Lue keskustelun säännöt.
Miten joku voi seurustella ihmisen kanssa, jota ei rakasta?
Ymmällään
15.05.2019 |
En ymmärrä. Onko tämä yleistäkin? Seurustellaan tai ollaan suhteessa ilman, että on rakastunut toiseen?
Olen tällaisessa tilanteessa. Itse rakastunut, mies ei. Näin arvelinkin, ja kun rohkaistuin ottamaan puheeksi niin ei, ei ole.
Olenko ajanvietettä? Vakip*no? Paremman puuttessa? Entä jos rakastuu toiseen, lennänkö kuin leppäkeihäs? Ei saa ketä haluaa, niin TYYTYY minuun?
Suhteemme siis on paljon muutakin kuin s*ksiä. Itse asiassa enimmäkseen muuta.
Ymmärtäisin, jos mies olisi tyytynyt pelkkään s*ksisuhteeseen, silloinhan asia olisi selvä. Ei minulla olisi ollut mitään pelkkää p*nosuhdetta vastaan, päinvastoin, ja hän tiesi sen kyllä.
En itse koskaan voisi seurustella ilman, että olen ihastunut ja rakastunut. Mitä järkeä?
On huijattu olo. Mies halusi suhteen. Muuta kuin seksiä. Paljon aivan muuta. MIKSI??
Suhde ilman tulevaisuutta.
Selittäkää joku minulle!
Sydämeni särkyi kun hän vahvisti, minkä jo tiesin: ei sellaisia tunteita minua kohtaan. Tämä on kamalaa.
Kommentit (74)
Monet pysyy yhdessä vain rahan takia. Yleensä niin päin että nainen valikoi varakkaan miehen, jotta voisi perustaa perheen ja elää helppoa elämää kotirouvana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi vaikea seurustella ollenkaan, jos pitäisi aina olla rakastunut. Ihastumisen se kyllä vaatii.
Itse olen sen verran hitaasti lämpeävää sorttia että rakastuminen vie aikansa ja tunteet syvenevät ajan kanssa. Silti voi kokea seksuaalista vetoa, olla perhosia vatsanpohjassa, kiintyä ja viihtyä hyvin toisen seurassa. Ajan myötä tuo ihastus sitten vaihtuu kunnolla rakastumiseen. Tämä on yleensä tapahtunut minulla kun olen seurustellut henkilön kanssa muutamasta kuukaudesta reiluun vuoteen. Rakastuminen tapahtuu itselläni vasta kun on jotain yhteisiä kokemuksia ja oikeasti vahva luottamus toiseen.
Juu ei kannata uskoa kaikkea mitä vastapuoli sanoo,etenkään naisten.
Rakastuminen on yllättävän harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet pysyy yhdessä vain rahan takia. Yleensä niin päin että nainen valikoi varakkaan miehen, jotta voisi perustaa perheen ja elää helppoa elämää kotirouvana.
Ei päde tässä suhteessa, eri rahat on ja pysyy. Raha ja talous ei siis kummallekaan minkäänlainen motiivi.
Mies nimenomaan HALUSI suhteen. En ymmärrä enää mitään. Sydän on murskana.
Olen kuvitellut, että kaikki olisivat samanlaisia kuin minä: seurustelun ehdoton edellytys on ihastuminen, joka muuttuu rakastumiseksi ja, jos hyvin menee, rakkaudeksi.
Ohis: En tunne ainoatakaan tuollaista tapausta, että nainen on ottanut rikkaan miehen ja elää nyt helppoa elämää kotirouvana. Millaisissa piireissä liikut? Onko sinulla muuten käsitystä lapsiperheen arjesta kun puhut samassa lauseessa perheen perustamisesta ja helposta elämästä kotirouvana? Ap
Monet eivät osaa olla yksin, pitää olla elämänkumppani kun muillakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämältään voi toivoa asioita, joita ei voi saada ilman parisuhdetta. Esimerkiksi perhettä. Ihan samoinhan ihminen, joka haluaa nostaa elintasoaan (esim hankkia omistusasunnon), ottaa vastaan työpaikan, vaikka työ ei mitään unelmaduunia olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu ei kannata uskoa kaikkea mitä vastapuoli sanoo,etenkään naisten.
Mitä tarkoitat? Ei mies ole koskaan väittänyt olevansa rakastunut minuun.
