Lue keskustelun säännöt.
Ketä varten ihmiset somettaa?
09.12.2019 |
Ketä varten kaikki se vaiva täydellisistä kuvista ja menetetyt hetket?
Kommentit (16)
No mulla ei ole kyllä täydellisiä kuvia tai menetettyjä hetkiä, mutta tuttuja varten mä sometan. Käytän instagramia, se on sellainen hyvän mielen paikka hauskojen juttujen jakamiseen. Tykkään myös ottaa maisemakuvia ja niitä on kiva näyttää muillekin sen sijaan, että katselee niitä vain itsekseen puhelimesta. Some siis toimii eräänlaisena itseilmaisun välineenä. Haaveissa on kameran hankkiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on monenlaisia tarkoitusperiä, eikä vain yhtä oikeaa vastausta tuohonkaan kysymykseen.
voisiko aihetta pohtia laajemmin?
monen motiivin on usein kateudenherättäminen ja omalla elämällä leuhkiminen, niin karulta ku kuulostaaki.
Sormetan itseni takia.
T: Nainen, 21 (nätti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseään ja muita varten, ehkä enemmän itseä varten, sillä saahan hienosta kuvasta tai postauksesta hetkeksi mielihyvää ja tykkäyksistä ja kommenteista buustausta egolleen, ettei ole ihan huomaamaton.
En käsitä ap:n logiikkaa siinä, että suuresta vaivasta jää käten vaan menetetty hetki. Sama koskee sitten mitä tahansa, laitettua hyvää ruokaa, harrastusten huippuhetkiä, onnistumisia töissä....kaikkihan täällä on vain ohikiitävää, vaikka niihin olisi nähty vaivaakin. Ei somepostaukset eroa tästä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Itseään ja muita varten, ehkä enemmän itseä varten, sillä saahan hienosta kuvasta tai postauksesta hetkeksi mielihyvää ja tykkäyksistä ja kommenteista buustausta egolleen, ettei ole ihan huomaamaton.
En käsitä ap:n logiikkaa siinä, että suuresta vaivasta jää käten vaan menetetty hetki. Sama koskee sitten mitä tahansa, laitettua hyvää ruokaa, harrastusten huippuhetkiä, onnistumisia töissä....kaikkihan täällä on vain ohikiitävää, vaikka niihin olisi nähty vaivaakin. Ei somepostaukset eroa tästä mitenkään.
tarkotin että elääkö hetkessä oikeesti vai pelkästää somea varten..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseään ja muita varten, ehkä enemmän itseä varten, sillä saahan hienosta kuvasta tai postauksesta hetkeksi mielihyvää ja tykkäyksistä ja kommenteista buustausta egolleen, ettei ole ihan huomaamaton.
En käsitä ap:n logiikkaa siinä, että suuresta vaivasta jää käten vaan menetetty hetki. Sama koskee sitten mitä tahansa, laitettua hyvää ruokaa, harrastusten huippuhetkiä, onnistumisia töissä....kaikkihan täällä on vain ohikiitävää, vaikka niihin olisi nähty vaivaakin. Ei somepostaukset eroa tästä mitenkään.
Tuosta ohikiitävästä hetkestä tuli mieleen, että somepostaukset voivat olla myös kivoja muistoja. Instagramissa on sellainen toiminto, joka näyttää postaukset, joita on tehty samana päivänä aiempina vuosina. On tosi kivaa, kun saan muistutuksia esim. vuokrahevosestani, joka kuoli kohta vuosi sitten.
nro 2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseään ja muita varten, ehkä enemmän itseä varten, sillä saahan hienosta kuvasta tai postauksesta hetkeksi mielihyvää ja tykkäyksistä ja kommenteista buustausta egolleen, ettei ole ihan huomaamaton.
En käsitä ap:n logiikkaa siinä, että suuresta vaivasta jää käten vaan menetetty hetki. Sama koskee sitten mitä tahansa, laitettua hyvää ruokaa, harrastusten huippuhetkiä, onnistumisia töissä....kaikkihan täällä on vain ohikiitävää, vaikka niihin olisi nähty vaivaakin. Ei somepostaukset eroa tästä mitenkään.
tarkotin että elääkö hetkessä oikeesti vai pelkästää somea varten..
Mä en nyt ihan ymmärrä ajatusta, että jos käyttää somea ja tekee elämästään kuva- tai tekstipostauksia, se tarkoittaisi sitä, että elää pelkästään somea varten.
nro 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseään ja muita varten, ehkä enemmän itseä varten, sillä saahan hienosta kuvasta tai postauksesta hetkeksi mielihyvää ja tykkäyksistä ja kommenteista buustausta egolleen, ettei ole ihan huomaamaton.
En käsitä ap:n logiikkaa siinä, että suuresta vaivasta jää käten vaan menetetty hetki. Sama koskee sitten mitä tahansa, laitettua hyvää ruokaa, harrastusten huippuhetkiä, onnistumisia töissä....kaikkihan täällä on vain ohikiitävää, vaikka niihin olisi nähty vaivaakin. Ei somepostaukset eroa tästä mitenkään.
tarkotin että elääkö hetkessä oikeesti vai pelkästää somea varten..
