Hei vanhempi! Nyt testataan Sinun kykyäsi vanhempana. Miten pärjäisit?
Jos sinulla olisi hätätilanne ja joudut jättämään lapsesi naapurin, jota et tunne kovin hyvin, hoidettavaksi muutamaksi tunniksi, osaisivatko lapsesi käyttäytyä?
Kertokaa rehellisesti.
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä minä jättäisin lapseni naapurille ja mikä ihmeen hätätilanne?
Johan kosahti. Et läpäissyt testiä.
On huonoa vanhemmuutta jättää lapsia tuntemattomalle.
Totta kai osaisivat. Olenhan ammattikasvattaja! Tosin en jättäisi heitä, ottaisin mukaan joka paikkaan.
Kyllä kyllä… Jätänpä molemmat autistini naapurille. Eivät taatusti jaksa käyttäytyä. Toinen saa raivarin jo siitä ettei ole tuttu hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kyllä… Jätänpä molemmat autistini naapurille. Eivät taatusti jaksa käyttäytyä. Toinen saa raivarin jo siitä ettei ole tuttu hoitaja.
No tuo on eri keissi, jos on lääkärin toteama tila.
AP
Osaisi käyttäytyä, mutta ujostellessa ja ikävöidessä menisi yksivuotiaallani aika, ei ole vielä joutunut paljon äidistä erossa olemaan.
Pärjäisivät oikein hyvin, poika leikkisi varmaan pihalla naapurin koiran kanssa.
Juu, naapurissa asuu tyttöjen kaveri, leikkisivät siellä nätisti.
Lapset ovat jo sen verran isoja että jäisivät kotiin elleivät sitten menisi mummolle. Osaavat käyttäytyä vaikka jäisivät yksin tai päinsä.
Sellaista tilannetta ei tule että lapseni jättäisin puolitutun naapurin hoiviin.
Mun lapset on jo niin isoja, ettei niitä tarvi jättää naapurille hoitoon. Pärjäävät kotona ihan keskenään.
Mut kyllä ne käyttäytyä osaa.
Olen vastuullinen vanhempi, joten tuollainen tilanne ei tulisi ikinä eteeni. Ihan tarkoituksella olen tutustunut naapureihini, joten hätätilanteessa lapset menisivät jollekin niistä naapureista, jotka tunnen hyvin. Kyllä lapset osaisivat käyttäytyä ikätasonsa mukaisesti, nuorin todennäköisesti ensin ujostelisi. Tytöt osaavat niiata ja poika kumartaa, kun on kiitoksen aika.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tilannetta ei tule että lapseni jättäisin puolitutun naapurin hoiviin.
Tässä taas tulee suomalaisten epäluuloisuus ihmisiä kohtaan hyvin esille. Muut ihmiset nähdään "vihollisina" eikä liittolaisina. Hyvin suomalaista.
Tunnen naapurit pinnallisesti, ja tässä olisi useampi jolle uskaltaisin huoletta jättää. Niille, joita en tunne yhtään, en jättäisi. Ja 4-vuotiaani on melko hyväluonteinen, ei erityisen villi, ja kovin vieraskorea, joten uskallan luottaa siihen, että käyttäytyisi hyvin.
Joskus pitää vain luottaa. Jos on henkisesti terve, kykenee luottamaan. Mulla on fiksut naapurit, ei mitään äitihullutyyppistä.
Kyllä osaavat käyttäytyä.
Miksi ihmeessä minä jättäisin lapseni naapurille ja mikä ihmeen hätätilanne?