Onko olemassa yli 30v naisia, joilla ei olisi lapsia eikä pitkää liittoa takana?
Haluaisin tavata tällaisen. Itselläni on muutama lyhyempi suhde takana, eikä lapsia. Minusta tasapuolisinta olisi, ettei naisellakaan ole mitään ihan helvetillistä painolastia. Siitä en välitä onko nainen koulutettu vai kouluttamaton, hienoissa töissä vai pätkätöissä vai työtön, eikä ulkonäölläkään ole suurta väliä. Väliä on lähinnä luonteella, joka sopisi kanssani yhteen eli meillä olisi yhdessä kivaa. Lisäksi väliä on tosiaan noilla otsikoissa mainituilla asioilla.
Kommentit (38)
Mä tunnen yhden 46v naisen jolla ei ole koskaan ollut miestä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan meitä
Missä voisi tavata? Harrastatko jotain, tai käytkö jossain tapahtumissa, tai opiskeletko jotain? Nettideittaatko?
Vierailija kirjoitti:
Tunnen useammankin
Millaisissa yhteyksissä näitä naisia voisi tavata? Työskentelen miesvaltaisella alalla, niin yleensäkin tapaan naisia aika vähän.
Miksi ei saa olla pitkaa liittoa takana? Omituinen vaatimus ja ajattelutapa.
Minä olen 39. Ei lapsia, ei avioliittoa takana. Mutta olen vähän sosiaalisesti rajoittunut enkä kovin hemaiseva ulkoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 39. Ei lapsia, ei avioliittoa takana. Mutta olen vähän sosiaalisesti rajoittunut enkä kovin hemaiseva ulkoisesti.
Ei sillä olisi minulle väliä, jos vaan yleisesti olisi mukavaa yhdessä. Olen paljon vähemmän ulkonäkökeskeinen mies kuin mitä ihmiset yleensä ovat.
Naimisissa en oo koskaan ollut mut yksi pitkä parisuhde silti. Lapsia ei ole eikä tule. Ikää 38. Tinderissä ei tule matcheja koska olen läski. Harrastuksissa ei kukaan kiinnostu, koska olen läski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 39. Ei lapsia, ei avioliittoa takana. Mutta olen vähän sosiaalisesti rajoittunut enkä kovin hemaiseva ulkoisesti.
Ei sillä olisi minulle väliä, jos vaan yleisesti olisi mukavaa yhdessä. Olen paljon vähemmän ulkonäkökeskeinen mies kuin mitä ihmiset yleensä ovat.
Jaa, no kiva. Itse olen kyllä taipuvainen ajattelemaan, että ikäiseni normaalit ihmiset ovat yleensä varattuja. Minä olen ikisinkku, koska en ole normaali.
- 9
Tuossa iässä on varmaan itse kullakin jotain "painolastia". Jos ei suhteita ja lapsia, niin sitten jotain muuta.
Itse menin naimisiin 34-vuotiaana. Aiemmin oli ollut pari neljän vuoden avoliittoa ja jotain lyhyempiä suhteita.
Tunnen moniakin yli 30-vuotiaita sinkkunaisia, joilla ei ole ollut oikein mitään seurustelusuhteita. Suurin osa heistä on ihan täyspäisiäkin kai, vaikka on myös niitä, joilla on selkeästi jotain mielenterveysongelmia.
Yli 30-vuotias saattaa olla jo hieman liiankin tottunut olemaan yksin ja voi olla vaikeaa sopeutua yhdessäoloon. Esim. ihmettelin hieman viimeisimmällä Ensi alttarilla -kaudella ollutta naista, joka ei ollut koskaan oikein seurustellut tai ainakaan asunut kenenkään kanssa, ja vaikutti sitten telkkarissa hieman sellaiselta, ettei oikein osaakaan elää kuin jotain kuplivaa sinkkuelämää.
Miki pitkä liitto on mielestäsi painolasti eikä suhteiden suuri määrä?