Luukenpa, että aikuiset miettivät enemmän tätä hetkessä elämistä. Nuoret eivät ehkä niin. Eikä se some ole sen kummempi, sillä esimerkiksi itse olin vaihto-oppilaana ennen somea ja kamerapuhelimia ja silloinkin tuli mietittyä filmikameralla kuvia ottaessa, että millainen siitä mahtoi tulla ja onnistuiko se, eikä välttämättä eletty ihan täysin hetkessä. Mutta ei se ole mitenkään haitannut jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on monenlaisia tarkoitusperiä, eikä vain yhtä oikeaa vastausta tuohonkaan kysymykseen.
voisiko aihetta pohtia laajemmin?
Toki. Ainakin itse kuulun useampaankin someryhmään, jossa on vain ihan perheen lähimpiä ihmisiä ja kuvat ovat heitä varten. Mieluummin ihmiset kuvaavat tilanteita joissa kaikki on hyvin, kuin sellaista joissa kaikilla on hermot kireällä.
Lisäksi on ihmisiä, jotka ovat tehneet itsestään brändin. Heidän asiakkaansa katsovat noita kuvia ja sitä myötä henkilöt saavat julkisuutta ja nimeä omalle työlleen.
sitten on lauma ihmisiä, jotka kuvittelevat, että ihmisiä kiinnostaa nähdä heidän jokaisesta elämäntilanteestaan taltioitu kuva. Joku siitä laulaakin, että " Jos ei sitä kuvata, onks sitä enää olemas".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sometan ihan vain tiedonjanosta ja keskustelunhalusta.
Yhtään kuvaa en ole netissä jakanut, ikinä.
Mulla ei ole täydellisiä kuvia. Itse postaan Faceen siksi että sinne jää asioita kivasti talteen muistiin. Korostuu erityisesti (ja kipeästi) nyt kun mieheni on menehtynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse katselen sukulaisten kuvia lapsista, joita en offline-elämässä juuri tapaa. Katselen myös kivoja maisemakuvia, kissa- ja koirakuvia ja muuta vastaavaa. Instassa jaan kuvia omista kissoistani ja jos tulee jotain onnistuneita luontokuvia ja -videoita, viimeksi jaoin videon oravasta. Saan yleensä 10-15 tykkäystä, mitään suurta ilmiötä ei ole kissoistani tullut. Joskus harvoin jaan selfien. En ole hyvännäköinen ja olen saanut joskus vihakommentteja että olen ruma ja läski, joten en käytä selfie-hashtagiä enää ollenkaan.
Olen huomannut sen, että jos jaan kuvia kissoistani johonkin isoon kissaryhmään ja saan vaikka vain 20 tykkäystä, minua alkaa harmittaa, kun jotkut muiden kissat saavat jopa 1000 tykkäystä. Alan miettiä mikä minun kissoissani on vialla ja harmittaa. Siksi en yleensä jaa isoihin ryhmiin, se on ihan turhaa mielipahaa. Fingerporin ymmärtäjät-ryhmää luen ja joskus jaan strippejä.
Instagramista on mukava jälkeenpäin katsella kuvia kissoista, kun niitä on puhelimella yli 1000 enkä ole jaksanut lajitella ja poistella huonoimpia. Voisi sanoa, että sometan vain itseäni ja kavereita varten.
Itseäni, sukulaisiani, ystäviäni ja kavereitani varten. Ehti kulua melkein neljännesvuosisata, jolloin en tavannut tätejäni, setiäni, serkkujani sekä heidän puiolisoitaan ja lapsiaan kuin hautajaisissa. Sitten tuli Facebook ja yks kaks sukua alkoikin löytyä sieltä. Viime vuosina Facebookiin on tullut niitä harvoja vanhempieni ikäpolven edustajia, jotka ovat vielä elossa. Ja iso määrä serkkujen lapsia sekä heidän puolisoitaan. Nyt ykskaks tiedänkin, että yhden serkkuni tytär on raskaana, toisen serkkuni iltatähti mennyt armeijaan, kolmannen serkkuni anoppi kuollut jne jne jne. On ihan kiva nähdä kuvia sukulaisista, joita ei ole koskaan nähnytkään. Ja kuulla serkkujeni kuulumisia. Yksi serkuistani myi hiljattain yrityksensä ja reissaa nyt ympäri maailmaa. Myös vanhoista koulu- ja opiskelukavereista on ihan kiva kuulla.
Omaa instatiliä mulla ei ole, mutta perustinpa sellaisen näin vanhoilla päivilläni kissalleni. Omasta mielestäni kissani on tosi söpö ja kiltin näköinen, mutta kuvat kertovat ihan muuta: kissa onnistuu olemaan lähes kaikissa kuvissa aika häijyn näköinen :D
Varmasti on monenlaisia tarkoitusperiä, eikä vain yhtä oikeaa vastausta tuohonkaan kysymykseen.