Lapsettoman kasvatuskäsitykset...

Mutta enpä enää, kolmen jälkeen. On asioita, joita ei voi tietää ennen kuin itse kokee. Minä ja siskosi ainakaan.

Vaan että tuonikäisten pitää antaa rauhassa pukea, vähintään 15 minuuttia per haalari.



Samaten ei saa itkettää turhaan. Ja että koska esikoinen ei ikinä hänen kanssaan itke, vaan vain meidän vanhempien kanssa, vika on meissä vanhemmissa...



Ja että lapsilla ei saa olla tylsää, vaan pitää järjestää piristyksiä arkeen. Tyyliin kaupunkireissu eskaripäivän päälle. Niin että lapsi on kotona 20.30 umpiväsyneenä ja jäätyneenä. Me ei kuulemma järjestetä lapsille tarpeeksi " kivaa" päivän mittaan.

kyllä se joskus oppii, jos saa omia lapsia... jos ei, huonompi juttu sinulle... koeta kestää!



t. 2

voit suoraan kumota tuon lapsilla ei saa olla tylsää- väitteen!!!

Koska " lasten mielikuvitus kehittyy parhaiten ns. tyhjässä tilassa" eli.. jos ei ole leluja, lapset keksivät ne itse! Meidän 3,5v. alkoi leikkiä piparkakkumuottien figuureilla, kun en antanut mennä sen omaan huoneeseen leikkimään (koska sisko nukkui ko. huoneessa..)

Vaikka tämän sinä varmasti tiesitkin.. :)

Hän myös sopii suoraan esikoisen kanssa jotain tekemisiä ja ihmettelee, kun en tykkää siitä. Hänestä 6-vuotias voi suunnitella oman ohjelmansa.



Samaten neuvottelee ja selittää maailmantappiin lasten kanssa, ja aina kun yritän vain komentaa jotain, alkaa selittää minulle lasten kuullen, että ei kai se nyt niin tarpeen ole. Siis hampaidenpesu tai muu typerä.



Samaten notkuu meillä kylässä aina vaikka kuinka myöhään - siis lasten kanssa, ei meidän aikuisten - ja ihmettelee kun vedän herneitä nenään ja yritän selittää, että jos hän notkuu täällä kymmeneen, lapset eivät välttämättä nukahda heti hänen lähtönsä jälkeen, vaan riekkuvat yliväsyneinä ja -kierteillä puoleen yöhön... Hänestä hän on perhettä, eikä vieras, joten eihän lasten rytmi hänen takiaan voi mennä pilalle.

Mies tietää ja mummo tietää, mutta siskoni ei ymmärrä.

sellaista ahdistukseen soppailuun taipumusta, enkä todellakaan hänen erikseen oikein opettavan sitä lapsilleni. Samaten en tykkää siitä, että ostellaan kauheat määrät rihkamaa, krääsää ja namia. Niin ettei mikään sitten tunnu miltään.



Ja jos olen sopinut lasten kanssa, että saavat palkintotarroja tietyistä tekemisistä ja saavat sitten tietyn palkinnon, sisko menee ja ostaa saman tien sen, mitä lapset tavoittelevat.



Ja 3,5-vuotiasta pitää kuulemma kantaa enemmän. Ei se vielä jaksa kävellä.

Kerro että kiva kun hän auttaa ja olet iloinen kun hän on kiinnostunut lapsistasi paljon ja olet varma että välittää lapsistasi oikeasti, mikä on lapsille hyväksi. Sitten sanot, että kuitenkin jatkuva neuvominen ja oppien kertominen saa sinut raivon partaalle. Kerro että sinun on vastuu ja kannat sen ilomielin. Neuvoa saa jos jotain kysytään muuten on kohteliasta pitää hieman matalampaa profiilia. Myöskin voit kieltää että teidän asioita ei tule kysellä muilta ilman sinun lupaa.

Pillastuu täysin. Kokeiltu on. Hän siis oikeasti vakaasti uskoo tietävänsä paremmin ja lasteni tarvitsevan hänen aktiivista apuaan.



