Tytöt ja matematiikka
Luin Ilta-Sanomien jutun koronaepidemiaa matemaattisesti mallintavasta professori Pauliina Ilmosesta, ks. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006500128.html. Siellä lopussa hän kertoo, kuinka koulun matematiikan opettaja oli arvellut, että lukion pitkä matematiikka voisi olla hänelle liian vaikeaa, vaikka hän oli toinen niistä luokan oppilaista jotka olivat matematiikassa loistaneet.
Siis mitä hittoa? Ilmonen on minua 13 vuotta nuorempi. Itse en kohdannut kouluaikoinani mitään tuollaista asennetta, oli selvää että matemaattisesti lahjakkaana tyttönä voin lähteä lukemaan pitkää matematiikkaa, ja koulussa oli jo silloin naisia opettamassa matemaattisia aineita.
Oletteko te kohdanneet tuota asennetta, että tytöt ei voi ymmärtää matematiikkaa? Jos niin minä vuonna ja kuka niin on antanut ymmärtää?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Keksimällä keksitty juttu, jotta saataisiin miehiä syytettyä edes jostakin.
Mistä tuossa syytettiin miehiä?
Yläasteen opettajan sukupuolta ei mainittu...
Syön hatullisen paskaa, jos ko. nainen ei ole feministi. Tyypillistä feministin uhriutumista.
Osoitit tyhmyytesi sillä, että epäilet jonkun sanoja vain siksi, ettet itse ole kokenut samaa.
Ja asiaan, olen kokenut vähättelyä paljonkin vain siksi, että olen nainen tekniikan alalla.
Itse koin 80-luvulla. Yleisesti asenne oli, tytöt lukee kieliä ja pojat matemaattisia aineita. Ja senhän mukaan sitä mentiin. Oli se pojillekin huono, koska monella potentaalisella pojalla jäi kieliopinnot vähiin. Poika ranskan ryhmässä -> umpihomo. Joten eipä niitä poikia paljon valinnaisissa kielissä ollut, korkeintaan saksassa, koska silloin insinöörien oletettiin tarvitsevan saksaa töissään.
No minustakin lopulta tuli insinööri, kun aikuisena sain herätyksen matikkaan aikuislukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Syön hatullisen paskaa, jos ko. nainen ei ole feministi. Tyypillistä feministin uhriutumista.
Mikä siinä nyt on uhriutumista?
Olen aloittaja ja feministi kyllä, ja minusta on ihan perseestä, jos ihan vain sukupuolen takia ajatellaan, että joku ei pysty oppimaan matematiikkaa lukion pitkän oppimäärän vertaa. Ja varsinkin jos koululaiselle suositellaan vähemmän vaativia (ja tulevaa uravalintaa rajoittavia) kursseja vain koska on tyttö. Ei sen sanominen ole uhriutumista.
Mutta ihmettelen kyllä, onko tarina totta, kun ei minunkaan aikaani eli selvästi aiemmin enää mitään tuollaista ajattelua tuntunut olevan. Onko kyseessä ollut joku yksittäinen pelle opettajaksi, vai onko koko juttu keksittyä. Sepitelmiä ei tietenkään pidä levittää, mutta enpä sitäkään uhriutumiseksi kutsuisi.
90-luvulla lukiossa pitkän matematiikan mieopettaja ehdotti yksityisesti vain pojille valtakunnalliseen matematiikkakilpailuun osallistumista, vaikka kirkkaasti parhaita matematiikassa olivat kolme tyttöoppilasta.
Samassa lukiossa opinto-ohjaaja oli hämmästynyt, että suunnittelin fysiikan yliopisto-opintoja.
miksi naisia ei niin matikka kiinnosta tai ainakaan siihen aikaan kun minä kävin kansakoulua, olivat laskutehtävät poikkeuksetta pojille suunnattuja. laskekaa auton nopeus, luodin nopeus, juoksijan nopeus, junan nopeus, paljonko painaa tukkirekka yms. ei tälläiset tyttöjä kiinnosta. eli matikka jäi sivuseikaksi.
