Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten selvittää tällainen parisuhdeongelma? Erimielisyys lasten kasvatuksesta
Olemme aivan samaa mieltä lasten kasvatukseen liittyvistä päämääristä eli siis siitä, että millaista lopputulosta halutaan. Esim. että lapset saa syödä vain vähän karkkia tai että lasten pitää nukkua eikä kukkua yöt (myös vauvana) tai että jos uhmaikäistä kiukuttaa niin kiukuttelu pitää sillä hetkellä yrittää saada loppumaan ja lapsi olemaan vähintään neutraalilla mielellä. Tai että lasten ruutuaika pitää olla rajattua. Tällaisia oltiin keskusteltu ihan ennen lastentekoon ryhtymistäkin, joten luulin, että asiassa ei tule ongelmaa eikä riitaa.
Lasten synnyttyä onkin käynyt ilmi, että olemme täysin eri mieltä keinoista, joilla noihin päämääriin pitäisi päästä. Ja niistä tulee meille koko ajan riitaa.
Esim. että kun lasten pitäisi nukkua yöllä, niin minun mielestä jos lapsi herää kesken yön (ihan vauvanakin, mutta myös isompana), niin siinä pimeässä häntä rauhotellaan ja yritetään saada itsestään nukahtamaan uudelleen. Ja minun mielestä toinen meistä voi tämän tehdä ja toinen yrittää jatkaa unia. Miehen mielestä taas pitää heti lapsen (tai vauvan) herättyä laittaa kaikki valot päälle, jotta voidaan selvittää mikä on lapsella/vauvalla hätänä ja sitten meidän yhdessä pitää siinä valosassa keskustella että mikä on vialla ja yrittää keksiä toimenpiteitä asioiden korjaamiseksi (esim. etsiä uusi pehmolelu kaapista, jos vanhat ei kelvannutkaan tai viedä vauva kylpyhuoneeseen vaihtamaan vaippa jos se yksi pissa siellä vaipassa estää unen tms). Tai tuo uhmaikäinen kiukuttelee. Minun mielestä aikuisen pitää auttaa lasta oppimaan rauhoittumaan itse ottamalla vaikka syliin ja lohduttamalla tms. Miehen mielestä taas kiukuttelijalle pitää iskeä tabletilta videot käteen, jotta huuto loppuu. Tai tuo rajattu ruutuaika: Minun mielestä jotain päätetään ja siitä pidetään kiinni. Miehen mielestä taas jos lapsi alkaa itkemään niin lapsen voi aina rauhoittaa videoilla vaikka ruutuaika olisi kuinka täynnä jo siltä päivältä.
Toimimme siis käytännössä ihan eri suuntiin näissä tilanteissa vaikka päämäärä on sama. Kun näistä keinoista puhutaan niin tulee vain riita, koska miehen mielestä hän ei koskaan saa päättää niitä keinoja. Mutta mies ei koskaan ole lukenut yhtään kasvatusopasta tai edes yhtä nettisivua mistään näistä unikouluista tai uhmaikäisen kiukun kanssa toimimisesta eikä kertaakaan ollut neuvolassa mukana. Miehen keinot on asioita mitä hän keksii päästään. Minä taas olen lukenut näistä aiheista vaikka kuinka monta opaskirjaa ja minun keinot on asioita joita ammattilaiset kirjoittaa niissä kirjoitta tai neuvolassa käskee minua tekemään.
Miten selvittää tällainen parisuhdeongelma?