Ap

meni sanomaan myös päiväkodin hoitajalle, kun kerran haki lapsemme. Siis oikeasti selitti, että lapsia ei saa lähtötilanteessa hopottaa, että lapset kärsivät sellaisesta. Hoitaja katsoi minua aika hitaasti pitkään.



Ap

Hän ei ilmeisesti tajua sitä että sinä olet äiti. Voit rajoittaa hänen vierailujaan vähemmäksi. Lisäksi sovit että teiltä täytyy lähteä klo 20 että pääsette iltatoimille.



Et kertonut miten usein siskosi on teillä.



Minulla on lapseton sisko ja hän on onneksi toista maata. Keskustellaan toki lapsiin liittyvästä myös kasvatusasioista ja ne on meillä pitkälti samanlaiset.



Lapsille täti on tärkeä ja lapset hänelle. Saavat " hömppäillä ja hassutella" myös asioilla joista minä en välitä. Pienenä tulivat kotiin heiltä kynnet lakattuina ja joskus hiuksissa oli jotain pesussa lähtevää sävyä. Itse en olisi noita juttuja tehnyt koska en omista kynsilakkaa ja hiuksiani en värjää.



En moittinut koska noinkin voi toimia ja heillä oli kivaa ja erilaista kuin kotona.



Luotan siskooni 100%:sti ja hän on meille erittäin tärkeä ja läheinen.

mutta mitä lapset tykkäävät tädistään? Anna siskon hoitaa lapsiasi omalla tavallaan mutta tee selväksi että sinulla on oma tyylisi. Lasten kannalta kuullostaa kuitenkin huipulta että heillä on täi joka välittää ja jaksaa olla heidän kanssaan. Sano kuitenkin siskolle että ei arvostele sinun tapaasi toimia lasten kanssa heidän kuullen. Kuullostaa lasten kannalta nastalta tädiltä, käytä siskosi järkkäämä vapaa-aikasi lapsista täysillä hyväksesi.

ja olen yrittänyt järjestää hänelle omat päivät, jolloin olla lasten kanssa. Ne vain eivät riitä ja hän olisi täällä koko ajan, siis joka päivä kellon ympäri, jos saisi päättää. Ja vieläpä sillä mielellä, että " pelastaa" lapsemme tylsyyden ja typerien vanhempien kourista.



Siitä lapset eivät pidä. Koko arki menee ihan plörinäksi ja lasten pää sekaisin, kuka määrää ja miksi.



Samaten ikävää on se, että vanhempien auktoriteettia lasten silmissä jatkuvasti murennetaan. Se on lasten kannalta huono asia.

Vaikka sisaresi pillastuisikin, niin aikuisena ihmisenä hän kyllä selviää siitä että hänelle rajoja asetetaan. Lapset taas ovat (lukemani perusteella siis epäilen) aika hämmentyneitä tästä tilanteesta. He varmasti vaistoavat ärtyneisyytesi, jos et sitä siis suoraan sisarellesi näytä lasten läsnäollessa. Jatkuva ristiriitatilanne kotona on lapsille pahasta ja lapset ovat loistavia syyttämään itseään...



Äitinä velvollisuutesi on toimia lasten parhaaksi ja rajoittaa sisaresi käyntejä. Lapset ovat myös hyvin fiksuja, kohta voi olla homma saada heidät ruotuun, kun täti antaa mellastaa.



Itsekin lapsettomana " kasvatuksen ammattilaisena" olin tietävinäni paljon siitä, miten asioita tulisi hoitaa lasten kanssa ja kauhistelin muutaman perheen toimintaa. Nyt lapsellisena tiedän enemmän, mutta toki silti on perheitä, joiden toimintaa edelleen kauhistelen.

Lapset ovat lyhyttä päivää hoidossa (3 - 5 tuntia), harrastuksia on sopivasti, elämä on löysää ja rauhallista.



Siskolleni laitoin nyt rajat. Ja hän veti hirvittävät herneet nenään, soitteli koko suvun läpi jne. Olen sanonut, että hän on tervetullut lasten elämään, mutta vain tädin roolissa. Ei edes kanssakasvattajana, vaan selkeästi tätinä.



Luulen että hän kärsii omasta lapsettomuudestaan ja tyhjyydestä omassa elämässään. Se on kurjaa, mutta silti en anna lapsiani terapialeluiksi - näin tylysti sanottuna.



