On vissiin tullut aika alkaa hyväksyä sitä, että minusta ei äitiä tule.
Lapsettomuutta takana 1,5 vuotta, lääkitykset on jo kokeiltu, niistä ei apua ollut. Inseminaatiot yms hirvittävät. Luulen, että on tullut hyväksymisprosessin aika. Voin alkaa hautaamaan lapsiperheunelmia, joita ehdin rakennella jo koko aiemmin eletyn elämäni. :¨(
Kommentit (48)
Ymmärrän, että 1,5 v tuntuu pitkältä ajalta, kun toivoo ja odottaa, vaikka se ei sitä tosiasiassa olisikaan. Tunnen ihmisiä, jotka ovat olleet huolissaan kolmen kuukauden jälkeen, hiukan liian aikaisin.. Itsellä yksi kohdunulkoinen ja sitten puoli vuotta yritystä kun sai alkaa yrittää, nyt raskaana, mutta ehdin jo ajatella, että jos ei sittenkään saa enää lasta.
Te ap:n mollaajat, ehkä ap sekoitti tuon mainitsemansa hoidon johonkin rankempaan. Ap, toivon sydämestäni, että vielä saisitte lapsen.
46, ai sullako? Voiko sillä selittää myös tyhmyyden?
Nimittäin sen saa mihin uskoo ja mitä toivoo, jos uskoo ja toivoo tosissaan. Ja kun uskoo (ja toivoo), on myös valmis tekemään asian eteen kaiken mahdollisen.
Meillä siihen kului 7 vuotta (myönnän, epätoivo valtasi mieleni aina välillä), mutta pidin kiinni kuvitelmistani: kuvittelin joka ainoa päivä ja ilta, miten minä(kin) jonain päivänä työntelen ylpeänä tummansinisiä lastenvaunuja, kuvittelin jokaisen yksityiskohdan hyvinkin tarkasti.
Sitä en kyllä osannut kuvitella, että kun ne vaunut sitten oikeasti ostin, ne olivatkin kaksostenvaunut, kylläkin tummansiniset :-)
Enkä ole hetkeäkään katunut sitä IVF- ja PAS-hoitoa, joka auttoi tekemään kuvitelmastani totta.
Miksiköhän adoptio on niin vaikeaa monille jotka ei saa lasta luonnollisesti? Itseä ajatus kiehtoisi vaikka saan luonnollisestikin. En ymmärrä miksi jotkut jäävät suremaan lapsettomuuttaan eivätkä hae adoptiolasta....
elämä ja adoptoi lapsi jolla ei vanhempia ole. joku pieni lapsi suomesta tai mielluumin tietysti ulkomailta joka tarvitsee jonkun pitämään itestään huolta ja haluaa tuntea äidinrakkauden. voitko maailmalle parempaa lahjaa antaa <3
Eihän 1,5v ole vielä paljoakaan?? Siis jos ikää riittää lasta yrittää.
Me saimme poikamme 4,5v yrittämisen jälkeen :) Niin ja olimme jo adoptioprosessissakin mukana,nyt kun lapsemme on vähän isompi harkitsemme toisen adoptoimista.
meille tuli terve lapsi yli 5 vuoden yrittämisen jälkeen joten älä luovuta
Eihän 1,5v ole vielä paljoakaan?? Siis jos ikää riittää lasta yrittää.
ette mitään hoitoja aio edes yrittää? Aika helpolla heitätte kirveen kaivoon. Inssi on yksi yksinkertaisimmista hoitomenetelmistä esim.
se on varsin pieni toimenpide ja esim. meillä ei olisi lapsiamme ilman sitä. Selittämätön lapsettomuus, hormonit siis toimivat moitteettomasti molemmilla, reippaasti eteenpäin liikkuvia simppoja riittää ja molemmat vanhemmat ovat perusterveitä ja normaalipainoisia ja mukaviakin :)
Minun kohdunsuuni jotenkin hylkii mieheni siittiöitä eikä päästä niitä sisäänsä. Se on harvinaista mutta mahdollista, olemme ikään kuin allergisia toisillemme tässä mielessä ja hormonikuurit tms. ovat turhia. Meille on tehty 3 inseminaatiota ja meillä on kaksi lasta. Ennen inseminaatioita yritimme 3 vuotta. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta ja elämä on auvoisaa juuri nyt ja juuri näin. Se 10 minuuttia, minkä inssi vie, on ollut elämämme parhaita päätöksiä.