Kommentit (185)
Ja siis, olen yrittänyt selvittää tätä ongelmaa antamalla miehelle niitä opaskirjoja, mutta hän ei niitä lue, ei edes yhtä sivua. Sitten olen yrittänyt selvittää ongelmaa perustelemalla miehelle niitä minun ratkaisuja asioilla, joita ne asiantuntijat neuvolassa ja kirjoitta esittää myös perusteeksi. Miehen mielestä olen silloin todella rasittava luennoitsija ja besserwisseri ja jankkaaja. Sitten olen yrittänyt vaatia häneltä perusteluja hänen ratkaisuista, edelleen olen kuulemma rasittava jankkaaja silloin tai sitten hän alkaa puhumaan että "teen aina kaiken väärin, olen p*aska ihminen mielestäsi, enää en sitten yritä yhtään mitään, hoida sitten yksin lapset kun kerran tiedät kaiken paremmin" jne. Sitten olen yrittänyt sitä, että sanon miehelle, että hoida tilanteet vaan omalla tavallasi, mutta hoida yksin niin saat päättää mutta näet myös mitä sinun ratkaisuista seuraa (esim. se kaikki valot päälle keskellä yötä, siitähän lapset tietenkin herää eikä nukahda helposti enää uudelleen). Mutta tästäkin tulee miehelle marttyyrivaihdepäälle. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Aika hankalaa tämä vanhemmuus on, jos kaikessa vedämme eri suuntiin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Ja siis, mies ei halua sitä, että kumpikin hoitaa tavallaan vaan mies nimenomaan haluaa, että minä hoidan niillä hänen keinoilla. Ap
Ah niin tyypillinen mies. Hänen mielestään asiat kulminoituvat siihen kumpi saa päättää, eli parisuhde on valtataistelukenttä.
Kasvatus nyt ei vaan ole mitä tahansa vaan on hyviä ja huonoja menetelmiä. Hyvillä menetelmillä päästään haluttuun lopputulokseen, huonoilla ei. Kasvatuksen tähtäin on pitkällä tulevaisuudessa eikä vanhempien senhetkisessä mukavuudessa. Jo alussa voi tehdä kohtalokkaita virhevalintoja.
Vahvasti olen sitä mieltä että miehen olisi ensin perehdyttävä kasvatusaiheiseen kirjallisuuteen, tutkimuksiin yms. oikeaan tietoon ennenkuin vaatii päätösvaltaa. Nämä asiat vaikuttavat lapsen koko tulevaisuuteen.
Terv. Äiti, jolla on kolme menestyvää aikuista lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Aika hankalaa tämä vanhemmuus on, jos kaikessa vedämme eri suuntiin. Ap
Juostakaa vuorotellen. Kompromississä kaikki on tyytymättömiä. Vuorotellen joustamalla kumpikin saa omalla vuorollaan tahtonsa läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai tiedät, että vauva tarvitsee öisin vielä ruokaa, vai huudatatko nälkää pienellä vauvalla keskellä yötä?
Mä sanoisin, että "jep, et saakaan päättää mistään, kun et ole yhtään viitsinyt perehtyä suosituksiin. Niin kauan kunnes luet edes puolet niistä lasten kasvatusmateriaaleista mitä minä olen lukenut, niin teemme minun tavallani."
Sitten varaa aika perheneuvolaan tai pariterapeutille ja kieltäydy keskustelemasta asiasta ennen kuin terapeutin vastaanotolla
"Emme pysty puhumaan tästä kahdestaan riitelemättä, joten en uskalla riskeerata suhdettamme puhumalla tästä nyt. Voidaan puhua aiheesta sitten terapiassa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ah niin tyypillinen mies. Hänen mielestään asiat kulminoituvat siihen kumpi saa päättää, eli parisuhde on valtataistelukenttä.
Kasvatus nyt ei vaan ole mitä tahansa vaan on hyviä ja huonoja menetelmiä. Hyvillä menetelmillä päästään haluttuun lopputulokseen, huonoilla ei. Kasvatuksen tähtäin on pitkällä tulevaisuudessa eikä vanhempien senhetkisessä mukavuudessa. Jo alussa voi tehdä kohtalokkaita virhevalintoja.
Vahvasti olen sitä mieltä että miehen olisi ensin perehdyttävä kasvatusaiheiseen kirjallisuuteen, tutkimuksiin yms. oikeaan tietoon ennenkuin vaatii päätösvaltaa. Nämä asiat vaikuttavat lapsen koko tulevaisuuteen.
Terv. Äiti, jolla on kolme menestyvää aikuista lasta.
Olen samaa mieltä. Siksi otsikoinkin tämän aloituksen parisuhdeongelmaksi enkä kasvatusongelmaksi. Koska minunkin mielestä mies on nyt kiinni jossain omassa valtataistelussaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ah niin tyypillinen mies. Hänen mielestään asiat kulminoituvat siihen kumpi saa päättää, eli parisuhde on valtataistelukenttä.
