Mies raivostuu kun lapsi itkee yöllä.
Niin eli meidän 11 kk lapsi heräilee yöllä kerran pari. Mies on alkanut raivostumaan mm.minulle (eli purkaa vtutuksen minuun kun lapseen ei voi.) Ja saattaa huutaa ja töniä.
Lapsellekkin saattaa sähähtää että: "Nyt hiljaa." yms.
Yksi ilta tein sitten niin että menin vauvan kanssa nukkumaan toiseen huoneeseen jotta mies ei heräisi lapsen itkuun koska tämä on alkanut stressaamaan minuakin ja pelkään miehen reaktiota. Mutta toiseen huoneeseen siirtyminen ei miehelle kelvannut vaan raahasi vauvan sängyn takaisin makkariin ja ärisi että tässä ei aleta eri huoneissa nukkumaan.
Mitä v*ttua teen??
Olen kotihoidontuella ja todellakin haluaisin erota, mutta en pysty! Ei ole rahaa ja vaikka palaisin töihin, palkallani ei mitään muuttoa ja takuuvuokria makseta. Luottotietoja ei ole jotta voisin ottaa pienen lainan tai jotain, tosin palaavat vuoden päästä mutta en nyt vuotta pysty tässä olemaan..
Kommentit (66)
Raahaa mies neuvolaan mukaan ja puhu siellä aiheesta. Tai näytä tämä ketju miehellesi, saat toivottavasti järkeviä vastauksia.
Ap:n miehelle: tuo mitä teet on väkivaltaa, lopeta heti. Lapsesi ei itke ärsyttääkseen, vaan koska hän on pieni lapsi. Hanki korvatulpat, jos meinaa hermo mennä. Luuletko, että vaimosi ei ole väsynyt? Älä kiusaa häntä enempää, vaan ole tukena.
Vauva parka, aistii kyllä miehen raivon ja pelkää, lähde vaikka turvakotiin ja sitä kautta sitten omaa uuteen kotiin lapsen kanssa. Ajattele lapsen parasta ja toimi!
Sinun tilanteessasi voit saada muuttoavustusta Kelasta. Ala selvitellä asiaa, kaikki järjestyy kyllä.
Sinun tehtävä on pitää siitä pienestä ihmisestä huolta. Miehesi ei siihen nyt pysty. Jos tilanne on huolestuttava, mene läpi vaikka harmaan kiven, jotta saat pelastettua teidän tilanteesta. Asiat järjestyvät kyllä, jos haluat erota.
Koita puhua miehen kanssa tuosta eri huoneissa nukkumisesta. Jatkuva yöheräily on pidemmän päälle ihan hirveän raskasta ja pilaa parisuhteen pitkäksi aikaa. Meillä aikanaan mies nukkui viikolla 1-2 yötä toisessa huoneessa ja vastaavasti minä viikonloppuina yhden yön. Meillä esikoinen valvotti yli kaksi vuotta, joten järki siinä olisi lähtenyt, jossei välillä olisi saanut nukkua. Toinen olikin sitten parempi nukkuja, mutta eka vuosi mentiin vanhalla kaavalla.
Tuo menee ohi, siis lapsen yöitkut ja miehen yöraivot sen myötä. Ei tuosta nyt eroa vielä kannata kehitellä. Kait tuo nyt jokaisella on tiedossa ennen kuin lapsia aletaan tekemään että vauvat valvottaa? Jotkut saattaa itkeä kuukausitolkulla koliikissa.
Kerran otti yöllä vauvan syliin ja tämä huusi ihan hengen hädässä. Kävin nopeasti lämmittämässä maitoa pulloon ja kun tulin takaisin, pyysin miestä antamaan vauvan minulle tai joko syöttämään hänet itse. Mies vain viskasi pullon pois eikä antanut lasta.
Vauva huusi ja huusi ja kun mies viimein antoi hänet minulle, vauva lopetti itkemisen samantien. Mies pyysi minua sitten laittamaan vauvan sänkyyn ja kun sen olin tehnyt, hän tarttui minusta lujaa kiinni ja tönäsi seinään koska kuulemma v*ttuilin hänelle miten lasta pitää hoitaa! Tästä jo pari kuukautta aikaa. En vittui.llut vaan pyysin että lopettaa lapsen huudattamisen, kun vauva oli ihan hädissään!
Vihaan tuota äijää! En vaan voi ajatella hänestä enää mitään hyvää!
Meillä on esikoinen 6 v, jonka vauva-aikana ei ollut mitään tällaista! Tosin hän oli hyvä nukkumaan jo kuukauden ikäisestä saakka.
Tämä tilanne ottaa niin päähän! Ahdistaa kun esikoiselle olisi tulossa viikon päästä kaveri yökylään ja kiva sitten jos mies riehuu yöllä silloinkin. Esikoinen nukkuu yläkerrassa, ja ei tietääkseni ole koskaan näihin herännyt, mutta jos kaverinsa on herkkäuninen. Ahdistaa kaikki! - ap
Kuka tahansa hermostuu, jos ei saa nukuttua. Ymmärrän miestäsi täysin. Toki lapsen parkuminen ei voi tulla yllätyksenä.
