Köyhä tai pienituloinen! Olisin kiitollinen, jos voisit vastata mulle..

Se näkyy ihan kaikessa. Ostan vain sen mitä on ihan pakko ja halvimmalla mahdollisella hinnalla. Mitään "ylimääräistä" en osta. On paljon asioita, joita haluaisin tehdä, mutta ei ole varaa. En jaksa niitä listata. Minulla ei ole lapsia, joten ihan sama minne kukakin lapsensa roudaa. 

Eniten harmittaa kun ei ole varaa etelän lomiin. Kaipasin todella näin talvella pois täältä.

Oon köyhä jos katsotaan tuloja. Säästöjä käytän jos on hintavampi meno.

Haluaisin käydä ulkona syömässä, teatterissa, kylpylässä, laskettelemassa, rantalomilla. Lasten kavereiden perheet harrastaa näitä kaikkia.

Olen yrittänyt kääntää asian positiiviseksi, onneksi tänä päivänä on muotia olla kulutuskriittinen ja ilmastoystävällinen. Käymme paljon esimerkiksi retkeilemässä ja laavulla paistamassa makkaraa, kesällä telttaretkillä ja muita maksuttomia tai edullisia harrastuksia. Vaivannäköä se vaatii, kaikki turha pitää kierrättää kirppiksillä ja lasten tarvikkeiden, esim uusien suksien ostoa varten pitää säästää. Jos olisi varaa, kävisin enemmän teatterissa/elokuvissa lasten kanssa.

OLen tottunut elämään tietyllä tavoin, itselleni en paljoakaan halua paitsi joskus jotain uutta, mutta huoli läheisistä mielessä.

Tänään harmitti kun kauan palvelleet kengät olivat murentuneet pohjista, oli vaikea löytää uusia.

Ostin osamaksulla.

Yhtään et johdattele :)

Lapsen tarhassa ja nyt koulussa (samat kaverit siis molemmissa, vaihtuvuus ollut vähäistä) eniten reissaa, järkkää niitä hoplop synttäreitä, pitää omaa lomaa koulusta ja pukee lapsiaan ikätasoa vanhemmaksi etc. ne pienituloisenmat. No puolustuksena, että tällä seudulla ei juurikaan ole työttömiä (okt ainoa vaihtoehto ja auto välttämätön) eli ne kaikkein pienituloisimmat puuttuu.

On niitä sellaisia paljonkin, mutta olen lähinnä iloinen siitä, ettei rahatilanteeni enää ole niin huono kuin aiemmin. Nytkin kun sain verokortin, nauroin veroprosentille, joka oli pudonnut 1,5 prosenttiin. En edes tiennyt, että veroprosentti voi olla niin pieni.

Samaa mieltä edellisen ekologisen kanssa. Onneksi kaupungissa on paljon ilmaista huvia.

Haluaisin satsata rahaa itseeni. Uusia alusvaatteita rikkinäisen tilalle. Joku maksullinen harrastus. Maksullinen ei ole se päätavoite, mutta jos voisi valita harrastuksen halun mukaan, eikä vain ilmaisuusen mukaan. Monet asiat tarvitsisi uusia. Aina haaveilen uudesta sängystä ja polkupyörästä. Yksikin hyvä pyörä riittäisi meidän taloon. Oma pyörä jättää aina matkalle, niin sitä voi käyttää vain lähialueella. Säästän koko ajan, että voisin satsata itseeni, mutta rahat menee aina lapsiin. Niille tulee joku ylimääräinen "tarve".

Minulla oli säästöjä joilla me ollaan aikaisemmin matkustettu lähinnä tapaamaan ulkomaille ystäviä yms. Eli sen lapset ovat kokeneet. Mutta se vararahasto on me nyt. Joku tietysti sanoo, miksi matkustitte ja laitoitte rahaa turhaan. Ne oli tosi halpoja kyläily reissuja ja antoivat enemmän kuin ottivat. Tavallaan ne meni fiftyfifty, koska ulkomailla ei mennyt niin paljon elämiseen kuin samana aikana täällä.

Nyt odotan aikaan kun lapsetkin alkaa tienaamaan.

Ei ole lapsia, ei ole omaa asuntoa, ei ole varaa omaan autoon, lomalla en käy missään, kyttään tarjouksia kaupoista, kiertelen kirpputoreilla. Kaikessa olen jäljessä ikätovereita joten tästä syystä myös ihmisten kanssa sosialisointi ja parisuhteen etsintä ovat jääneet taka-alalle. Elän omaa yksinkertaista elämääni ja yritän etsiä onnea vähästä.

Jos mulla olisi lapsia, joutuisin menemään takaisin hyväpalkkaisiin töihin, juuri noista syistä, että lapset saisi elää samaan tyyliin kuin kaverinsa, eikä he tuntisi jäävänsä paitsi jostain mitä muut saavat.