Kasvatus nyt ei vaan ole mitä tahansa vaan on hyviä ja huonoja menetelmiä. Hyvillä menetelmillä päästään haluttuun lopputulokseen, huonoilla ei. Kasvatuksen tähtäin on pitkällä tulevaisuudessa eikä vanhempien senhetkisessä mukavuudessa. Jo alussa voi tehdä kohtalokkaita virhevalintoja.
Vahvasti olen sitä mieltä että miehen olisi ensin perehdyttävä kasvatusaiheiseen kirjallisuuteen, tutkimuksiin yms. oikeaan tietoon ennenkuin vaatii päätösvaltaa. Nämä asiat vaikuttavat lapsen koko tulevaisuuteen.
Terv. Äiti, jolla on kolme menestyvää aikuista lasta.
Huuhtonaurua :D Eiköhän naisella ole se kotitaudellinen valta lasten kuin kodinkin hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Aika hankalaa tämä vanhemmuus on, jos kaikessa vedämme eri suuntiin. Ap
Juostakaa vuorotellen. Kompromississä kaikki on tyytymättömiä. Vuorotellen joustamalla kumpikin saa omalla vuorollaan tahtonsa läpi.
Lapselle rankkaa, jos kotona ei ole mitään ennakoitavuutta eikä johdonmukaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.
Ai ei mene pilalle!? Hyvänen aika nimenomaa ristiriitainen kasvatustyyli on pahinta mitä voit lapselle tehdä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai tiedät, että vauva tarvitsee öisin vielä ruokaa, vai huudatatko nälkää pienellä vauvalla keskellä yötä?
Vauvamme on 11 kk enkä enää imetä yöllä. Enkä huudata vauvaa muutenkaan. Silloin kun vielä imetin öisin, niin otin vain vauvan pimeässä viereeni, imetin siinä pimeässä ja siirsin vauvan takaisin omaan sänkyynsä unisena. Miehen mielestä taas jos vauva heräsi siis ihan pikkuvauvana itkemään, niin piti laittaa kaikki valot täysille päälle ja selvittää kaikki mahdolliset asiat mikä hänellä voisi olla vialla. Minun mielestä taas piti vain pimeässä ottaa viereen ja laittaa tissi suuhun niin siihen se sitten rauhoittui. Ap
Vaadi mieheltä perusteluja ratkaisuilleen. Ja esitä niihin liittyvät ongelmat ja pyydä miestä ratkaisemaan myös ne.
Paras ratkaisu ei ole aina mennä siitä missä aita on matalin. Jos teillä on yhteinen käsitys ruutuajasta, niin miten mies perustelee ruutuajan ylityksen, kun muitakin keinoja olisi käytettävissä? Ja mitä mies sanoo siihen, kun kysyt miksi hän ei halua lukea antamisasi kasvatuskirjoja?
Uskon kyllä, että kyselemällä ja kyseenalaistamalla päädytte vain jankuttamaan kumpikin omaa kantaanne. Kannattaa ainakin valita rauhallinen hetki asioista keskusteluun. Ei kannata vääntää näitä silloin, kun se vauva yöllä parkuu. Vaan parempi palata asiaan päivällä, kun kaikki on rauhallista ja ihmiset levänneempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai tiedät, että vauva tarvitsee öisin vielä ruokaa, vai huudatatko nälkää pienellä vauvalla keskellä yötä?
Vauvamme on 11 kk enkä enää imetä yöllä. Enkä huudata vauvaa muutenkaan. Silloin kun vielä imetin öisin, niin otin vain vauvan pimeässä viereeni, imetin siinä pimeässä ja siirsin vauvan takaisin omaan sänkyynsä unisena. Miehen mielestä taas jos vauva heräsi siis ihan pikkuvauvana itkemään, niin piti laittaa kaikki valot täysille päälle ja selvittää kaikki mahdolliset asiat mikä hänellä voisi olla vialla. Minun mielestä taas piti vain pimeässä ottaa viereen ja laittaa tissi suuhun niin siihen se sitten rauhoittui. Ap
Ja nämä tilanteet meni sitten niin, että minä siinä pimeässä otin pikkuvauvan viereeni ja laitoin tissin suuhun tarkoituksena että siinä se syö ja rauhoittuu taas uneen, ja SAMALLA mies laittoi kaikki valot päälle ja alkoi normaalilla äänenvoimakkuudella puhumaan onko vaippa märkä onko lakana rypyssä onko tutti hävinnyt jne jne. Jolloin tietenkin siitä imettämisestä rauhassa pimeässä ei tullut enää mitään. Ap
Hienoa, että miehesi on noin kiinnostunut lasten kasvatuksesta. Jaksaa yölläkin nousta ylös, herättää kaikki täydellä valolla ja on vielä valmis pohtimaan vauvan itkua, leluja ym kanssasi, keskellä yötä! Hyvä alku. Pohtikaa vain.