Ymmärrän siis että rankemmat hoidot saattavat etukäteen pelottaakin mutta inseminaatio on tapahtuu nopeasti kuin osana sisätutkimusta. Sitä eikannata pelätä jos sitä saattaa avun saada. Toki lapsia voi hankkia muutenkin, mekin olemme sijaisvanhemmiksi juuri ryhtymässä, kun ikämme puolesta kolmonen alkaisi ehkä olla liikaa (olen 38 ja mies 44, lapset 7 ja 5).
Joka tapauksessa voit tulla äidiksi, älä vielä heitä kirvestä kaivoon. Äitiys on ihana asia.
2 siksi kun sen adoptiolapsen saaminen on vaikeampaa kuin biolapsen.
.
...mutta....jos ei halua mennä raskaampiin hoitoihin ja luomuna ei lasta tule niin totta hemmetissä adoptio on helpompi toteuttaa kuin rukoilla jumalalta ihmettä ja vielä saada se.
Adoptio kestää pitkään mutta ellei ole jotain tiettyä syytä miksi se ei onnistu (ikä, perussairaus tms) niin sen pitkän odotuksen jälkeen tulee palkinto - lapsi. Se voi kestää 5 vuotta tai vaikka 10 vuotta mutta lapsi tulee. Sen sijaan jos ei ole edellytyksiä saada lasta luomuna niin se ei auta vaikka 10 vuotta odottelisi.
Että niinkin kauheaa joutuisitte tekemään kuin:
1. sinä tikutat ovulaatiosi ja soitat klinikalle kun sen olet tikuttanut
2. mies masturboi tuotoksensa purkkiin kotona (tai klinikalla) ja kiikuttaa purkin labraan
3. sinä olet jalat harallaan gynetuolissa ihan kuin normaalissa gynetarkastuksessa muutaman minuutin kun lääkäri ruiskuttaa miehesi siittiöt kohtuusi emättimen kautta.
Ja ongelma oli???
eli psykologista vyöhyketerapiaa. Niin se sari tamminenkin tulu raskaaksi ja itsellä elämä helpottanut huomattavasti.
ja adoptiokin on ainakin minun tuttavapiirissäni onnistunut kaikille sitä tosissaan halunneille -- jopa yksinäisille naisille. tosin aikaa siihen saattaa vierähtää, mutta mahdollisuus sekin on. Ja sijaislapsen adoptoiminen on myös mahdollista...
9, ei tule lasta adoptiolla kaikille, todellakaan..
Siis jos jätetään pois laskuista nämä liian vanhat ja perussairaudesta kärsivät jotka jo mainittiin. Avaapa sanainen arkkusi kun kerran niin paljon asiasta tiedät.
Ja yksinäisiä hakijoita ei ole vuosikausiin huolittu edes jonoihin.
Kannattaisiko päivittää tietonsa ennen kuin alkaa valistaa?
Adoptiolapsia on paljon vähemmän kuin adoptiovanhemmiksi haluavia.
Kotimaista adoptiolasta saa jonottaa viisi vuotta. Sitten lentää ulos jonosta. Ilman lasta.
Ja ulkomailla on kaikkialla vuosikausien jono, eikä kaikille riitä lasta sieltäkään.
Rankemmat on sitten vasta IVF ja ICSI. Toisekseen puoltoista vuotta on todella lyhyt aika eli olet ilmeisesti aika nopeasti periksiantavaa tyyppiä? Tai sitten tämä on provo.
Mieti vaihtoehtona adoptiota tai sijaisperheenä olemista.
T. Ex-lapseton rankat hoidot läpikäynyt joka tekisi lastensa eteen kaiken vielä vaikka miljoona kertaa
pari siirto tehtiin valikoiduista siittiöistä, mun kerättyihin munasoluihin -> tulos ei raskautta.
Sit tuli luomu plussa ja mulla 4kk vanha tyttö
13, kaikki eivät ole ehkä yhtä suorasukaisen yksinkertaisia kuin sinä
.
No aaveellahan sitä ollaan. ;)
mutta harkitse vähähiilihydraattista ruokavaliota. Voi tasata esim. hormoniheilahteluja ja auttaa painonhallinnassa ja näläntunteen hallinnassa. Esim. karppaus.info :sta lisää tietoa.