Nyt kun lapsia ei ole, mulla on varaa tehdä sitä työtä mitä haluan, ja hyväksyä siitä seuraava pieni palkka.

Tämä ei tietenkään ole sattumaa, vaan olen elämäni tällaiseksi tieten tahtoen järjestänyt. Lasten teko olisi ollut valinta, joka olisi vaikuttanut koko elämäntyyliini.

Olen taloudellisesti riippuvainen muista ihmisistä vielä kolmekymppisenäkin. Jos haluan jotain huvia elämään, sen todennäköisesti kustantaa joku muu, tai juttu jää idean tasolle. Joudun jatkuvasti käymään mielessäni vaihtokauppaa eri kulujen välillä: jos haluan uudet kengät, raha täytyy pihistellä jostain muusta. Säästöjä ei ole eikä tule. Tili on usein lähes nollilla vuokran ja muiden kuun alkuun sijoittuvien laskujen jälkeen. Lapsia ei tulisi mielenkään hankkia tähän konkurssiin, onneksi en vanhemmaksi haluaisikaan.

Ap on toimittaja. :D Toivottavasti tulee hyvä artikkeli.

Omassa elämässäni en tunne olevani eriarvoiseen. Olen elänyt erilaisia taloudellisia vaiheita. Ulkomailla palvelijoiden ympäröimänä ja taloudellisesti paikallisia rikkaampana pystyin ostamaan mitä vain. Täällä köyhää opiskelijaelämää ja keksiluokkaista ja nyt tosi pienituloista. Tunnen itse saaneeni elämässä paljon.

Lapsien uskon saavuttavan jotain ja paremman elintason myöhemmin. Merkkivaatteita heille saa kirpparilta. Niillä ei erotu. Ainoa ruska on harrastukset. Koko ajan joutuu sanomaa ei, vaikka haluaisi että lapset harrastaa.

Siksi ajattelen, että lapsilisät pitäisi maksaa harrastuksina. Jos lapsella on unelma ja intohimo, niin olisi harrastusputki, jossa ei raha tulisi vastaan. Kommunistiseen tyyliin. Silloin ne lapsilisät menisi varmasti lapsen tulevaisuuteen.

Kiitos ei tarvitse minun elämästäni sitten kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Yhtään et johdattele :)

Lapsen tarhassa ja nyt koulussa (samat kaverit siis molemmissa, vaihtuvuus ollut vähäistä) eniten reissaa, järkkää niitä hoplop synttäreitä, pitää omaa lomaa koulusta ja pukee lapsiaan ikätasoa vanhemmaksi etc. ne pienituloisenmat. No puolustuksena, että tällä seudulla ei juurikaan ole työttömiä (okt ainoa vaihtoehto ja auto välttämätön) eli ne kaikkein pienituloisimmat puuttuu.

Kateus paistaa tekstistasi lapi tanne rapakon taakse asti.

Vierailija kirjoitti:

Jos mulla olisi lapsia, joutuisin menemään takaisin hyväpalkkaisiin töihin, juuri noista syistä, että lapset saisi elää samaan tyyliin kuin kaverinsa, eikä he tuntisi jäävänsä paitsi jostain mitä muut saavat.

Nyt kun lapsia ei ole, mulla on varaa tehdä sitä työtä mitä haluan, ja hyväksyä siitä seuraava pieni palkka.

Tämä ei tietenkään ole sattumaa, vaan olen elämäni tällaiseksi tieten tahtoen järjestänyt. Lasten teko olisi ollut valinta, joka olisi vaikuttanut koko elämäntyyliini.

Tuo on hyvä. Itselläni on tavallaan juuri toisinpäin. Työ menetys johtui terveydestä ja lapsi tuli vahingossa. Ja ehkäisystä huolimatta. Minulla oli ehkäisy, koska raskaus olisi ollut ja olisin suuri riski ja pahensi terveydentilaani. Mutta en hennonut tehdä aborttia. Mietin pitkään adoptiota, mutta en pystynyt antamaan lasta pois parempiin taloudellisiin oloihin. Rakkautta hän ainakin saa nyt. Hän ei koe olevansa eriarvoiseen. Ehkä siksi, että saa paljon rakkautta ja huomiota. Meillä ongelmakohtia on harrastus. Siinä hän tuntee olevansa eriarvoinen. Siinä mennään hinnan, ei taitotason mukaan.

Miten pienituloisuus näkyy arjessanne?

*Asun vuokralla. Jos olisin edes keskituloinen, saisin tarvittavan talolainan. Paremmilla tuloilla myös asuinpaikan valinnassa ois enemmän vaihtoehtoja, esim. voisi jopa asua järven rannalla betonilähiön sijaan.

