Tytöt ja matematiikka
Luin Ilta-Sanomien jutun koronaepidemiaa matemaattisesti mallintavasta professori Pauliina Ilmosesta, ks. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006500128.html. Siellä lopussa hän kertoo, kuinka koulun matematiikan opettaja oli arvellut, että lukion pitkä matematiikka voisi olla hänelle liian vaikeaa, vaikka hän oli toinen niistä luokan oppilaista jotka olivat matematiikassa loistaneet.
Siis mitä hittoa? Ilmonen on minua 13 vuotta nuorempi. Itse en kohdannut kouluaikoinani mitään tuollaista asennetta, oli selvää että matemaattisesti lahjakkaana tyttönä voin lähteä lukemaan pitkää matematiikkaa, ja koulussa oli jo silloin naisia opettamassa matemaattisia aineita.
Oletteko te kohdanneet tuota asennetta, että tytöt ei voi ymmärtää matematiikkaa? Jos niin minä vuonna ja kuka niin on antanut ymmärtää?
Kommentit (31)
Olenko outo, kun minulle on jotenkin vieras ajatus se, että tytöt eivät pärjää matematiikassa? Vai onko tuo joku uusi ilmiö?
1970-luvun peruskoulussa olivat tytöt, jotka pärjäsivät matematiikassa, minäkin. Myös matematiikan opettaja oli nainen.
Vierailija kirjoitti:
Olenko outo, kun minulle on jotenkin vieras ajatus se, että tytöt eivät pärjää matematiikassa? Vai onko tuo joku uusi ilmiö?
1970-luvun peruskoulussa olivat tytöt, jotka pärjäsivät matematiikassa, minäkin. Myös matematiikan opettaja oli nainen.
Nyt oli kyse siitä onko tytöt kokeneet vähättelyä matemaattisista taidoistaan ja näin on.
Vierailija kirjoitti:
Olenko outo, kun minulle on jotenkin vieras ajatus se, että tytöt eivät pärjää matematiikassa? Vai onko tuo joku uusi ilmiö?
Ei todellakaan mikään uusi ilmiö, pikemmin vanha (onneksi). Mutta edelleen tuntuu olevan niitä luupäitä, joissa tuo uskomus istuu. Tai sitten siinä uudemmassa muodossa, että tytöt pärjäävät vain ahkeruuttaan ja tunnollisuuttaan, pojat ovat oikeasti lahjakkaita ja ehkä vain laiskoja, jos ei suju.
Olen v. -66 syntynyt DI nainen, enkä onnekseni ole törmännyt tuohon asenteeseen. Isäni oli syntynyt v. -41 ja sitä mieltä, että tytöt osaavat matematiikkaa ihan mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko outo, kun minulle on jotenkin vieras ajatus se, että tytöt eivät pärjää matematiikassa? Vai onko tuo joku uusi ilmiö?
Ei todellakaan mikään uusi ilmiö, pikemmin vanha (onneksi). Mutta edelleen tuntuu olevan niitä luupäitä, joissa tuo uskomus istuu. Tai sitten siinä uudemmassa muodossa, että tytöt pärjäävät vain ahkeruuttaan ja tunnollisuuttaan, pojat ovat oikeasti lahjakkaita ja ehkä vain laiskoja, jos ei suju.
Lyhyen matematiikan arvosanojen keskiarvot ovat samat tyttöjen ja poikien välillä, pitkässä matematiikassa pojilla on parempi keskiarvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko outo, kun minulle on jotenkin vieras ajatus se, että tytöt eivät pärjää matematiikassa? Vai onko tuo joku uusi ilmiö?
Ei todellakaan mikään uusi ilmiö, pikemmin vanha (onneksi). Mutta edelleen tuntuu olevan niitä luupäitä, joissa tuo uskomus istuu. Tai sitten siinä uudemmassa muodossa, että tytöt pärjäävät vain ahkeruuttaan ja tunnollisuuttaan, pojat ovat oikeasti lahjakkaita ja ehkä vain laiskoja, jos ei suju.
Lyhyen matematiikan arvosanojen keskiarvot ovat samat tyttöjen ja poikien välillä, pitkässä matematiikassa pojilla on parempi keskiarvo.
Ei ole. Tytöillä on jo vuosia ollut parempi myös pitkän matikan yo-kirjoituksissa.
Osaamattomia ääliöitä on kaikissa ihmisryhmissä, mukaanlukien opettajissa.
Tämä on tekemällä tehty juttu, koska ihan yhtä hyvin voisi otsikko olla "pojat ja äidinkieli" -- paitsi että kun naisopettajien mielestä pojilla ei vain ole tarvittavia kielellisiä taitoja, on se miesopettajien syy jos joku yksittäinen ääliömiesopettaja syrjii naisoppilaita.
