Uupuneita opettajia linjoilla?
Moikka. Tulipa mieleeni kysyä, liekkö täällä muitakin kaltaisiani - joilta opettajan työ vie joka vuosi voimat niin, että vielä työhön paluun lähestyessäkään ei ole yhtään sellainen vointi, että jaksaisi jälleen aloittaa uuden kouluvuoden? Olen koko kesän vain huokaillut, nukkunut pitkiä öitä ja päivisin haluaisin vain olla yksin. Ajatus aamusta iltapäivään juoksemisesta ja metelistä olemisesta ahdistaa niin, että en tiedä miten kokoan jälleen itseni. Näin on mennyt jo monta vuotta ja koko elämä tuntuu selviytymistaistelulta. Pidän työstäni ja olen siinä hyvä - enkä keksi keinoja, miten sitä keventäisin.
Muita?
Kommentit (350)
Ei kuulosta ihan normaalilta. Jos työ tosiaan pilaa koko elämäsi, ehkä sinun pitäisi vaihtaa alaa tai opettaa vain osa-aikaisesti. Tai opettaa eri-ikäisiä. Oletko luokanopettaja? Luultavasti sitä meteliä ja juoksemista on vähemmän yläkoulussa. Siellä on toki sitten eri ongelmia. Minulle se sopii kuitenkin paremmin.
T. Aineenopettaja
Aina voi vaihtaa ihan muihin töihin. Lomaa vuodesta palautumiseen on 4 viikkoa ja sillä pitää jaksaa 11 kuukautta. Ehkä liian pitkä loma on ongelmasi ydin? Olet ehtinyt luomaan lomarutiinit, joista et haluaisi luopua.
Kun itse olen loppu, haaveilen opettajantyöstä :)
Lyhyet päivät, suloiset lapset, helpot kokeet korjattavana ja pitkät lomat joka välissä.
Vierailija kirjoitti:
Aina voi vaihtaa ihan muihin töihin. Lomaa vuodesta palautumiseen on 4 viikkoa ja sillä pitää jaksaa 11 kuukautta. Ehkä liian pitkä loma on ongelmasi ydin? Olet ehtinyt luomaan lomarutiinit, joista et haluaisi luopua.
Kun itse olen loppu, haaveilen opettajantyöstä :)
Lyhyet päivät, suloiset lapset, helpot kokeet korjattavana ja pitkät lomat joka välissä.
😳 T. Ope minäkin
Täällä. Ensimäiset neljä viikkoa meni ihmetellessä, ettei tarvitse lähteä töihin. Sitten vasta pääsi lomafiilikseen ja sai levättyä. Nyt kohta loma loppuu ja tuntuu, että olisi tarvinnut vielä muutaman viikon, että jaksaisi. Syyslomaan on taas niin pitkä aika.
Opetan 1-3 luokkalaisia pienessä kyläkoulussa ja ahdistaa jo ajatus työstä ja siitä, että ekaluokkalaisten kanssa pitää taas alkaa kaikki alusta.
Olen harkinnut vakavasti alan vaihtoa joihinkin helpompiin hommiin, missä saisi saman palkan keveämmällä työnteolla.
Sanoinkin yhdessä keskustelussa, että kun elokuu lähestyy, palstalle ilmestyy opettajien keskustelut, kuinka uuvuttavaa töihin paluu taas on. Toukokuussa hypetetään lomaa ja elokuussa kadutaan alan valintaa. Surkeaa.
Kyllähän se uupumus taitaa nykyään olla hyvin yleistä meidän opettajien joukossa. Vaikka pidämmekin työstämme niin jatkuva työmäärän lisääminen niin ettei se kuitenkaan näy palkassa mitenkään, on ajanut monet aika ahtaalle. Meidän opettajainhuoneen yksi yleisimmistä keskustelunaiheista on miettiä mitä alaa alkaisimme opiskella. Saman palkan saisi todella paljon helpommalla muustakin työstä. Ei siinä paljon pitkät lomat paina syynä jäädä alalle. Itselle vaan ei ole kouluttautuminen taloudellisista syistä juuri nyt mahdollista, muuten olisin jo hakenut opiskelemaan.
Opiskelin luokanopettajaksi, mutta lopetin opinnot ekaan vuoteen, koska totesin ensimmäisessä harjoittelussa, että en jaksa sitä työtä varsinkin kun virkaa on vaikea saada, joten pätkätyöt lisäisi todennäköisesti vain kuormitusta. Monen mielestä tein huonon valinnan, mutta itse en ole katunut ja tämä keskustelu taas vahvistaa päätöksen oikeellisuutta.