* Todennäköisesti en ostaisi autoa vain sen takia, että tulot sen sallisivat. Pitäisi olla myös muita syitä. Auto tuntuu nyt kuitenkin luksukselta.

* En ikinä osta mitään vertailematta hintoja.

* Syön satokauden mukaan, koska se on edullisinta.

* En käy juuri koskaan muissa kuin ilmaisissa kulttuuri yms riennoissa. Kotikaupungissani pääsee joka kk ilmaiseksi mm. leffaan.

Mitkä ovat niitä asioita, joita haluaisit tehdä, mutta ei ole varaa?

* Suunnitella ja rakentaa oman kodin keskelle luontoa.

* Käydä konserteissa, leffassa jne.

* Ostaa palveluja kuten kampaamo, hieronta, fysioterapia, psykoterapia, hammaslääkärillä käynti jne

* Harrastaa monia eri lajeja

Mitkä ovat niitä suurimpia asioita sinulle siinä, että on tiukkaa?

* En oikeastaan aktiivisesti arjessa ajattele, että on tiukkaa. Olen perustyytyväinen, kun on kuitenkin perusasiat kunnossa ja olen maailman mittakaavassa todella hyväosainen.

Onko se esimerkiksi jonkun tietyn asian puute? Jääkö jotain sinulle tärkeää tekemättä tai kokematta?

*Ehkä terveyteen liittyvien asioiden puute harmittaa. Jos olisi rahaa, voisi ostaa hoitoa. Hoidon myötä voisi paremmin ja sitten kykenisi muuttamaan omaa elämää, esim. niin että tulevaisuudessa olisi paremmat tulot.

Koetko eriarvoisuutta?

* Koen, että olen saanut tasavertaiset mahdollisuudet. Koen kuitenkin huonommuutta itsestäni ja häpeää tilanteestani.

Vierailija kirjoitti:

Yhtään et johdattele :)

Lapsen tarhassa ja nyt koulussa (samat kaverit siis molemmissa, vaihtuvuus ollut vähäistä) eniten reissaa, järkkää niitä hoplop synttäreitä, pitää omaa lomaa koulusta ja pukee lapsiaan ikätasoa vanhemmaksi etc. ne pienituloisenmat. No puolustuksena, että tällä seudulla ei juurikaan ole työttömiä (okt ainoa vaihtoehto ja auto välttämätön) eli ne kaikkein pienituloisimmat puuttuu.

Taidat itsekin tietää, että yleisesti ottaen varakkaat matkustavat eniten. Pukeutumiseen en osaa ottaa kantaa, koska en edes erota merkkivaatteita ja trendit vaihtuvat. Eli kyllä ne reissaavat perheet ovat pääsääntöisesti keskituloisista rikkaisiin.

Me ollaan molemmat matalapalkkaisella alalla. Vakituiset työt olleet jo vuosia. Minä lastenhoitaja ja mies ajaa rekkaa. Asutaan omakotitalossa ja olemme remonttitaitoisia, joten ollaan tosi nätiksi saatu talo. Meidän palkoilla maksaa lainat, laskut, ruuat ja lapsille harrastuksen. Vanhempi tyttö pelaa lentopalloa ja nuorempi harrastaa cheerleadingia. Kerran vuodessa mennään Särkänniemeen ja pari kertaa vuodessa leffaan. Kaverisynttärit on varaa pitää, mutta ei olisi varaa pitää niitä HopLopissa. Vaikka meidän asumiskulut ja menot ovat yllättävän pienet ja olemme todella tarkkoja rahasta, niin ei meillä olisi varaa millään mennä ulkomaille. Sesonkien ulkopuolella saa edullisimmat matkat, mutta vaikka kuinka halvalla löytäisi, niin ei. Lennot, hotellit, ruoka, nähtävyydet yms maksaisi neljältä halvimmillaankin niin paljon, että ei.

Me ollaan oltu Tallinnassa ja Tukholmassa kaupunkilomilla. Meidän tuloilla 500e lomamatka on kallis.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015091720371181_uu.shtml

Varkauden kaupunginhallitus hyväksyi heinäkuussa yksimielisesti päätöksen sosiaali- ja terveyskeskuksen johtajan Seppo Lehdon palkan korottamisesta vajaalla 26 prosentilla.

Aiemmin Seppo Lehto tienasi virassaan sosiaali- ja terveyskeskuksen johtajana 11 000 euroa kuukaudessa, mutta kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä Lehdon uusi kuukausipalkka on 13 846 euroa.

Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan sosiaali- ja terveysjohtajien keskipalkka oli viime vuonna 6 141 euroa kuukaudessa, eli Lehdon palkka ennen palkankorotustakin oli jo reilusti enemmän kuin tämä. Mediaani- eli yleisin palkka taas oli 5 940 euroa kuukaudessa.