Vierailija kirjoitti:
Osoitit tyhmyytesi sillä, että epäilet jonkun sanoja vain siksi, ettet itse ole kokenut samaa.
Ja asiaan, olen kokenut vähättelyä paljonkin vain siksi, että olen nainen tekniikan alalla.
Miksi se olisi tyhmyyttä?
Tietenkin silloin voi suhtautua väitteisiin kriittisesti. Tai, kuten teen, kysyä, onko muilla samoja kokemuksia, jotta saisi käsitystä, onko oma kokemukseni vain poikkeuksellinen.
Ja asiaan, minäkin olen - tai olin - nainen tekniikan alalla. En oikein viihtynyt työpaikan porukoissa, en ollut ns. hyvä tyyppi, ja se varmaan on vaikuttanut urakehitykseeni. Matematiikasta ei kuitenkaan ole jäänyt kiinni, ja kouluaikoinani 70- ja 80-luvulla en huomannut mitään sellaista ajattelua, ettei tytöt voisi ymmärtää matematiikkaa, ainakaan itseeni kohdistuvana.
ap
Olen Ilmosta kymmenisen vuotta nuorempi, ja minulla on ollut yksi matematiikan opettaja, jonka mukaan tytöt eivät vain voi osata matematiikkaa.
Näitä on siis ollut vain yksi, ja yläasteella ja lukiossa minulla oli yhteensä ehkä neljä matematiikan opettajaa. Sattumaahan se on, sattuuko itselle hyviä opettajia vai ei.
Minä olin ihan hyvä matematiikassa, yläasteella ryhmäni parhaita. Tämä oli 70-luvun lopussa, jolloin matematiikassakin oli vielä tasoryhmät. Opo sanoi meille, että pojat ovat hyviä matematiikassa ja tytöt kielissä, joten siksi minäkin otin lukioon lyhyen matematiikan. Siihen aikaan minulla oli huono itsetunto ja luulin pärjänneeni matikassa vain siksi, että opettaja kysyi tunnilla ja kokeissa vain niitä asioita, jotka osasin. Kielten kanssa minulla oli vaikeuksia, mutta niin vain yritin lukea venäjää valinnaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osoitit tyhmyytesi sillä, että epäilet jonkun sanoja vain siksi, ettet itse ole kokenut samaa.
Ja asiaan, olen kokenut vähättelyä paljonkin vain siksi, että olen nainen tekniikan alalla.
Miksi se olisi tyhmyyttä?
Tietenkin silloin voi suhtautua väitteisiin kriittisesti. Tai, kuten teen, kysyä, onko muilla samoja kokemuksia, jotta saisi käsitystä, onko oma kokemukseni vain poikkeuksellinen.
Ja asiaan, minäkin olen - tai olin - nainen tekniikan alalla. En oikein viihtynyt työpaikan porukoissa, en ollut ns. hyvä tyyppi, ja se varmaan on vaikuttanut urakehitykseeni. Matematiikasta ei kuitenkaan ole jäänyt kiinni, ja kouluaikoinani 70- ja 80-luvulla en huomannut mitään sellaista ajattelua, ettei tytöt voisi ymmärtää matematiikkaa, ainakaan itseeni kohdistuvana.
ap
Tiedät oikeasti itsekin, ettei oma kokemus vielä todista mitään. Mutta hei, sä ootkin varmaan niitä "yksi jätkistä" naisia, jotka hakevat hyväksyntää olemalla kuin mies ajatuksineen kaikkineen. (aliarvostaa naisia)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osoitit tyhmyytesi sillä, että epäilet jonkun sanoja vain siksi, ettet itse ole kokenut samaa.
Ja asiaan, olen kokenut vähättelyä paljonkin vain siksi, että olen nainen tekniikan alalla.
Miksi se olisi tyhmyyttä?
Tietenkin silloin voi suhtautua väitteisiin kriittisesti. Tai, kuten teen, kysyä, onko muilla samoja kokemuksia, jotta saisi käsitystä, onko oma kokemukseni vain poikkeuksellinen.