Opettajana mua hävettää ja rasittaa nämä avautumiset. Jos ei pärjää, pitää vaihtaa alaa. Jos oikeasti kuvittelee, että nykyaikana on joku sellainen akateemisen koulutuksen vaativa ala, jossa ei olisi stressiä, kiirettä, ylitöitä, paineita jne ihan samalla tavalla kuin opettajilla, hän on hyvä ja vaihtaa sille alalle. Ettekö te todellakaan tunne muiden alojen ihmisiä? Ihan yhtä lailla muilla aloilla tehdään ihan hitokseen duunia ihan hitonmoisten paineiden alla.
Kuulostaa, että sinulla on työuupumus, jos olet väsynyt ja haluat vain eristäytyä. Mene työterveyteen. Kesä ei riitä toipumiseen työuupumuksesta.
Älä mene luokkaan tuossa kunnossa, hae saikkua & tukea & vaihda hallitusti alaa.
Minäkään en haluaisi luopua lomarutiineista, mutta silti töihin on kiva mennä.
Open työ on muuttunut todella paljon. Ennenvanhaan koulun alettua sai lukkarin ja oppilasryhmät. Tsekattiin, että kirjat ja vihot löytyy. Juteltiin pääpiirteet oppisisällöistä lähikollegojen kanssa. Homma lähti pyörimään.
Nyt kikyillään ja vesoillaan kaksi päivää. Kokoustetaan teemaryhmissä, luokkatasoryhmissä, aineryhmissä. Suunnitellaan mokkia, teemapäiviä, tehdään erilaisia käytännön järjestelyjä (jotka ennen olivat rehtorin työtä) ym. Saadaan tietoa uusista integroiduista, erityisopetusta tarvitsevista oppilaista (joiden opetukseen ei ole aikaa/taitoa). Pitäisi vääntää heille oppimispaketteja olemattomista materiaaleista. Aineenopettajan (200 oppilasta) oletetaan pystyvän eriyttämään opetustaan kaikille sopivaksi.
Luulen, että nämä mahdottomat vaatimukset uuvuttavat monet meistä.
Oppilaat ovat pääsääntöisesti mukavia, mutta osa jää pakostakin näkymättömiks (yl. kilttejä tyttöjä)i niiden muutamien viedessä kaiken ajan ja energian.
Vierailija kirjoitti:
Opettajana mua hävettää ja rasittaa nämä avautumiset. Jos ei pärjää, pitää vaihtaa alaa. Jos oikeasti kuvittelee, että nykyaikana on joku sellainen akateemisen koulutuksen vaativa ala, jossa ei olisi stressiä, kiirettä, ylitöitä, paineita jne ihan samalla tavalla kuin opettajilla, hän on hyvä ja vaihtaa sille alalle. Ettekö te todellakaan tunne muiden alojen ihmisiä? Ihan yhtä lailla muilla aloilla tehdään ihan hitokseen duunia ihan hitonmoisten paineiden alla.
Täysin samaa mieltä.
Mielenkiinnosta, paljonko ala-asteen opettaja saa palkkaa nettona?
Täällä toinen uupunut ope! Ap, oon just niin kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta ihan normaalilta. Jos työ tosiaan pilaa koko elämäsi, ehkä sinun pitäisi vaihtaa alaa tai opettaa vain osa-aikaisesti. Tai opettaa eri-ikäisiä. Oletko luokanopettaja? Luultavasti sitä meteliä ja juoksemista on vähemmän yläkoulussa. Siellä on toki sitten eri ongelmia. Minulle se sopii kuitenkin paremmin.
T. Aineenopettaja
Mulla oli ala-asteella luokanope, joka oli periaatteessa ihan kiva mutta nyt jälkeen päin ajateltuna ei oikein sopinut pienten lasten opeksi. Lähti sitten myöhemmin opiskelemaan aineenopeksi ja meni yläasteelle opettamaan. Viihtyi ilmeisesti tosi hyvin uudessa työssään ja oli pidetty. Eli sillä siis on väliä, minkä ikäisiä opettaa ja kuinka hyvin se sopii itselle.
Paljonko on luokanopettajan bruttopalkka??
Kehtaattekin kitistä noilla lomilla ja palkoilla. Että ottaa aivoon! Ihan vaan tiedoksi, että sellaista työtä ei nykyään ole olemassakaan, josta saisi kohtuullisen palkan, mutta siinä ei olisi kiirettä tai stressiä. Pää pois sieltä per***stä
Mille alalle te sitten haluatte vaihtaa? Minkä homman te luulette helpommaksi?
Onpa ristiriitaista, että ahdistut noin kovin työstäsi ja kuitenkin pidät siitä. Olet siinä hyvä, muttet keksi vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Onko teillä työnohjausta?