Meillä mies ei edes käännä kylkeä jos vauva itki yöllä.
Ei kai näissä ratkaise perusteluiden hyvyys vaan se mikä oikeasti toimii. Kokeilkaa vuorotellen molempien tyylejä vaikka pari päivää ja katsokaa kumpi tuottaa paremman lopputuloksen.
Vierailija kirjoitti:
Vaadi mieheltä perusteluja ratkaisuilleen. Ja esitä niihin liittyvät ongelmat ja pyydä miestä ratkaisemaan myös ne.
Paras ratkaisu ei ole aina mennä siitä missä aita on matalin. Jos teillä on yhteinen käsitys ruutuajasta, niin miten mies perustelee ruutuajan ylityksen, kun muitakin keinoja olisi käytettävissä? Ja mitä mies sanoo siihen, kun kysyt miksi hän ei halua lukea antamisasi kasvatuskirjoja?
Uskon kyllä, että kyselemällä ja kyseenalaistamalla päädytte vain jankuttamaan kumpikin omaa kantaanne. Kannattaa ainakin valita rauhallinen hetki asioista keskusteluun. Ei kannata vääntää näitä silloin, kun se vauva yöllä parkuu. Vaan parempi palata asiaan päivällä, kun kaikki on rauhallista ja ihmiset levänneempiä.
Olen yrittänyt näistä puhua päivällä rauhassa. Mutta se päättyy vain jankuttamiseen. Tai siihen että minä vaadin mieheltä perusteluja ja hän loukkaantuu minulle verisesti siitä, että en arvosta häntä sellaisena kuin hän on. Ei hän vastaa mitään siihen kun vaadin lukemaan kirjoja. Mököttää hiljaa sitä että en arvosta häntä sellaisena kuin hän on. Ja ruutuajan perustelee niin, että jos videoita käyttääkin lapsen kiukun poistamiseen niin se ei ole ruutuaikaa vaan lapsen rauhoittamiskeino. Ja minun mielestä se on ruutuaikaa ja vaadin perusteluja miksi se ei ole hänen mielestä ruutuaikaa. Ja taas sama jankkaaminen alkaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei kai näissä ratkaise perusteluiden hyvyys vaan se mikä oikeasti toimii. Kokeilkaa vuorotellen molempien tyylejä vaikka pari päivää ja katsokaa kumpi tuottaa paremman lopputuloksen.
Meidän lapset on 11 kk ja 3 v. Ollaan tässä kokeiltu näitä todella monta kertaa. Miehen keinot ei vain toimi, mutta hän pitää niistä jääräpäisesti kiinni, koska haluaa päättää. Tämä ei ole kasvatusongelma vaan parisuhdeongelma. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, että miehesi on noin kiinnostunut lasten kasvatuksesta. Jaksaa yölläkin nousta ylös, herättää kaikki täydellä valolla ja on vielä valmis pohtimaan vauvan itkua, leluja ym kanssasi, keskellä yötä! Hyvä alku. Pohtikaa vain.
Meillä mies ei edes käännä kylkeä jos vauva itki yöllä.
Pääsisin todella paljon helpommalla, jos mies vaan kääntäisi kylkeä kun lapsi yöllä herää! Ap
Alue: Aihe vapaa
Ei tuossa auta kuin molempien vaan sietää toistensa erilaisia tapoja. Ei ne lapset pilalle mene kummankaan laisesta kasvatuksesta, joten ei sitä niin kauhean vakavasti tarvitse ottaa.