Itse kirjoitin ylioppilaaksi huippulukiosta, kaikki muut L paitsi kuin äidinkieli M. Mikäs olikaan syynä? Opettajani piti minua silmätikkuna, koska en näytellyt haltioitunutta Brontën sisarusten teoksista. Oli äärimmäisen yllättynyt, että olin ylipäätänsä päässyt *läpi* kirjoituksista. Jouduin opettelemaan sisällöt yksin ilman opettajan apua ja tenttimään kurssit, koska hänen tunneillaan olisin saanut vain hylättyjä arvosanoja.
Miksi näistä ääliönaisopettajista ei puhuta?
Koska aina pitää löytyä mies syypääksi. Mieluiten oikeistolainen, mutta kuka tahansa valkoihoinen kelpaa jos muita ei löydy.
Sama tilanne on nyt viestimissä Saksan vapunpäivän vasemmístoväkivaltaisuuksien kohdalla: niistä ei puhuta, koska syyllistä (joka on aina oikeistolainen tai kansallismielinen mies) ei ole vielä keksitty.
Meillä ainakin yläasteella monelle tytölle sanottiin ettei kannata lukioon lähteä, ennemmin vaikka lähihoitajaksi, kampaajaksi tai kokiksi. Nämä siis oli niitä 9,5 ka tyttöjä.
Lukiossa sitten taas opo sanoi ainakin useammalle kaverilleni ja minulle ettei turhaa kannata yliopistoon lähteä, siellä on kuitenkin aika hankalaa.. Ammattikouluun olisi pitänyt lähteä ja taas meistä kaikki oltiin about 9 ka:lla valmistuvia ja useammalla useampia laudatureita.
Kaikki ollaan yliopistosta valmistuttu, muutama on väitellyt tohtoriksi asti. Tätä oli ysärin lopussa ja 2000-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko outo, kun minulle on jotenkin vieras ajatus se, että tytöt eivät pärjää matematiikassa? Vai onko tuo joku uusi ilmiö?
Ei todellakaan mikään uusi ilmiö, pikemmin vanha (onneksi). Mutta edelleen tuntuu olevan niitä luupäitä, joissa tuo uskomus istuu. Tai sitten siinä uudemmassa muodossa, että tytöt pärjäävät vain ahkeruuttaan ja tunnollisuuttaan, pojat ovat oikeasti lahjakkaita ja ehkä vain laiskoja, jos ei suju.
Lyhyen matematiikan arvosanojen keskiarvot ovat samat tyttöjen ja poikien välillä, pitkässä matematiikassa pojilla on parempi keskiarvo.
Ei ole. Tytöillä on jo vuosia ollut parempi myös pitkän matikan yo-kirjoituksissa.
Korjaan, 2018 pojat kirjoittivat hieman paremmin. Toisaalta tytöt kirjoittivat samana vuonna paremmin fysiikassa.
Ja kaikilla tosiaan oli pitkät matikat, vaikka sellaista ei kuulemma olisi kannattanut valita. Matikan opettaja oli nainen ja yksi varmaan maailman parhaimmista opettajista, joka ei tosiaan syrjinyt tyttöjä. Mutta muuten kyllä tuli vähättelyä eikä matemaattisia aloja tytöille suositeltu. Niin vaan kuitenkin lääkikseen, teknilliseen tiedekuntaan jne monella johti tie lukion jälkeen.
Olen 10 vuotta Ilmosta vanhempi, siis ap:tä vähän nuorempi. Minun matematiikan taitojani ei koskaan suoraan vähätelty, mutta lukion pitkän matematiikan opettaja (mies) kyllä selvästi toi käytöksellään ilmi sen, että oli jotenkin outoa, kun ryhmämme kolmesta parhaasta oppilaasta kaksi oli tyttöjä. Miespuolinen opo sen sijaan lukion vanhempainillassa suoraan päivitteli sitä, että aioin pyrkiä TKK:lle. Jostain syystä ne neljä poikaa, joilla oli samat aikeet ja jotka olivat matematiikassa ja fysiikassa selvästi minua heikompia, eivät aiheuttaneet mitään päivittelyä.
Otaniemen teekkarikylän kämppikselleni taas pitkän matematiikan opettaja oli lukion ensimmäisellä matematiikan tunnilla sanonut, että tyttöjen ei kannata ottaa pitkää matematiikkaa (vaan vaihtaa saman tien lyhyeen), koska he eivät kuitenkaan pärjää pitkässä. Kämppikseni jatkoi silti pitkässä matematiikassa.
Omien kokemusteni pohjalta pidän Ilmosen kertomusta hyvin uskottavana.
Yo 1980-luvulta, nykyisin tekniikan tohtori