

Äidinkielestä saa joka alalle paljin pisteitä, kursseja on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistusvalinta ylipäänsä on huono menetelmä, mutta jos sitä on pakko käyttää, niin pitkän matematiikan korkea arvostus on fiksua. Se mittaa ylioppilaskokeen aineista parhaiten älykkyyttä, ja älykkyys ennustaa parhaiten opintomenestystä kaikilla aloilla. Opiskelijalla valmiiksi olevat tiedot opetettavasta aineesta ovat aivan merkityksettömät tulevan opintomenestyksen kannalta, koska jo korkeakoulun perusopinnoissa ylitetään lukion oppimäärä moninkertaisesti.

Voi olla mutta mitä järkeä käytännössä pakottaa nuoria lukemaan pitkää matematiikkaa jos tietää haluvansa lukemaan kieliä. Ts. ei ole järkeä korostaa matematiikka kaikilla aloilla.

Pitkästä matikasta hyviä arvosanoja kirjoittavia on vain kourallinen. He ovat todennäköisesti kiinnostuneita tekniikan, lääketieteen, kauppatieteen ja ehkä myös juridiikan opinnoista. Uskoisin, että humanistisille aloille pääsee kyllä ilman pitkän matikan L/E arvosanoja. Hakupainealoilla (lääkis, kauppis, oikis) sen sijaan matematiikalla tulee olemaan suuri merkitys, vaikka esim oikiksessa ei tarvita pitkän matematiikan opintoja lainkaan.