Maanviljelijöitä paikalla? Miksi meillä viljellään pääsääntöisesti alle 100 päivän viljalajikkeita, vaikka kasvuaika etelä-suomessa on jopa 175 päivää?

Viljelijät on varmaan tällä kelillä puimassa. Johtuu sää olosuhteista. Osin toki vilejelykasvien valintakin johtuu niistä mutta enemmän kuin kavukauden pituus kasvivalintaan vaikuttaa se mistä saa varmimmin ja helpoiten tuloja tai esimerkiksi se tarvitaako tilalla tai lähiseudulla viljaa eläimille, elintarviketeollisuuteen tms.

Okei. Mutta olisiko suomessa periaatteessa mahdollista viljellä vaikka jotain 150 päivän kevätvehnää jossain lounais-suomen rannikolla?

Käytännössä  tehollinen lämpösumma riittää noille mainitsemillesi n. 100vrk kasveille.

Kasvukausi voi lyhentyä alkupäästä, vaikka otollisena ajankohtana sataa.

'

Pitkän kasvuajan kasvit usein tuleentuvat korjuukypsiksi syyskuussa, jolloin yäy ovat kylmät ja usein  on sateista, yökaste pitkään harmina vielä => vaikea korjuu, homeriski, suuret kuivauskustannukset.

P.S. Oulun korkeudella aloitellaan puinteja vasta.

Kevätvehnää viljellään kyllä, mieluummin aikaisia lajikkeita.

Tarkista maatalouskauppojej sivuilta myytävien lajikkeiden kasvuajat.

Vierailija kirjoitti:

Okei. Mutta olisiko suomessa periaatteessa mahdollista viljellä vaikka jotain 150 päivän kevätvehnää jossain lounais-suomen rannikolla?

Todennäköisesti, mutta en tiedä tuskin se on kannattavampaa kuin valita joku lyhyemmän kasvukauden lajike tai jos pellolle pääsee varhain viljellä esimerkiksi vehnän sijasta varhaisperunaa.

Jokin verran valitsemalla sekä lyhyemmän että pidemmän kasvukauden kasveja tai lajikkeita vaikutetaan siihen miten kauan kylvö tai puinti kestää. Jos viljelyala on satoja hehtaareita on ihan hyvä että osan pelloista voi kylvää aikaisin osan vasta myöhemmin, osan puida syksyllä aikaisin kuin myöhäisimmät pellot ei ole vielä edes tuleentuneet.

En ole maanviljelijä, mutta olen syntynyt pienviljelijäperheeseen. Olisi liian riskialtista yrittää viljellä Suomessa jotain pidemmän kasvukauden vaativaa. Esimerkiksi vuodet 2016 ja 2017 olivat niin kylmiä ja sateisia että edes Suomessa nyt viljeltävät lajikkeet eivät ehtineet valmistua ja sato jäi saamatta.

Jostain 110+ päivän lajikkeista on itsellä kokemuksia etelärannikolta. Se on jo täysin tuuripeliä, saako satoa vai ei.

Läheskään koko laskennallista kasvukautta ei pysty hyödyntämään monesta syystä. Keväällä olosuhteet voivat estää kylvön tarpeeksi aikaisin. Maan esimerkiksi pitää olla riittävän lämmintä ja riittävän kuivaa muokkaukselle ja kantaakseen koneet. Voi olla vaikka kaksi viikkoa hellettä, mutta roudan ja lumen sulaminen sekä sulamisveden häipyminen ottaa aikansa. Tänä kevät oli meidän nurkilla sellainen. Bikinikelit muuten, mutta pelloilla lumihanki metsänreunan varjoissa ja viikkokaupalla upottavaa löllöä sulissakin kohdissa. 

Tietenkin hallat voivat iskeä. Syksyllä enemmät sateet ja viilenevät kelit ovat aina iso uhka sadon laadulle, joskus jopa talteen saamiselle. Toissa syksynä myöhäisemmät lajikkeet jäivät järjestään puimatta, koska pellot olivat runsaiden sateiden myötä litimärkiä ja satokin ehti homehtua/itää. 

Kuten sanottukin, niin pelkkä päivien lukumäärä on vain viitteellinen verrokkiluku. Ratkaisevampaa on tehollinen lämpösumma sinä aikana, kun kasvi yhteyttää eli on vihreää maan päällä. Lajike voi kasvaa ja kypsyä hitaammin tai nopeammin ihan olosuhteiden mukaan. 

Nimenomaan peltojen kuivuminen kylvökuntoon voi olla paljon myöhempi ajankohta kuin mitattu  ulkolämpötila.

Myllyvehnässä tulee myöhästyvän sadonkorjuun kohdalla vielä yksi riski, jota rehuviljoilla ei ole:

Sakoluku, eli leivontaominaisuudet.

Jos tuleentuneen viljan korjuu viivästyy sateiden takia, ko. ominaisuudet huononevat nopeasti.

Puutarha/koeruutumittakaavassa voi saada onnistumaan huomattavan pitkän kasvuajan vaativia kasveja, mutta kymmenien/satojen hehtaarien viljely usein onkin ongelmallisempaa.

Viljelijöiden päät kyllä savuavat heidän miettiessään rehuviljalle korvaavia viljelykasveja.