"Silti voi kokea seksuaalista vetoa, olla perhosia vatsanpohjassa, kiintyä ja viihtyä hyvin toisen seurassa. Ajan myötä tuo ihastus sitten vaihtuu kunnolla rakastumiseen." - no hän kokee seksuaalista vetoa, on kiintynyt ja viihtyy kanssani, mutta EI ole edes ihastunut.
Kyllähän sen tiesin ja tunsin. Olisin ehkä halunnut uskotella itselleni muuta, mutta huomaahan sen tuhannella eri tavalla. Olen miettinyt tätä paljon ja lopulta puhuin avoimesti.
Nyt sattuu.
Alatteko te seurustella ilman ihastumista? Ap
Vierailija kirjoitti:
Elämältään voi toivoa asioita, joita ei voi saada ilman parisuhdetta. Esimerkiksi perhettä.
Kai se täytyy uskoa. Kai hän haluaa yhdessäoloa, juttelua, mukavaa arkea, joskus s*ksiäkin. Perhettä ei olla perustamassa, se ei ole toiveissa kummallakaan.
En vain tietääkseni koskaan ollut tavannut ihmistä, joka alkaisi "järkisyistä" suhteeseen. Onko tällaista sitten paljon? En ole koskaan edes kuvitellut moista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syitä on monia ja useat niistä ovat ihan inhimillisiä. Esimerkiksi yli 30-vuotias nainen, joka haluaa äidiksi, voi päätyä tekemään lapsen sen ihan ok kumppanin kanssa biologisessa pakkoraossa. Mieskin voi haluta perustaa perheen eikä jaksa uskoa ja odottaa, että suuri rakkaus löytyy. Ja ihmiset haluavat seuraa, kumppanuutta, seksiä jne. Jotkut eivät rakastu koskaan. Pitääkö heidän olla ikuisesti yksin?
Siinä olet kyllä oikeassa, että jos se rakkaus sitten löytyykin, mies lähtee toisen matkaan. Tämä on varmasti yleistä. Ulospäin se näyttää siltä, että törkeästi lähdetään huvittelemaan uuden kumppanin kanssa, kun oikeasti kyse saattaa olla siitä, että suhteessa edes alunperin ollut rakkautta.
Epäreilua sinua kohtaan toki tuo tilanne. Ainakin mies oli rehellinen.
Minä voin seurustella hyvinkin. Reilu 2 vuotta seurustelua takana mukavan miehen kanssa, alussa olin kovinkin ihastunut, nyt päällimmäiset tunteet ehkä arvostus ja kiintymys. Seksi on loistavaa, meillä on hyvä yhteys ja kaikki on oikein hienosti, vaikka en rakastakaan häntä. Keskusteltiin aiheesta jossain vaiheessa, kun olin huolestunut siitä, etten tuntenut mitään suurta häntä kohtaan. Emme silti halunneet lopettaa missään nimessä tapailua, päätimme vain olla stressaamatta asiasta. En näe syytä miksi ihmeessä eroaisimme enkä millään tavalla etsi toista miestä, johon voisin rakastua; olin ennen tätä 4 vuotta sinkkuna ja olen käynyt useilla treffeillä, tämä on ainoa jonka kanssa haluan olla. Ehkä rakastan joskus, ehkä en, minulle pääasia että olen rehellinen asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka kauan te olette nyt kerenneet olemaan yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan te olette nyt kerenneet olemaan yhdessä?
varmaan joku tinder kiertopalkinto.
En rakasta naisystävääni. Olemme kuin kaverit, jotka harrastavat seksiä keskenään, lenkkeilevät, matkustelevat, keskustelevat, tukevat toisiaan.
Ihmisen ei ole hyvä olla yksin, sanontakin on näin.
En ymmärrä myöskään tämmöistä, mutta näyttää olevan hyvinkin tavallista näköjään. Olen ollut ikuisuuden sinkku juuri sen takia kun en halua tuottaa kenellekään pettymystä jos en ole täysillä mukana ja olen miettinyt että miten muiden on niin helppoa löytää joku itselleen, mutta näköjään sitten noin kun menee vaan suhteeseen tuntematta mitään sen kummempaa.
Kaikki eivät saa sitä ihmistä johon he rakastuisivat, eikä heitä voi vaatia olemaan loppuelämäänsä yksinkään.
Minulle teki nainen näin. Jossain kohtaa vaan ilmoitti, ihan puskista, ettei ole koskaan tuntenut mitään ystävyyttä kummempaa.