Vierailija kirjoitti:
Miki pitkä liitto on mielestäsi painolasti eikä suhteiden suuri määrä?
Myös suuri suhteiden määrä on painolastia, mutta epäilen ettei kaikki ikisinkkunaiset kumminkaan mitään Sinkkuelämää-Samanthoja ole.
Lyhyemmilläkin suhteilla saa kyllä henkistä painolastia.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on varmaan itse kullakin jotain "painolastia". Jos ei suhteita ja lapsia, niin sitten jotain muuta.
Itse menin naimisiin 34-vuotiaana. Aiemmin oli ollut pari neljän vuoden avoliittoa ja jotain lyhyempiä suhteita.
Tunnen moniakin yli 30-vuotiaita sinkkunaisia, joilla ei ole ollut oikein mitään seurustelusuhteita. Suurin osa heistä on ihan täyspäisiäkin kai, vaikka on myös niitä, joilla on selkeästi jotain mielenterveysongelmia.
Yli 30-vuotias saattaa olla jo hieman liiankin tottunut olemaan yksin ja voi olla vaikeaa sopeutua yhdessäoloon. Esim. ihmettelin hieman viimeisimmällä Ensi alttarilla -kaudella ollutta naista, joka ei ollut koskaan oikein seurustellut tai ainakaan asunut kenenkään kanssa, ja vaikutti sitten telkkarissa hieman sellaiselta, ettei oikein osaakaan elää kuin jotain kuplivaa sinkkuelämää.
Hyvä huomio. Kaikilla aikuisilla on jonkinlaista painolastia, vaikka ei olisi koskaan seurustellut. Ihmiselle kertyy elämänkokemusta, huonoja kokemuksia, vaikutteita, psyykkisiä traumoja...
Oikeastaan painolastista puhuminen on vähän epäreilua. Jos on pari-kolmekymppisenä harrastanut sarjaseurustelua ja irtosuhteita ja käväissyt naimisissakin, täytyykö noita kokemuksia pitää "painolastina" vielä kahdenkymmenen vuoden päästäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 39. Ei lapsia, ei avioliittoa takana. Mutta olen vähän sosiaalisesti rajoittunut enkä kovin hemaiseva ulkoisesti.
Ei sillä olisi minulle väliä, jos vaan yleisesti olisi mukavaa yhdessä. Olen paljon vähemmän ulkonäkökeskeinen mies kuin mitä ihmiset yleensä ovat.
Jaa, no kiva. Itse olen kyllä taipuvainen ajattelemaan, että ikäiseni normaalit ihmiset ovat yleensä varattuja. Minä olen ikisinkku, koska en ole normaali.
- 9
Ei haittaisi, jos nainen ei ole "normaali". Olisi oikeastaan ihan hyväkin asia. En ole itsekään "normaali", eikä se ole mielestäni tavoiteltavaa. En ole mikään raksainsinöörimies, joka harrastaa sählyä ja kaljagrillausta kaverien kanssa Petri Nygårdin soidessa, katsoo telkkarista pelkkää urheilua, ja asuu tai vähintään unelmoi asuvansa omakotitalossa kaupungin reunalla olevassa peltolähiössä. Tuo on normaalia, ja koen sen aika vieraaksi itselleni, samoin kuin naistenkin "normaalin".
Olen 32-vuotias, eikä minulla ole lapsia tai pitkää parisuhdetta takana. Olen amk, minulla on hyvä työ, lähes maksettu asunto, liikun paljon, mutta myös nautin elämästä hyvän ruoan ja viinin myötä. Olen rehellinen, välittävä ja omasta mielestäni jopa hauska.
Toisaalta, minulla on takana lukuisia yhdenyönjuttuja, seksisuhteita ja toimin dominana kahdelle ihmiselle ihan vaan rakkaudesta lajiin.
Mutta mainitsemaasi menneisyyden painolastia minulla ei ole ;)
Oletko itse yli 40?