Ja asiaan, minäkin olen - tai olin - nainen tekniikan alalla. En oikein viihtynyt työpaikan porukoissa, en ollut ns. hyvä tyyppi, ja se varmaan on vaikuttanut urakehitykseeni. Matematiikasta ei kuitenkaan ole jäänyt kiinni, ja kouluaikoinani 70- ja 80-luvulla en huomannut mitään sellaista ajattelua, ettei tytöt voisi ymmärtää matematiikkaa, ainakaan itseeni kohdistuvana.
ap
Tiedät oikeasti itsekin, ettei oma kokemus vielä todista mitään. Mutta hei, sä ootkin varmaan niitä "yksi jätkistä" naisia, jotka hakevat hyväksyntää olemalla kuin mies ajatuksineen kaikkineen. (aliarvostaa naisia)
Kyllä, tiedän ettei yksi kokemus todista mitään. Siksi kyselen muiden kokemuksia.
Olen siis vilpittömän hämmästynyt siitä mitä Ilmonen sanoo kokeneensa, ja haluan tietää, onko muilla ollut samanlaista.
Olenko mielestäsi jossakin väittänyt, että koska minun matikkapäätäni ei ole epäilty, sitä eivät ole muutkaan voineet kokea? Jos, niin näyttäisitkö missä?
No kuulostaa keksityltä. Mulle aina sanottiin, että pitkä matikka ehdottomasti, eikä kukaan kyseenalaistanut. Minusta myös tuli insinööri, eikä kukaan kyseenalaistanut ikinä teknisen alan valintaani. Lukioni kävin 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa keksityltä. Mulle aina sanottiin, että pitkä matikka ehdottomasti, eikä kukaan kyseenalaistanut. Minusta myös tuli insinööri, eikä kukaan kyseenalaistanut ikinä teknisen alan valintaani. Lukioni kävin 80-luvulla.
Ps. Ei ainakaan meidän koulussa koskaan tyttöjen matikkapäätä kyseenalaistettu. Tekussa pohjoisessa pari uskovaista lestaopea oli sitä mieltä, että tytöt kuuluu kotiäideiksi, mutta muuten ei mitään ongelmia. En minä ole mikään hyvä jätkäkään, vaan ihan tavallinen "pullantuoksuinen" perheenäiti naisellisine piirteineen. Tulen toimeen melkein kaikkien kanssa, ei väliä iällä, sukupuolella tai älykkyysosamäärällä.
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa keksityltä. Mulle aina sanottiin, että pitkä matikka ehdottomasti, eikä kukaan kyseenalaistanut. Minusta myös tuli insinööri, eikä kukaan kyseenalaistanut ikinä teknisen alan valintaani. Lukioni kävin 80-luvulla.
Varmaan jossain Espoossa ja isommissa kaupungeissa näin on ollut. Itse olen pieneltä paikkakunnalta Itä-Suomessa ja jopa yläasteen vanhempainilloissa koulumme rehtori oli kertonut, että hän ei voi suositella tytöille lukioon pitkää matematiikkaa. Hänen mukaansa kukaan tytöistä ei siinä ole pärjännyt. Muistan, että vanhempani ihmettelivät rehtorin puheita. Minulla kuitenkin putosi 9. luokalla matematiikan numero ysistä kasiin, vaikka oli saanut kokeista kymppejä. Valitsin lukioon lyhyen matematiikan, josta kirjoitin laudaturin. t. ylioppilas vm. 1987.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa keksityltä. Mulle aina sanottiin, että pitkä matikka ehdottomasti, eikä kukaan kyseenalaistanut. Minusta myös tuli insinööri, eikä kukaan kyseenalaistanut ikinä teknisen alan valintaani. Lukioni kävin 80-luvulla.