Miehesi kuulostaa impulsiivise!ta ja vaarallisen arvaamattomalta ja joku kerta saattaa vielä ravistaa vauva pahoin seurauksin, myös sinulle voi käydä huonosti, lähde hyvä ihminen ja mahdollisimman pian!
Niin ja oli kyllä tiedossa että vauvat itkee ja tällä oli koliikki n. 4 kk:n ikään saakka, eikä mies silloin hermostunut lainkaan. Vaan pinna alkanut viime kuukausina mieheltä katketa.
En tiedä olettiko jotenkin että vauva on samanlainen kun esikoinen oli vauvana. Lapsillamme on ihan erilainen temperamentti.
Turvakotia olen ihan tosissani miettinyt, tottakai menen jos tilanne eskaloituisi todella, mutta yksi iso kynnys on tuo meidän 6 v jonka elämä järkkyisi pahasti tuosta. Mieluummin muutan pois ja äkkiä lasten kanssa, jos vain saisin asunnon ja rahaa!:( Kela avustaako muutossa miten? Ainoa raha mitä minä tällä hetkellä saan on se kotihoidontuki ja lapsilisät. - ap
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa hermostuu, jos ei saa nukuttua. Ymmärrän miestäsi täysin. Toki lapsen parkuminen ei voi tulla yllätyksenä.
Ymmärrät väkivaltaista miestä? No hei, kivat sulle! Kylläpä autoit ap:ta kovasti viestilläsi.
Miehesi on väkivaltainen. Lähde. Ensi- ja turvakoti voisi olla ratkaisu alkuun. Olen pahoillani, tunnelin päässä on kyllä valoa.
Kohta se hullu tekee sille pienelle jotain kun hermo ei kestä! Pakene ap lapsiesi kanssa. Pärjäät kyllä ja varmasti saatte elää rauhaisaa eloa keskenänne. Ilman, että kenenkään tarvitsee pelätä.
Lähde lasten kanssa niin pian kuin pystyt. Vaikka aluksi jonkun ystävän tai sukulaisen luo. Tuollaisen miehen seurassa ei ole turvallista olla. Vaikka olisi kuinka väsynyt, normaali aikuinen ei raivoa vauvan itkuista.
On parempi sille vanhemmallekin lapselle, että pääsette pois miehen luota. Mies tosiaan vaikuttaa sellaiselta, että hän voi vielä vahingoittaa lapsia.
Tuo seinaan tonaisy on jo kasiksi kaymista eli fyysista vakivaltaa.
Miten varma voit olla etta mies ei jonain paivana polta lopullisesti proppujaan ja ravistele itkevaa vauvaa tai heita vauvaa seinaan? Pienen lapsen turvallisuus menee tassa kaiken edelle.
Normaalisti sanoisin etta miehenhan tassa pitais haipya ja etsia uusi koti. Mutta jo pelkastaan vauvan turvallisuuden takia sinun kannattaisi nyt lahtea kodista mahdollisimman pian. Tee se kun mies on toissa ja ilman ennakkovaroitusta ettei han pahoinpitele sinua ja lapsia kuullessaan aikeistasi. Jos mies havahtuu ja oikeasti parantaa tapansa niin voittehan palata yhteen myohemmin. Mutta sanoit etta vihaat hanta joten eipa tuo vaikuta todennakoiselta muutenkaan. Tuollaiset miehet harvoin muuttuvat hyvaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja oli kyllä tiedossa että vauvat itkee ja tällä oli koliikki n. 4 kk:n ikään saakka, eikä mies silloin hermostunut lainkaan. Vaan pinna alkanut viime kuukausina mieheltä katketa.
En tiedä olettiko jotenkin että vauva on samanlainen kun esikoinen oli vauvana. Lapsillamme on ihan erilainen temperamentti.Turvakotia olen ihan tosissani miettinyt, tottakai menen jos tilanne eskaloituisi todella, mutta yksi iso kynnys on tuo meidän 6 v jonka elämä järkkyisi pahasti tuosta. Mieluummin muutan pois ja äkkiä lasten kanssa, jos vain saisin asunnon ja rahaa!:( Kela avustaako muutossa miten? Ainoa raha mitä minä tällä hetkellä saan on se kotihoidontuki ja lapsilisät. - ap
Enemmän sen 6v:n elämä järkkyy, jos isä raivopäissään tekee jotain sinulle tai lapsille. Lähde siis mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Olet selvästi peloissasi, joten älä turhaan jää odottelemaan. Turvakodissa osaavat sitten neuvoa raha-asioissa ynnä muissakin. Tärkeintä on että ensin pääsette lasten kanssa rauhalliseen ja turvalliseen ympäristöön.
Miehet..
Tunne-elämä on niille vaikea asia.