Autismi - lapsena ja aikuisena?

tuntuu kuin välissä olisi lasiseinä. Eivät toimi odotettujen sosiaalisten sääntöjen mukaan.

mutta en kyllä yhtään täysin kommunikoimatonta, vaikka sellaisistakin olen kuullut. Useimmilla on kuitenkin jokin keino kommunikoida, kunhan ympäristö haluaa ymmärtää.

Mitä haluat tietää? jäi minulle vähän epäselväksi..

siinä tulee tunne, että hän katsoo " läpi" - yleensä vastaavissa tilanteissa normilapsen kanssa tunnet vahvasti jakavasi sen hetken (niin hyvässä kuin pahassa) sosiaalisessa mielessä.

kaikki reagoivat puheeseen ja osaavat ottaa jollain tapaa käskyjä vastaan. Mutta erilaisia he ovat.



Yksi on autismin lisäksi kehitysvammainen, isänsä kanssa asuva keski-ikäinen mies joka on täysin autettava. Kommunikoi kyllä, mutta hokee lähinnä niitä samoja lauseita aina. Rutiineihinsa juuttunut.



TOinen taas on mun kanssa samassa väitöskirjantekoryhmässä. Kukaan ei tiennyt että se on autistinen, ennen kuin se mokasi yhdessä väitöstilaisuudessa kysymällä siellä kysymyksen siinä kohdassa, jossa väittelijä sanoo yleisölle, että pyydän nyt niitä yleisön edustajia joilla on huomautettavaa väitöskirjastani pyytämään puheenvuoroa kustokselta" . Siinähän ei ole tapana kysyä mitään, jos väitöskirjassa ei ole oikein tosi pahasti vialla jotain mitä vastaväittäjä ei ole huomannut. Mutta tämä raukka ei tiennyt sitä ja kun kerran kehotettiin niin hän kysyi. Autismi tuli siis ilmi vasta tapauksen jälkiselvittelyissä. Että näin erilaisia tapauksia.

Autismissa on aina kyse jonkin asteisesta vuorovaikutuksen ongelmasta. Osa autisteista on puhuvia ja toiset taas eivät. Kommunikointiekinoja on toki muitakin kuin pelkkä puhe siis kuvat, viittomat jne.



Lapsi ei ota mielellään kontaktia toisiin, tuntemattomiin ihmisiin. Tuttujen seurassa hän menee sylii, halaa, suukottelee eli näyttää tunteensa. Osaa käyttää leluja järkevästi ja leikkii mielellään, mutta joskin yksin. Kontakti on hyvin omaehtoista eli silloin kun haluaa seuraa on kontaktissa hyvin, mutta kun ei halua niin silloin mikään puh tms. ei ohjaa lasta millään tavalla.



Meillä asia ilmeni aikanaan puheen puuttumisena, jonka vuoksi lähdettiin puheterapeutin kautta jatkotutkimuksiin lasten neurologian puolelle.