Varmaan jossain Espoossa ja isommissa kaupungeissa näin on ollut. Itse olen pieneltä paikkakunnalta Itä-Suomessa ja jopa yläasteen vanhempainilloissa koulumme rehtori oli kertonut, että hän ei voi suositella tytöille lukioon pitkää matematiikkaa. Hänen mukaansa kukaan tytöistä ei siinä ole pärjännyt. Muistan, että vanhempani ihmettelivät rehtorin puheita. Minulla kuitenkin putosi 9. luokalla matematiikan numero ysistä kasiin, vaikka oli saanut kokeista kymppejä. Valitsin lukioon lyhyen matematiikan, josta kirjoitin laudaturin. t. ylioppilas vm. 1987.
Ja silloisen yläasteen opettajat ja rehtori toimivat viroissaan vielä pitkään minun lukioaikojeni jälkeen, joten aivan hyvin ovat Pauliinan ikätoveritkin näiden idioottimaisiin asenteisiin törmänneet. t. yo vm. -87
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulostaa keksityltä. Mulle aina sanottiin, että pitkä matikka ehdottomasti, eikä kukaan kyseenalaistanut. Minusta myös tuli insinööri, eikä kukaan kyseenalaistanut ikinä teknisen alan valintaani. Lukioni kävin 80-luvulla.
Varmaan jossain Espoossa ja isommissa kaupungeissa näin on ollut. Itse olen pieneltä paikkakunnalta Itä-Suomessa ja jopa yläasteen vanhempainilloissa koulumme rehtori oli kertonut, että hän ei voi suositella tytöille lukioon pitkää matematiikkaa. Hänen mukaansa kukaan tytöistä ei siinä ole pärjännyt. Muistan, että vanhempani ihmettelivät rehtorin puheita. Minulla kuitenkin putosi 9. luokalla matematiikan numero ysistä kasiin, vaikka oli saanut kokeista kymppejä. Valitsin lukioon lyhyen matematiikan, josta kirjoitin laudaturin. t. ylioppilas vm. 1987.
En ole kotoisin mistään Espoosta tai käynyt päivääkään koulua isossa kaupungissa, vaan olen nimeonaan kotoisin Savosta pieneltä paikkakunnalta ja pieni yläaste sekä lukio, samassa rakennuksessa nämä molemmat. Olin hyvä myös kielissä, mutta matikan opettaja sanoi täsmälleen näin: "kieliä voi opiskella koska tahansa, mutta pitkää matikkaa ei saa kiinni, joten sinun kannattaa ehdottomasti ottaa pitkä matikka. Matikan opettaja yläasteella oli nainen, lukiossa myös (eri nainen), joten tämä saattoi vaikuttaa. T. se jolle vastasitl.
Sain stipedin matikasta yläasteella, joten oli ihan luonnollista, että otin pitkän matikan lukiossa. Lopulta päädyin opiskelemaan matikkaa yliopistoon pelkillä papereilla ja myöhemmin sain vaihdettua sivuaineeni pääaineeksi matikan sijaan. Sitä sivuainetta oli tosi vaikea päästä opiskelemaan, ja joskus oli jopa vähän huono omatunto millaisella vapaakortilla pääsin sitä opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Sain stipedin matikasta yläasteella, joten oli ihan luonnollista, että otin pitkän matikan lukiossa. Lopulta päädyin opiskelemaan matikkaa yliopistoon pelkillä papereilla ja myöhemmin sain vaihdettua sivuaineeni pääaineeksi matikan sijaan. Sitä sivuainetta oli tosi vaikea päästä opiskelemaan, ja joskus oli jopa vähän huono omatunto millaisella vapaakortilla pääsin sitä opiskelemaan.
Ja olin siis aina koko koulun paras matikassa sieltä ala-asteelta ylioppilaskirjoituksia myöten. Fysiikka ja kemia meni myös hyvin, mutta kielissä en ole koskaan ollut hyvä.
Keksimällä keksitty juttu, jotta saataisiin miehiä syytettyä edes jostakin.
Härskiä sinänsä, kun vääristeli avioeronsakin syytä. Oikeasti Uganda ja Gambia olivat siinäkin paljon tärkeämmässä asemassa, ja pääsyy miksi lapset jäivät erossa isälle..