Jännitän kaikkea töissä
Onko täällä muita ja mistä olette saaneet avun? Jännitän ja hermoilen kaikkia tilanteita töissä ja olen jatkuvasti epävarma, vaikka olen ollut täällä töissä yli 6 vuotta (yksikkö on kyllä vaihtunut monta kertaa). Olen silti kova jännittämään kaikkea. Mikä tähän auttaisi?
Kommentit (10)
Täällä sama. Mä luulisin et työilmapiiri vaikuttaa. Edes se 1 päsmäröijä siellä on liikaa. Siis niitä ihmisiä jotka "ovat olleet täällä aina töissä", tietävät kaikesta kaiken, jos menet neuvomaan jossain niin mieli pahoitetaan. Uuden ehdottaminen on ehdoton nou-nou. Jos muut kannattaa tätä uutta ehdotusta niin päsmäröijä heittäytyy marttyyriksi "NO TEHKÄÄ MITEN HALUATTE!!! MUTTA MINÄ EN SIT KYLLÄ..". Arvostelee muiden työtä. Hyvällä tuurilla vielä paha suustaan "mä olen niin suorasanainen.. Välillä pääsee vähän sammakoita hihihi :)" ja puhuu pahaa muista selän takana. Purkaa kaiken pahan olon töissä.
Kyllä nuo vaan ne aiheuttaa, ihan kuin et osaisi tehdä omaa työtäsi. Jännittää ja uuvuttaa.
Onko takana joku sosiaalisten tilanteiden pelko? Pelkäätkö että mokaat töissä ja muut nauravat tms? Apu ongelmaasi löytyy kun tutkailet omaa käytöstäsi kyseisissä tilanteissa ja mietit miten voisit alkaa ajattelemaan/toimimaan toisin ettei kokoajan jännittäisi. Mieti myöskin mikä niissä tilanteissa jännittää ja kirjoita näitä ajatuksia ihan vaikka paperille. Työterveydestäkin voisi löytyy apua :-).
Minäkin. Työkaverimies on ulalla, kun olen töissä ihan paniikkisen ja takakireän ja jähmettyneen oloinen ja se ihastui minuun pikkujouluissa kun rento. Työjännitys on kuitenkin niin vahva, että se väistää töissä 5 m päästä ja luulee, että herne pseessä -ilme johtuu siitä.
Joku sosiaalisten tilanteiden pelko tässä on varmaan taustalla. Jännitän juuri mokailua ja muiden reaktioita ja yleisesti kaikkia uusia tai yllättäviä tilanteita. Pelkään, etten selviä niistä. Ajatus ei aina kulje selkeästi jännittäessä. Minullakin huono työilmapiiri pahentaa hermoilua, mutta yksin työskennellessä jännitän melkein enemmän, koska pitää selvitä kaikesta yksin. On siinä ainakin se hyvä puoli, että saa panikoida kaikessa rauhassa eikä kukaan näe.
Ap
Meillä on hyvä ilmapiiri ja kannustavat työkaverit. Auttavat ja rohkaisevat minua uutta. Mutta jännittää tosi paljon. Työpäivä menee niin, että jos kaikki menee täysin ilman mitään normaalista poikkeavaa ylimääräistä, hommista selviää normiajassa, kun tekee ripeästi. Mutta sellaisia päiviä on kolme vuodessa. Eli koko ajan sydän kurkussa, että selviää hommista. Oikeasti stressaan jo kotona edellisenä iltana, miten selviän töistä.
Tuo on kyllä todella ahdistava tunne olla sydän kurkussa kiireen takia. Tässä nykyisessä työpaikassani ehdin yleensä hyvin, mutta jossain toisissa on saanut vilkuilla kelloa sydän kurkussa. Minulla menee töissä ihan hyvin, jos ei tule mitään yllättävää tai ylimääräistä, mutta ahdistun ja stressaannun kaikesta pienestäkin. Moni asia on sellainen, että kotona en välittäisi mitään, mutta töissä iskee hätä. Pelkään, että tulee sanomista tai kauheaa vahinkoa.
Ap.
Sama täällä. Todella raskasta sekä mielelle että keholle olla koko ajan jännitystilassa.
Jotenkin kestän täysin samanlaisena toistuvan rutiininomaisen työn, mutta kaikki muuttuvat tilanteet saavat minulta täysin pasmat sekaisin ja jännitän hulluna.
Terapiassa kolmatta vuotta, ei valitettavasti ole ollut apua.
Helppoa ensiapua ongelman itsenäiseen työstämiseen :)
https://headsted.fi/ohjelmat/janna-juttu/
Jos tuo ei helpota, terapiaa minäkin suosittelen.
Minullakin työ on onneksi rutiininomaista, mutta kaikki muuttuvat tilanteet ovat ahdistavia. Pidän eniten sitä, jos kaikki toistuu samanlaisena päivästä toiseen. Itsekin huomaan, että mieli ja keho ovat koko ajan jännitystilassa, josta seuraa päänsärkyä ja niskavaivoja.
Pitää käydä tutustumassa tuohon linkkiin.
ap.
Terapia, lääkitys.