Lue keskustelun säännöt.
Tunnetiloilla hallitseminen
04.11.2019 |
Osaisiko joku vastata. Anoppi on aina hallinnut tunnetiloillaan tapahtumia; jos hän mököttää niin muutkin ovat hiljaa ja tunnelma laskee. Joskus hän hallitsee jokaista huoneen neliömetriä omalla olemuksellaan ja kiinnittää huomion itseensä mutta tuolloin myös muut uskaltavat hengittää edes jollakin tavalla.
Mieheni on alkanut käyttäytyä vähän vastaavalla tavalla. Eli täällä asunnossamme eletään mieheni tunnetilojen mukaan. Jos hän on hyvällä tuulella niin voin itsekin hengittää. Välillä pitää ihmeellisiä hiljaisuus-tuokioita jolloin minäkään en uskalla puhua. Sitten saattaa keskittyä sättimiseeni tai pilkkaamiseeni. Mieliala saattaa vaihdella aika äkkiä tunnetilasta toiseen. Äsken nauroi mutta 10 min päästä ei puhu enää mitään.
En elä tossun alla mutta en halua riidellä enkä myöskään ärsyttää miestäni. Välillä kyllä isken takaisin jos nälvimiselle ei tule loppua.
Mistähän on kyse?
Kommentit (27)
Minä olen aina ihmetellyt, miksi jotkut ihmiset suostuu tuolla tavalla hallittaviksi? Olen huomannut tämän ilmiön tietyissä porukoissa, mutta itse en ikinä ole mennyt mukaan tuohon. Olen mikä olen, riippumatta jonkun toisen tunnetiloista ja niiden ilmaisuista. Eikä kiinnosta pätkääkään jos tämä tunnetiloilla hallitsemista yrittävä esittää paheksuvia ja halveksuvia eleitä, kun en suostu hänen hienovaraiseen kontrolliinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologista kontrollia puhtaimmillaan. Tässä aiheesta luento https://docplayer.fi/24027340-Ala-itke-aitia-havettaa-psykologinen-kont…
...
Kannattaa viedä huomio itseensä: miksi minä menen niin vahvasti mukaan toisen tunnetilaan? Tulkitsenko tunteita oikein? Mikä saa minut pelkäämään? Voinko vaikuttaa tilanteeseen jotenkin että voisin paremmin?
Jos ei tuo kumppanin tunneailahtelu ole tervettä, ei ole sen mukaan eläminenkään. Itseensä voi vaikuttaa. Toki myös avoin keskustelu silloin kun on hyvä ja rauhallinen hetki, voisi auttaa teitä ymmärtämään toisianne paremmin ja ehkä jopa rikkomaan kaavaa.
Manipuloiva ihminen tekee noin.
Mun tuttuni harrastaa tuota. On luultavasti oppinut sen äidiltään, joka sairastaa kaksisuuntaista.
Tuttuni on tuolla manipuloinnillaan saanut minulta sääliä ja huomiota. Ja minä empaattisena ihmisenä olen ollut helppo kohde. Mutta rajansa ne on minullakin, ja kun totesin samojen kuvioiden toistuvan kerta toisensa jälkeen, niin sain tarpeekseni ja sain kovetettua itseni. Nyt pystyn ajattelemaan, että omapa on ongelmansa.
Mun puoliso on tällainen. Ja itse olen ollut suhteemme alussa hyvinkin alistuva, joustava, liian kiltti jne. Nyt olen hakenut apua liialliseen kiltteyteeni, koska olen loputtoman puhki siihen, että kotona täytyy olla kokoajan varpaillaan. Mieheni ei varmasti arvosta minua yhtään, koska olen ollut kuin kynnysmatto. Mutta nyt kun olen alkanut laittamaan rajoja sille, kuinka minua voi kohdella tai kuinka minulle saa puhua, hän suuttuu aina. Hän siis alkaa kiukutella siitä ettei saa esimerkiksi haukkua minua. Harmittaa, että minulla meni vuosia nähdä tilanne. Mutta nyt kun saan tästä itseni kasattua ehjäksi, niin aion lähteä tästä suhteesta jos meno ei muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleinen naisten keino yrittää saada haluamansa. Naisille oma tunnemaailma on yleensä heille ainoa olemassaoleva.
Vierailija kirjoitti:
Yleinen naisten keino yrittää saada haluamansa. Naisille oma tunnemaailma on yleensä heille ainoa olemassaoleva.
Mun tuttuni on mies.
T. 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen naisten keino yrittää saada haluamansa. Naisille oma tunnemaailma on yleensä heille ainoa olemassaoleva.
Mun tuttuni on mies.
T. 5
Ei poissulje sitä, että yleensä juuri naiset pelailevat tunnemaailmavaihteluillaan.
Esim siivoaminen on meillä juuri tuollainen tunnekuohu. Koskaan hän ei voi rauhallisesti ehdottaa että voitaisiinko siivota huomenna, vaan asia tiuskaistaan yhtäkkiä tyylillä "kyllä täällä on sotkuista". Sitten kun päätän olla menemättä mukaan tähän ja imuroin välittömästi, pitää keksiä joku moite imuroinnista tai päättää, että sen lisäksi nyt on tehtävä myös tämä ja tämä.
Tyylipuhdasta tunnehallisemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustuin kaveriin, joka sanoi, että hänellä mielialat heittelee paljon. Pian huomasin, että minullakin on alkaneet mielialat heitellä paljon. Että sellainen yhteensattuma.