Ap

Enkä toki tarkoittanut, että teillä jotain kauhisteltavaa olisi, kirjoitin huonosti.

Tarkoitin vain sitä (siis omalta kohdaltani), että kun itse en ollut koko ajan perheessä läsnä ja näin vain tiettyjä juttuja, niin siinä sitten niitä kauhistelin, näkemättä koko totuutta.

Voihan se olla, että sisaresi kärsii lapsettomuudesta ja on sitä halunnut " paikata" . Se ei kuitenkaan oikeuta omimaan lapsiasi ja heidän asioistaan päättämään sinun ja miehesi yli.

Mitä jos relaisit ja menisit johonkin omille menoille siksi aikaa vähän useammin ja antaisit vaan ohjeet siskollesi, että ruoka ja hampaiden pesu ja nukutus jne... ja muutama kerta näin, ihan yötä myöten niin kylläpä se siitä oppii... ;) Ihan vaan ainakin meidän sukulaiset jotka on tulleet neuvomaan ja liika auliisti apuaan tarjoamaan, nin on sitten kans käytetty heitä hyväksi. Lähtee turha hössötys pois sukulaisilta ja saadaan oikeasti apu eikä tarvi kärsiä itse heidän hössäyksestään, ja lapsetkin tykkää, eikä synny näitä ristiriitatilanteita, et kuka käskee ja mitä.



Ja selvät säännöt siihen, et muuten vaan jos kyläillään, niin tietyt päivät jolloin saa olla myöhempään ja arkisin pitää lähteä ajoissa, kun on aikainen herätys. Luulisi tyhmempikin ymmärtävän.

Sisko on esimerkiksi omin luvin lähtenyt lasten kanssa retkille, ei tule sovitusti sellaisiltakaan takaisin, joille olen antanut luvan. Jos on meillä kotona yksikseen, kylvettää toisen lapsen rusinaksi, tyyliin neljä tuntia ammeessa, kotiinlähtöaikataulu ei päde, karkkisäännöt ei päde (en halua että niitä saa joka päivä), ei kuuntele mitään ohjeitani vaatteista, joten lapset liikkuu joko variksenpelätteinä tai sitten keväthaalareissa pakkasella jne.



En siis nipota mitenkään pienistä. Mielestäni.



Ap

" Olen sanonut, että hän on tervetullut lasten elämään, mutta vain tädin roolissa. Ei edes kanssakasvattajana, vaan selkeästi tätinä."



Onneksi minulla ei ole noin kauheita sukulaisia kuin sinä ap. Ymmärrän toki, että siskosi käytös saattaa häiritä, mutta lapsen kasvatukseen tarvitaan koko kylä. Niin sanotusti.

Lapset tarvitsevat myös muita aikuisia elämäänsä kuin sinut ja miehesi. Häpeän puolestasi ap, koska et näköjään siihen itse pysty.

Mutta tarkoitin sitä, että hän ei ole vanhempi, eikä hän voi tietää, mitä esim. eskarin tai päiväkodin kanssa tapahtuu, enkä voi olla velvollinen raportoimaan aivan kaikesta lapsiin liittyvästä hänelle. Joka ikistä neuvolakäyntiä, kasvukäyrää jne. Enkä myöskään ole velvollinen neuvottelemaan hänen kanssaan joka ikinen päivä joka ikisestä kasvatuslinjauksesta - tyyliin pestäänkö hampaat ensin, pitääkö lasten pukea vaatteet vai ei, miten eskariuhmaisen uhmakohtaukset käsitellään. Ei siitä arjesta yksinkertaisesti tule mitään, jos pieninkin askar menee kinaamiseksi perussäännöistä. Meidän kodissa tilanne menee sellaiseksi, että jos lasten silmissä ylipäätään yritetään pitää yhtenäistä linjaa, meidän vanhempien pitää alistua tämän vierailevan tähden tempauksiin. Muu ei vain mene perille.



On vanhemmat, sitten on muut läheiset aikuiset, sitten ylipäätään muut aikuiset. Täti ei vaan ole vanhempi, vaan vasta sitä seuraavaa rinkiä.



Ap