Vierailija kirjoitti:
Manipuloiva ihminen tekee noin.
Mun tuttuni harrastaa tuota. On luultavasti oppinut sen äidiltään, joka sairastaa kaksisuuntaista.
Tuttuni on tuolla manipuloinnillaan saanut minulta sääliä ja huomiota. Ja minä empaattisena ihmisenä olen ollut helppo kohde. Mutta rajansa ne on minullakin, ja kun totesin samojen kuvioiden toistuvan kerta toisensa jälkeen, niin sain tarpeekseni ja sain kovetettua itseni. Nyt pystyn ajattelemaan, että omapa on ongelmansa.
Eli ongelmaa oli sinussakin, eikö?
Sekä yliherkkyys ja ylitulkitseminen että manipulatiivinen käytös ovat tunne-elämän häiriöitä. Hyvä että rupesit jämäkämmäksi. Vain itseään voi korjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutustuin kaveriin, joka sanoi, että hänellä mielialat heittelee paljon. Pian huomasin, että minullakin on alkaneet mielialat heitellä paljon. Että sellainen yhteensattuma.
Ihminen on sosiaalisesti adaptiivinen olento. Kansantajuisesti: seura tekee kaltaisekseen ja vakka kantensa valitsee. Tämä ihmisen piirre selittää myös folie aux deux -ilmiön. Puoliso menee mukaan toisen puolison sähköyliherkkyyteen tai jopa psykoosiin, esim.
Kiitos syvällisestä keskustelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näköjään kiinnostanut keskiverto av:ta.
Vierailija kirjoitti:
Ei näköjään kiinnostanut keskiverto av:ta.
Aina se yllättää mikä aihe lähtee lentoon ja mikä tyrehtyy.
Voiko sellaista ihmistä rakastaa, jonka huomaa pyrkivän hallitsemaan tunteilla? Kokemuksia?
Vierailija kirjoitti:
Voiko sellaista ihmistä rakastaa, jonka huomaa pyrkivän hallitsemaan tunteilla? Kokemuksia?
Voi hyvinkin rakastaa. Mutta turha kuvitella, että yhteiselosta tulisi mitään. Sehän olisi yhtä vääntämistä ja varpaillaan oloa vain.
Vierailija kirjoitti:
Esim siivoaminen on meillä juuri tuollainen tunnekuohu. Koskaan hän ei voi rauhallisesti ehdottaa että voitaisiinko siivota huomenna, vaan asia tiuskaistaan yhtäkkiä tyylillä "kyllä täällä on sotkuista". Sitten kun päätän olla menemättä mukaan tähän ja imuroin välittömästi, pitää keksiä joku moite imuroinnista tai päättää, että sen lisäksi nyt on tehtävä myös tämä ja tämä.
Tyylipuhdasta tunnehallisemista.
Tuo on kaksoisviestintää ja tyypillistä narsistista problematiikkaa omaaville. Ja jos "imuroit välittömästi", niin silloin juuri menet siihen mukaan ja alistut manipuloinnille, mikä jatkuu tuolla kaksoisviestinnällä, että alistumisesikaan ei ollut hyvä (imurointi ei ollut tarpeeksi hyvää tai noin vähänkö vain teet) ja sekin ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aina ihmetellyt, miksi jotkut ihmiset suostuu tuolla tavalla hallittaviksi? Olen huomannut tämän ilmiön tietyissä porukoissa, mutta itse en ikinä ole mennyt mukaan tuohon. Olen mikä olen, riippumatta jonkun toisen tunnetiloista ja niiden ilmaisuista. Eikä kiinnosta pätkääkään jos tämä tunnetiloilla hallitsemista yrittävä esittää paheksuvia ja halveksuvia eleitä, kun en suostu hänen hienovaraiseen kontrolliinsa.
Hyvä kysymys. Omalla kohdallani oli ainakin kyseessä nuoruus ja kokemattomuus. Olin elänyt onnellisen ja turvallisen lapsuuden perheessä, jossa tuollaista ei ilmennyt. Asia oli mulle siis ihan uusi ja ajattelin, että ihmiset nyt vaan ovat erilaisia. Ei ollut vielä kokemusta riittävästi, jotta olisin ymmärtänyt pitää asiaa epänormaalina. Kun erään kerran sitten tulin töistä ja laitoin avainta ulko-oven lukkoon, mietin miten voisin perääntyä. En halunnut mennä kotiin, jossa tunnetiloilla hallitseva avomies odotti. Silloin tajusin, että ei voi olla normaalia, ettei halua mennä kotiin. Että miettii syitä, miksi ei tarvitsisi mennä. Käännyin ympäri ja meninkin käymään vanhemmillani. Olin vasta 20 v ja sain näin hetken aikaa ajatella jotain muuta. Kun palasin kotiin, olin tehnyt eropäätökseni. Rakastin avomiestäni, mutta en voinut elää hänen kanssaan.
Minuakin kiinnostaa tämä aihe. Jotkut todellakin kykenevät hallitsemaan yleistä tunnelmaa - etenkin herkempien ihmisten kohdalla - eli sitä yleistä ilmapiiriä. Itsekin elän tällaisen ihmisen kanssa. On raskasta kun omilla tunteilla ei ole tavallaan merkitystä, on vain sen toisen tunnemaailma.
Jään seuraamaan ketjua.